Politics as Conflict : Conceptual, Metaphorical, and Methodological Aspects of a Motif from Carl Schmitt to Reinhart Koselleck

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-93-2808-6
Title: Politics as Conflict : Conceptual, Metaphorical, and Methodological Aspects of a Motif from Carl Schmitt to Reinhart Koselleck
Author: Pankakoski, Timo
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Economic and Political Studies
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för politik och ekonomi
Date: 2013-10-25
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-93-2808-6
http://hdl.handle.net/10138/40726
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The study deals with the ideas of political conflict, politics as conflict, and concepts as weapons in the work of the German conservative political theorist Carl Schmitt (1888–1985) and, by methodological extension, in the conceptual history of the German historian and theorist Reinhart Koselleck (1923–2006). The study poses a series of critical questions regarding the conflictual aspect of politics and underlines the historically contingent and contextually determined nature of the idea of politics as conflict. By critical examination of the Schmittian perspective, the study underlines the need for an alternative view in which political conflict is taken seriously, but politics is, however, not identified with its conflictual aspect, on the one hand, and political conflict is not reduced to the paradigm of physical and military conflict, on the other. Rather than a substantial core of politics, conflict is a category open for many valuations and argumentative functions, and these must be studied by means of linguistically and historically sensitive form of theorizing. In its methodology, the study supplements the approach of political theory with conceptual history and metaphorology. Extending the critical analysis of conflict to methodology – including that of its own – the study warns against a too easy adoption of conflict as a methodological category, a metahistorical structure, or a near-synonym to either context or contingency that would introduce vicious circularity and jeopardize the historical contingency of the category itself. The study shows in detail the manifestation of the Schmittian view of conflict in Koselleck’s history of concepts. Koselleck adopts from Schmitt not only individual expressions but also the narrative structure that binds together many of Schmitt’s analytical and methodological categories. Particular attention is paid to the link between the ideas of reading concepts in their particular contexts and the idea of reading them as manifestations of particular political conflicts – a double assumption deriving from Schmitt’s analysis of the “concreteness” of concepts. The study also offers a novel reading of Schmitt’s thought on political conflict in both domestic and international settings by means of the neglected category of the “intermediate state” between peace and war. By analyzing this partly metaphorical motif, the study maps the links between Schmitt’s theory of war and his view of domestic conflict in pluralist democracy and further unearths connections between Schmitt’s view of conflict and his theologically oriented philosophy of world history. By a close reading of the concept of secularization in tandem with that of “reoccupation,” the study provides a new interpretation of the secularization debate between Schmitt and the philosopher Hans Blumenberg (1920–1996) and thereby simultaneously sheds new light on the tension-ridden relationship between Blumenberg’s metaphorology and Koselleck’s history of concepts. For both Schmitt and Koselleck, secularization is inherently linked with the question of political conflict, and once these contingent political-theoretical starting points are explicated, it is possible to aim at more wide-reaching combinations of the perspectives of conceptual history and metaphorology.Tutkimus käsittelee poliittisen konfliktin käsitettä sekä ajatusta politiikasta konfliktina ja käsitteistä aseina saksalaisen politiikanteoreetikon Carl Schmittin (1888–1985) sekä hänen oppilaansa, historioitsija Reinhart Koselleckin (1923–2006) ajattelussa. Työ kuuluu politiikan teorian ja aatehistorian alaan. Työ esittää sarjan kriittisiä politiikanteoreettisia kysymyksiä politiikan konfliktiulottuvuudesta ja korostaa, että käsitykset ristiriitojen luonteesta ja politiikasta ytimeltään konfliktina ovat riippuvaisia asiayhteydestä ja vallitsevasta historiallisesta tilanteesta. Schmittin mukaan poliittiset vastakkainasettelut perustuvat ystävän ja vihollisen erotteluun ja viime kädessä fyysisen taistelun mahdollisuuteen. Työ tarkastelee tätä käsitystä kriittisesti ja pyrkii kohti vaihtoehtoista ajattelutapaa, jossa poliittinen konflikti otetaan vakavasti, mutta politiikkaa ei samasteta vain sen konfliktiulottuvuuteen ja toisaalta konfliktia ei samasteta vain fyysisen tai sotilaallisen taistelun malliin. Politiikan pysyvän sisältöytimen sijaan konflikti on syytä nähdä monille eri tulkinnoille ja käytöille avoimena kategoriana, ja näitä käyttöjä on tarkasteltava asiayhteyksissään. Siten konfliktia on myös tarkasteltava kielellisille ja historiallisille merkityksille herkän lukutavan avulla. Metodologian osalta väitöskirja täydentää politiikan teorian lähestymistapaa käsitehistorian ja metaforatutkimuksen menetelmillä. Työ laajentaa kriittisen analyysin koskemaan metodologiaa – myös omaansa – ja varoittaa liian helposti omaksumasta konfliktia tutkimusta ohjaavaksi menetelmälliseksi ohjenuoraksi tai historian ymmärtämistä ohjaavaksi periaatteeksi, sillä tämä tekisi ajattelusta haitallisella tavalla kehämäistä ja uhkaisi konfliktin käsitteen itsensä historiallista satunnaisuutta ja avoimuutta. Työ tarjoaa uuden luennan Schmittin konfliktikäsityksestä niin sisä- kuin ulkopolitiikassakin kiinnittämällä huomiota rauhan ja sodan välisen ”välitilan” ideaan. Tätä osin vertauskuvallista ajatusta tarkastelemalla työ nivoo yhteen Schmittin sotateoriaa ja hänen käsityksiään yhteiskunnan sisäisistä ristiriidoista sekä lisäksi osoittaa yhteyksiä Schmittin konfliktikäsityksen ja hänen teologisen historiakäsityksensä välillä. Tutkimus osoittaa yksityiskohtaisesti schmittiläisen konfliktikäsityksen ilmenemisen Koselleckin käsitehistoriassa. Erityistä huomiota kiinnitetään Schmittiltä periytyvään ajatukseen, jonka mukaan käsitteitä on luettava yhtäältä asiayhteyksissään ja toisaalta yksittäisten poliittisten konfliktien heijastumina. Yksittäisten ilmausten ja ajattelutapojen lisäksi Koselleck omaksuu Schmittiltä modernin politiikan syntyä kuvaavan historiallisen kertomusrakenteen, joka sitoo yhteen Schmittin analyyttisiä ja metodologisia näkemyksiä. Tutkimuksessa osoitetaan, että sekä Schmittille että Koselleckille kysymys sekularisaatiosta eli maallistumisesta kytkeytyy läheisesti poliittisen konfliktin kysymykseen. Työ tarjoaa uuden tulkinnan Schmittin ja filosofi Hans Blumenbergin (1920–1996) välisestä maallistumiskiistasta ja tätä kautta myös Blumenbergin metaforatutkimuksen ja Koselleckin käsitehistorian jännitteisestä suhteesta. Näiden ajattelutapojen satunnaisia ja aikaansa kytkeytyviä politiikanteoreettisia sitoumuksia tarkastelemalla työ pyrkii edistämään mahdollisuutta laajemmin yhdistää käsitehistoriaa ja metaforatutkimusta.
Subject: yleinen valtio-oppi
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record