Early life stress and later health : Cardiovascular disease and general health among former war evacuees

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-998-5
Title: Early life stress and later health : Cardiovascular disease and general health among former war evacuees
Author: Alastalo, Hanna
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of General Practice and Primary Health Care
National Institute for Health and Welfare,Department of Chronic Disease Prevention;University of Helsinki, Hjelt Institute, Department of Public Health;Folkhälsan Research Center
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos
Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, institutionen för klinisk medicin
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2013-11-08
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-998-5
http://hdl.handle.net/10138/41581
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Experienced stress in childhood might have been so severe that it has effects throughout the life course. It has been suggested that early life stress may extend consequences on psychological and physical well-being. Previous findings focusing upon consequences of early life stress are however limited and mostly based upon retrospective studies. Still little is known about the consequences of early life stress, such as war separation on physical health from a longitudinal aspect. This thesis aimed to study cardiovascular mortality and morbidity in late adulthood among people who experienced separation without their parents to temporary foster care during World War II (WWII). Other study aims were to examine cardiovascular health, blood pressure levels and physical and psychosocial functioning in the separated participants. People who were not separated served as controls. Participants in this study belong to the Helsinki Birth Cohort Study (HBCS) which includes 13,345 people born in Helsinki between 1934 and 1944 and visited child welfare clinics in the city. Of these 13.5% had experienced evacuation abroad. Data on parental separation was obtained from National Archives, and information on use of medication or events on coronary heart disease (CHD), hypertension, stroke and cardiovascular deaths are obtained from national registers during a follow-up period from 1971-2002. Clinical study cohort included 2003 men and women who participated in the detailed clinical examination during the years 2001-2004. All these participants are included the cardiovascular health sub-study and of them 16.0% were separated participants. The blood pressure sub-study consist of 1361 non-obese subjects whose body mass index (BMI) were <30 kg/m2, of whom 14.1% had experienced evacuation abroad. The sub-study of physical and psychosocial functioning included 1803 people and of these separated participants were 14.8%. In all sub-studies the participants who did not experience war separation in childhood served as controls. Among the separated participants over one-third were separated in toddlerhood and approximately duration of separation was two years. The separated group were older and they have lower socioeconomic status in childhood and adulthood than among the non-separated controls. War separation was associated with higher CHD morbidity, the prevalence of cardiovascular disease (CVD) and diabetes. The separation in early childhood and the duration of separation were associated with higher CHD morbidity. Duration of separation over three years showed higher prevalence of CVD in later life. Despite this the evidence of higher hospitalizations and mortality was not found. In addition war separation predicted higher blood pressure levels in late adulthood and moreover increases in the risk of impaired physical functioning. The separation in early childhood was associated with higher blood pressure levels likewise duration in less than a year and over three years. The separation in school age and duration for over two years were associated with the later life lower physical functioning. The effects of separation in overall health were more pronounced among the separated men than women. These studies suggest that early life stress experience such as temporary parental separation may have consequences on cardiovascular health and general well-being through the lifespan. The war separation and its timing and duration are stressors, which could have long-term influence on critical development phases and thereby increases the risk of chronic non-communicable diseases in later life.Tutkimuksessa todettiin, että sotalapsista yli kolmasosa lähti sotalapsiksi 2-4 vuoden iässä ja keskimääräinen sotalapsena oloaika oli kaksi vuotta. Sotalapset olivat ei-sotalapsia vanhempia ja heillä oli yleisimmin alhaisempi lapsuusiän ja aikuisiän sosioekonominen asema. Sotalapsuus oli yhteydessä korkeampaan sepelvaltimotaudin ja sydän- ja verisuonitautien sairastavuuteen sekä tyypin 2 diabetekseen verrattuna ei-sotalapsiin. Sotalapseksi lähettäminen 2-4 vuoden iässä ja sotalapsuuden kesto olivat yhteydessä korkeampaan sepelvaltimotauti riskiin. Yli kolmen vuoden sotalapsena olo oli taas yhteydessä korkeampaan sydän- ja verisuonisairastavuuteen. Näistä tuloksista huolimatta sotalapset eivät tarvinneet enempää sairaalahoitoa sydäntapahtumien tai aivohalvauksen takia eikä sotalapsilla löytynyt merkitsevää yhteyttä sodanaikaisen vanhemmista erottamisen ja sydänsairauksista johtuvan kuolleisuuden tai kokonaiskuolleisuuden välillä. Tutkimuksessa löydettiin myös, että sotalapsuus ennusti korkeampia verenpainetasoja myöhemmällä aikuisiällä ja lisäksi lisäsi riskiä myöhemmän iän heikentyneeseen fyysiseen toimintakykyyn. Sotalapseksi lähettäminen 2-4 vuoden iässä oli yhteydessä korkeampiin verenpainetasoihin kuten myös alle vuoden ja yli kolme vuotta kestänyt sotalapsuus. Sotalapsuus kouluiässä ja yli kahden vuoden sotalapsuus olivat yhteydessä myöhemmän iän alentuneeseen fyysiseen toimintakykyyn. Tutkimuksessa ilmeni, että sotalapsuuden vaikutukset terveyteen olivat yleisempiä sotalapsuuden kokeneilla miehillä kuin naisilla. Tutkimus viittaa siihen, että varhaisiällä koetulla stressillä kuten sodanaikaisella erokokemuksella vanhemmista voi olla elinikäisiä vaikutuksia sydänperäiseen terveyteen ja yleiseen hyvinvointiin. Sotalapsuus sekä sen ajoitus ja kesto ovat stressitekijöitä, joilla voi olla kriittisessä kehitysvaiheessa pitkäaikaisia vaikutuksia ja voivat näin lisätä kroonisten ei-tarttuvien tautien riskiä myöhemmällä iällä. Tutkimukseen osallistui Helsingin syntymäkohortti tutkimukseen kuuluneet 13,345 ihmistä, jotka syntyivät Helsingissä vuosina 1934˗1944 ja jotka kävivät lapsena neuvolakäynneillä. Näistä sotalapsuuden oli kokenut 13.5%. Tiedot sotalapsuudesta saatiin Kansallisarkistosta ja tiedot sepelvaltimo- ja verenpainetaudinlääkityksestä sekä sydäntapahtumista, aivohalvauksista ja sydänkuolemista saatiin kansallisista rekistereistä seurantajaksolle 1971˗2002. Kliininen tutkimusryhmä koostui 2003 osallistujasta, jotka osallistuivat vuosina 2001˗2004 yksityiskohtaiseen terveystutkimukseen. Kaikki osallistujat kuuluivat sydämeen ja verisuoniin liittyvää terveyttä koskevaan osatutkimukseen ja heistä sotalapsia oli 16.0%. Verenpainetta koskevaan osatutkimukseen osallistui 1361 ei-lihavaa ihmistä, joiden painoindeksi (BMI) oli <30 kg/m2 ja osallistujista 14.1% oli sotalapsia. Fyysisen ja psykososiaalisen toimintakyvyn osatutkimus sisälsi 1803 ihmistä ja näistä sotalapsuuden oli kokenut 14.8% toisen maailmansodan aikana. Kaikissa osatutkimuksissa toimi vertailuryhmänä osallistujat, jotka eivät olleet kokeneet sotalapsuutta.
Subject: kansanterveystiede
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
alastalo_dissertation.pdf 4.602Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record