Intergovernmental Advocates of Refugees : The Refugee Policy of the League of Nations and the International Labour Organization in the 1920s and 1930s

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9073-8
Title: Intergovernmental Advocates of Refugees : The Refugee Policy of the League of Nations and the International Labour Organization in the 1920s and 1930s
Author: Sallinen, Harri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Economic and Political Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2013-11-15
Belongs to series: URN:ISSN:2243-3643
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9073-8
http://hdl.handle.net/10138/41070
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: Refugee problem became an international subject requiring measures after the First World War. The international community was forced to take the issue on the agenda which previously was labeled by political items concerning war and peace. The failure of the League of Nations in its central task, maintaining peace, has influenced the evaluation of other operations. The achievements and the importance of the refugee work undertaken during the 1920s and 1930s have been overshadowed by the mainstream of assessments. There was continuation throughout the entire Inter-war period in the efforts of international bodies. There was an international refugee regime consisting of various intergovernmental and non-governmental actors. The regime had to be directed by the League of Nations. The existence of a regime refers to a policy. This study is a description and analysis of the evolution of the policy during the Inter-war period. The 1920s was a time of ad hoc responses to the emerging crises. During the following decade there was more organized, proactive, and human rights based policy formulation. This project shows how the refugee work was justified, initiated, formulated, developed, implemented, and financed. There was enough continuation and consistency in the activities during the entire period in order to justify the use of the term policy. The refugee policy of the world organizations was formulated, planned and implemented by the Member States through the different Bodies of the League and the ILO. This was done in close cooperation with Non-governmental organizations, private sector and societies on the whole. The substance of the policy was guided by a number of prominent personalities who were able to draw the attention of the international community to the matters that otherwise would have been forgotten and left to be handled by national governments alone. Refugee agencies were able to play a successful leadership role for several reasons. Unlike private organizations, their association with the League of Nations gave them the authority to negotiate with governments directly. The most visible example of this was the achievement of creating a successful passport system. The substance of the policy was guided by the refugee situations. The refugee work faced various difficulties. The League was, however, able to respond and develop new solutions to the growing challenges. The organization was capable of showing creativeness in its reactions to the refugee situations. The principles of the policies remained somewhat unchanged. Nevertheless, new techniques were applied in combating the destitution of refugees. Although Fridtjof Nansen s personal prestige was sometimes considered higher than the appreciation of the League, it can be concluded that the refugee policy of the League and the ILO was consistent and a pertinent part of the essence of the Organizations despite seeming inconsistencies.Ensimmäinen maailmansota loppuselvittelyineen aiheutti ennenäkemättömän suuren pakolaisongelman. Näitä vieraassa maassa oleskelevia kodittomia ihmisiä kutsuttiin jo tuolloin pakolaisiksi, mutta ei ollut itsestään selvää, kenet voitiin luokitella virallisesti pakolaiseksi. Yksi keskeinen tämän tutkimuksen teema onkin se, että 1920-luvun pakolaishallinto loi määritelmän pakolaiselle, ja ohjasi sitä kuinka pakolaista tuli kohdella vieraassa maassa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen luotiin tyhjästä kansainvälinen pakolaishallinto. Sen mahdollisti uudenlainen kansainvälinen yhteistyöajattelu, jonka näkyvänä keskipisteenä oli maailmansodan raunioiden keskellä luotu Kansainliitto. Rinnakkaisorganisaatio Kansainvälinen työjärjestö oli käytännössä lähes yhtä merkittävä toimija. Tutkimus keskittyy pakolaisapukysymyksen historialliseen kehitykseen. Kansainliiton maailmansotien välistä elinkaarta tarkastellaan kokonaisuutena, joka kuitenkin voidaan jakaa pakolaiskysymysten kannalta kahteen jaksoon. 1920-luku oli massiivisten pakolaisvirtojen aikaa. Ratkaisuja jouduttiin etsimään nopeasti, vähillä resursseilla ja ilman aikaisempia kokemuksia. Ne olivat pakon sanelemia reaktioita ihmisten hengen pelastamiseksi. 1930-luku toi mukanaan systemaattisemman ja ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan. Sekä ongelmat että niiden ratkaisut olivat politisoituneita. Kansainliittoa koskeva tutkimus on etsinyt selityksiä siihen, mikä johti järjestön epäonnistumiseen rauhan säilyttämisessä. Järjestön onnistumiset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Pakolaiskysymysten hoito kuuluu selkeästi Kansainliiton ja ILO:n menestystarinoihin. Vaikka ei-valtiolliset toimijat Punaisen Ristin johdolla hoitivat käytännön kenttätyötä, pakolaisten auttamisessa nousivat ratkaisevaan asemaan toimenpiteet, joissa tarvittiin hallitustenvälisten toimijoiden valtuuksia. Kansainvälisiä sopimuksia tarvittiin turvaamaan pakolaisten turvapaikkaa, oleskelua ja henkilöllisyystodistusten jakelua koskevia asioita. Ainoastaan Kansainliitto ja sen valtuuttamat viranomaiset saattoivat hoitaa menestyksellisesti tällaisia tehtäviä. Näissä tehtävissä kansainväliseen maineeseen noussut norjalainen Fridtjof Nansen on koko 1900-luvun merkittävimpiä kansainvälisiä toimijoita. Hallitustenvälisten organisaatioiden toiminta maailmansotien välisenä aikana muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden. On perusteltua nimittää sitä näiden järjestöjen pakolaispolitiikaksi huolimatta näennäisistä epäjohdonmukaisuuksista. Toiminnalla oli rahoitus, arvovaltaisten henkilöiden johtama virkakoneisto sekä samankaltainen johdonmukainen lähestymistapa koko tutkittavana ajanjaksona.
Subject: poliittinen historia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
sallinen_dissertation.pdf 2.859Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record