Perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennus maa- ja metsätiloilla

Visa fullständig post



Permalänk

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508062958
Titel: Perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennus maa- ja metsätiloilla
Författare: Aarnio, Katariina
Medarbetare: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Law
Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten
Utgivare: Helsingfors universitet
Datum: 2013
Språk: fin
Permanenta länken (URI): http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508062958
http://hdl.handle.net/10138/40748
Nivå: pro gradu-avhandlingar
Ämne: Family and inheritance law
Perhe- ja jäämistöoikeus
Familje- och kvarlåtenskapsrätt
Abstrakt: Tutkielmassa tarkastellaan perintö- ja lahjaverolain 55 §:n huojennussäännöksiä ja niiden soveltamiskäytäntöä maatilojen sukupolvenvaihdoksissa. Sukupolvenvaihdoshuojennusta tarkastellaan myös yhdenvertaisuuden kannalta. Tutkimuksessa käsitellään sitä, asettaako huojennussääntely perilliset keskenään eriarvoiseen asemaan, kun toinen perii huojennukseen oikeutetun maatilan ja toinen muuta omaisuutta. Yhdenvertaisuudesta poikettaessa on noudatettava vaatimusta yhteiskunnallisesti hyväksyttävästä perusteesta. Yhdenvertaisuustarkastelu on laajennettu myös koskemaan tilanteita, joissa sukupolvenvaihdoshuojennusta on sovellettu maatiloihin, joissa suurin osa tilasta on metsää ja joissa maatalouden harjoittamista on jatkettu vain, jotta huojennus saataisiin koko tilalle. Tällaisten tilanteiden kohdalla onkin kysytty, voisiko perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksen ulottaa koskemaan myös puhtaita metsätiloja. Vaikka perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennus on ollut voimassa jo vuodesta 1979, siihen liittyvää olennaista oikeuskäytäntöä syntyy yhä, sillä säännösten kirjoitusasu on monimutkainen ja niiden esityöt ovat suppeat. Vaikka säännösten soveltamiskäytäntö on nykyään jo melko vakiintunut, pienillä muutoksilla niitä voitaisiin kehittää ja siten parantaa verovelvollisten asemaa. Yhdenvertaisuuden parantamiseksi huojennussääntelyä tulisi kehittää erityisesti maatilavarallisuuden arvostamiskäytäntöjen osalta. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen sitominen perintö- ja lahjaverotuksessa käytettyihin käypiin arvoihin lisäisi verotuksen ennustettavuutta sekä yhtenäistäisi verotuskäytäntöjä huojennuksen osalta. Toisaalta näin radikaali muutos nykyiseen sääntelyyn verrattuna edellyttäisi sukupolvenvaihdoshuojennussään-nösten valmistelua ja kirjoittamista kokonaan uudelleen. Yhdenvertaisuuden kannalta on myös ongelmallista, että huojennus myönnetään tiloille, joilla merkittävän metsätalouden ohella harjoitetaan vähäistä maataloutta, kun kuitenkaan sukupolvenvaihdoshuojennusta ei myönnetä puhtaille metsätiloille. Koska metsätaloudella on edelleen suuri merkitys maatalouden liitännäiselinkeinona, on perusteltua, että maatalouden ohella myös metsäalasta myönnetään huojennus. Metsätilan omistajien ja pienimuotoista maataloutta harjoittavien verovelvollisten välinen yhdenvertaisuus saavutettaisiin, jos puhtaita metsätiloja saaville verovelvollisillekin säädettäisiin mahdollisuus sukupolvenvaihdoshuojennukseen. Sen seurauksena verovelvollisilla ei olisi enää tarvetta jatkaa nimellistä maatalouden harjoittamista, ja veron välttämiseksi tehdyt järjestelyt vähenisivät nykyisestä. Metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennusta on perusteltu ennen kaikkea metsäpoliittisilla tavoitteilla, kuten kotimaisen puun tuotannon turvaamisella, metsätilojen pirstoutuneisuuden ehkäisemisellä sekä metsänomistajien ikärakenteen nuorentamisella. Maa- ja metsätalouden sukupolvenvaihdosten erilaisten tavoitteiden takia metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennus voitaisiin mahdollisesti säätää kokonaan erikseen ilman yhteyttä maatiloihin.


Filer under denna titel

Totalt antal nerladdningar: Laddar...

Filer Storlek Format Granska
GraduKatariinaAarnio.pdf 616.9Kb PDF Granska/Öppna

Detta dokument registreras i samling:

Visa fullständig post