Päästöoikeusyksiköiden tarve ja tarjonta Euroopan unionin päästöoikeuskaupassa 2008–2020

Abstract

Tutkielman tavoitteena on arvioida päästöoikeusyksiköiden tulevaa tarvetta ja tarjontaa sekä näiden tasapainoa EU:n päästöoikeuskaupassa vuosina 2008–2020. Päästöoikeusyksiköiden tarve syntyy yritysten luontoon laskemasta päästömäärästä. Tutkielmassa simuloidaan tulevaa päästökehitystä EU:n päästöoikeuskaupassa hyödyntäen Aatolan, Ollikaisen ja Ollikan kehittämää päästöjen ennustamisen estimointimallia. Tutkielmassa tarkastellaan kahden skenaarion avulla, kuinka erilaiset odotukset talouden, sähköntuotannon, fossiilisten polttoaineiden käytön ja teollisuuden kasvusta vaikuttavat kokonaispäästöjen kautta päästöoikeusyksiköiden tarpeeseen ja sitä kautta myös päästöoikeusyksiköiden tarpeen ja tarjonnan tasapainoon.

EU:n päästöoikeuskaupan tulevan päästökehityksen estimoinnin perusteella tehdään päätelmiä päästöoikeuskauppamarkkinan ylijäämäisyydestä. Tarkasteluun otetaan mukaan erilaisia poliittisia tekijöitä ja katsotaan, kuinka ne vaikuttavat päästöoikeuskauppamarkkinan ylijäämään. Tutkielmassa tarkastellaan muun muassa Euroopan komission suunnitteleman mahdollisen 1,4 miljardin tai vaihtoehtoisen 700 miljoonan päästöoikeusyksikön mitätöinnin eli set aside -päätöksen ja energiatehokkuusdirektiivin muutosehdotuksen vaikutuksia EU:n päästöoikeuskauppamarkkinaan.

Tulokset osoittavat, että EU:n päästöoikeuskauppamarkkina on suuresti ylijäämäinen. Kun päästöoikeusyksiköiden tarjonnassa huomioidaan allokoitujen päästöoikeusyksiköiden lisäksi hankeyksiköiden käyttö, aikaiset kolmannen päästöoikeuskauppakauden huutokaupat, NER300-huutokaupat ja energiatehokkuusdirektiivin muutosehdotus, odotettuun talouskasvuun perustuvan skenaarion mukainen arvio kolmannen päästöoikeuskauppakauden ylijäämästä on 2684,9 miljoonaa päästöoikeusyksikköä. Taantuvaan talouskasvuun perustuvan skenaarion vastaava arvio on 2957,8 miljoonaa päästöoikeusyksikköä. Tuloksista käy ilmi, että Euroopan komission suunnitteleman päästöoikeusyksiköiden set aside -määrän tulisi olla riittävän suuri, jotta sillä olisi päästöoikeuskauppamarkkinaan merkittävä vaikutus.

The objective of this thesis is to estimate future emission allowance demand and supply and their balance in the European Union Emissions Trading Scheme during 2008-2020. The demand for European Union Emission Allowances, EUAs, originates from total emissions emitted by companies. An emission forecasting model by Aatola, Ollikka and Ollikainen is used to estimate the development of emissions in the future. Two different economic growth scenarios are used to study how different expectations of future economic growth, electricity production, fossil fuel use and industry´s production growth affect total future emissions and thus the demand of emission allowances and the balance of emission allowance demand and supply.

After estimating development of future emissions, some conclusions about carbon market oversupply are made. I also study the effect of certain political factors on the oversupply. For example, I analyze how the European Commission´s planned set aside of 1,4 billion or alternatively 700 million emission allowances and the energy efficiency directive reform would affect the carbon market.

The main result of this study is that the European Union carbon market is greatly oversupplied. If the impacts of additionally allocated allowances, emission reduction units, early third trading period auctions, NER300 auctions and the energy efficiency directive reform on allowance supply are taken into account, the first scenario, based on expected economic growth, estimates that the third emissions trading period is oversupplied by 2684,9 million emission allowances. The second scenario, based on recessive economic growth, estimates that the third emissions trading period is oversupplied by 2957,8 million emission allowances. These results show that the European Commission´s possible set aside should be substantial in order to have a significant effect on the carbon market.