Physiological determinants and assessment of stress and recovery among media workers

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-333-2
Title: Physiological determinants and assessment of stress and recovery among media workers
Author: Lindholm, Harri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Clinical Physiology
Finnish Institute of Occupational Health
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Good recovery helps to restore functional reserves and facilitates the positive effects of stress at work. The risk of job stress is increased by excessive quantitative demands, low job control, poor recovery and disruption of biological rhythms. Stress causes changes in autonomic nervous system (ANS) function and in excretion of cortisol hormone regulated by hypothalamus-pituitary-adrenal cortex (HPA) axis. Melatonin and cortisol are diurnally oscillating hormones reflecting disruption of biological rhythms. Common symptoms of harmful stress are sleep problems, exhaustion and decrease in work efficiency. The risk of many common diseases increases. In this study perceived and physiologically measured stress and recovery were analysed in media work, which contains typical risk factors of job stress in 24/7 society. A standardized questionnaire was mailed to all employees of the Finnish Broadcasting Company with irregular shift work (ISW, n = 750) and to an equal number of randomly selected controls with regular 8-hour daytime work (RDW). The questionnaire included items of work characteristics, perceived stress, mental and physical health and lifestyle. The response rate was over 80 % in ISW group and about 35 % in RDW group. Seventy respondents from both groups were randomly selected for physiological measurements. Cortisol and melatonin hormones were analysed from five salivary samples taken while subjects were awake. Heart rate variability as indicator of ANS function was calculated from 24 hour ECG recordings. Body movements were monitored by actigraphy. Severe subjective stress, irregular shift work, and short actual sleep time were all significant explanatory variables of augmented morning cortisol response. The risk of daytime sleepiness was nearly twofold in the ISW group compared to the RDW group. The daytime sleepiness was associated with attenuated relaxation of ANS during sleep in ISW group. The changes in the afternoon and evening levels of cortisol and melatonin hormones might predispose to difficulties in initiating sleep. In all, about 40 % of workers reported high job control and 40% low job control. During the recovery period (from 18.00 to 06.00 hrs between working days), those who experienced high job control at work had significantly better recovery of ANS function than other workers. Depression, hypertension and poor general health were associated with many types of sleep disorders and they all increased the risk of nocturnal waking. Severe stress doubled the risk of difficulties initiating sleep and the risk of non-restorative sleep. Analysis of recovery should be included in the evaluation of workers health and well-being in 24/7 society. Simultaneously analysed autonomic nervous system function and neuroendocrine indicators provide additional information about stress and recovery. Ambulatory measurements in real life settings could offer new insights in occupational health studies, once their validation has been achieved.Sopiva määrä stressiä ja hyvä palautuminen vahvistavat elintoimintoja ja parantavat hyvinvointia. Voimavaroja kuluttavaa työstressiä lisäävät vähäiset vaikutusmahdollisuudet työhön, riittämätön palautuminen ja biologisten rytmien häiriintyminen. Elimistön stressitilaa kuvastavat autonomisen hermoston toiminta sekä aivolisäkkeen ja lisämunuaisen kuoren ohjaama kortisolihormonin eritys. Melatoniinihormoni ja kortisoli heijastavat biologisiin rytmeihin liittyviä vaikutuksia. Haitallisen stressin oireita ovat uniongelmat, uupuminen ja työtehon heikkeneminen. Monien tavallisten kansansairauksien vaara lisääntyy. Tutkimuksessa analysoitiin koettua ja fysiologisesti mitattua stressiä ja palautumista mediatyössä, joka sisältää useita 24/7 yhteiskunnan työelämälle tyypillisiä kuormitustekijöitä. Työn piirteitä, stressiä, terveyttä ja elintapoja kartoittanut kysely lähetettiin kaikille tutkimusajankohtana epäsäännöllistä vuorotyötä Yleisradiossa tehneille työntekijöille (N=750) ja yhtä suurelle joukolle säännöllistä päivätyötä tehneitä. Kyselyyn vastasi epäsäännöllistä vuorotyötä tehneistä yli 80 % ja päivätyötä tehneistä noin 35 %. Molemmista ryhmistä satunnaistettiin 70 työntekijää fysiologisiin mittauksiin. Kortisolin ja melatoniinin pitoisuudet määritettiin viidestä työpäivän aikana otetusta sylkinäytteestä. Autonomisen hermoston tilaa seurattiin 24 tunnin ajan mukana pidettävällä EKG-laitteella. Ranteeseen kiinnitetty liikeanturi tallensi tiedot kehon liikkeistä ja unesta. Voimakasta kortisolin heräämisvastetta selittivät koettu stressi, lyhyt uni ja epäsäännöllinen vuorotyö. Päiväaikaisen väsymyksen riski oli epäsäännöllisen vuorotyön ryhmässä kaksinkertainen säännöllisen päivätyön ryhmään verrattuna. Päiväväsymys oli yhteydessä autonomisen hermoston huonoon rentoutumiseen unen aikana. Päiväväsymystä kokevilla oli kortisolin ja melatoniinin tasoissa iltapäivällä ja illalla muutoksia, jotka voivat selittää nukahtamisvaikeuksia. Työntekijöistä noin 40 % koki työn hallintansa hyväksi ja 40 % huonoksi. Työvuorotyypistä riippumatta autonomisen hermoston palautuminen nukkuessa oli parempi hyvää työn hallintaa kokevilla kuin muilla. Masentuneisuus, kohonnut verenpaine ja huonoksi koettu terveys olivat yhteydessä unihäiriöihin, joista tyypillinen oli yöllinen toistuva heräily. Kovasti stressaantuneilla oli kaksinkertainen riski unen saannin vaikeuksiin ja huonosti palauttavaan uneen kuin muilla. Palautumisen arviointi on tärkeä osa 24/7 yhteiskunnan työntekijän terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa. Kova stressi ja huono palautuminen ovat yhteydessä mitattavissa oleviin autonomisen hermoston tilan sekä stressihormonien ja vuorokausirytmin säätelijähormonien erityksen muutoksiin. Uudet mittaustekniikat, kuten sydämen toiminnan rekisteröinti ja hormonien analyysi sylkinäytteistä, avaavat uusia mahdollisuuksia tiedon keräämisen monipuolisesti työntekijän todellisessa elinympäristössä.
URI: URN:ISBN:978-952-261-333-2
http://hdl.handle.net/10138/40857
Date: 2013-10-18
Subject: lääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
lindholm_dissertation.pdf 2.213Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record