Kiistoja kuolemisesta : Tutkimus suomalaisesta eutanasiakeskustelusta

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9401-9
Julkaisun nimi: Kiistoja kuolemisesta : Tutkimus suomalaisesta eutanasiakeskustelusta
Tekijä: Jylhänkangas, Leila
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, maailman kulttuurien laitos, Humanistinen tiedekunta, maailman kulttuurien laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: The study examines conceptions of euthanasia among both ordinary people and experts in contemporary Finnish culture. Euthanasia has not been legalised in Finland, but in recent years, the euthanasia debate has flared up at regular intervals in the media as a result of different ethical conflicts in the care of dying patients. In the study, euthanasia representations are explored as a part of the late modern Finnish culture of death. The primary data consist of 137 written accounts in which ordinary Finns discuss euthanasia and fifteen qualitative interviews among religious specialists and health care professionals, to whom official knowledge of death has traditionally been entrusted. Supplementary data include newspaper articles and other texts discussing euthanasia. The study was inspired by the classical anthropological idea according to which differences in the way life and death are approached and perceived make culture visible. It rests on social representations approach, psychological models of memory and earlier research on the sacred and the profane as culturally constructed categories. In the study, sacred is employed as an analytical anthropological tool, not as a theological concept. It is conceptualised as a category-boundary that is actualised in social situations in which the inviolability of classifications such as a good vs. bad death are threatened and risk losing their authority as the moral basis of society and its social systems and orders. On the basis of these notions, a theoretical model is constructed for the analysis of the euthanasia debate. The main result of the study is that people wish to discuss euthanasia and are eager to share their views about it in order to protect their value territory that shelters the dying human body. Whether people are for or against euthanasia, the human body is central in the classifications and metaphors concerning the images of a good and bad death. Thus, euthanasia is tamed using old and familiar categories. In this way, the line between life and death is culturally constructed and has to be handled using the terms of the socially shared reality. Both ordinary Finns and professionals draw on a variety of cultural scripts rising from medicine, psychology, the media and personal experiences. In the study, ordinary people are seen as experts through experience who have a good knowledge of death on the basis of their personal observations and experiences. These experiences affect the cultural images of euthanasia. An often expressed fear is the possibility of falling into dependence upon the care of other people and not being able to control one s own life. In the study data, an ideal death is described in different ways that legitimate the contemporary conceptions of a good death in late modernity: there is an emphasis on painlessness and the meaningfulness of the last moments of life which resonates with the dying person s individuality. Among religious specialists, euthanasia is opposed and seen as an inappropriate way of dying because the idea of a human being taking too much power of self-determination in the face of death is viewed as threatening and violating the religious moral code that forbids killing and keeps things in their right place. Among physicians, euthanasia is constructed according to professional medical ethics, which are not easily compatible with euthanasia. Many ordinary people and some of the interviewees, however, are willing to legalise euthanasia and highlight the autonomy of the dying individual. Eventually, the study shows that in contemporary Finnish society, there does not exist a moral consensus on euthanasia; rather, there are a number of different realities which are built in relation to context dependent and changing conceptions of a good death.Väitöskirja tarkastelee eutanasiaa koskevia käsityksiä suomalaisten yksityishenkilöiden ja asiantuntijoiden parissa nykypäivän Suomessa. Eutanasiakeskustelu on leimahtanut viime vuosikymmenten aikana säännöllisin väliajoin erilaisten kuolevien hoitoon liittyvien eettisten jännitteiden seurauksena. Eutanasiakäsityksiä tutkitaan työssä osana nykypäivän suomalaista myöhäismodernia kuolemankulttuuria. Tutkimuksen ensisijaiset aineistot koostuvat suomalaisten yksityishenkilöiden kirjoittamista, eutanasiakysymykseen kantaaottavista kirjeistä (N = 137) sekä terveydenhuollon ammattilaisten ja erilaisia maailmankatsomuksia edustavien uskonnollisten spesialistien haastatteluista (N = 15). Täydentävät aineistot käsittävät eutanasiaa pohtivia mielipidekirjoituksia ja keskusteluja. Tutkimuksen lähtökohtana on kuoleman antropologiasta nouseva ajatus elämä-kuolema -erosta keskeisenä kulttuurisia arvoja näkyväksi tekevänä kysymyksenä. Väitöskirjan teoreettisessa osassa tarkastellaan ja yhdistetään toisiinsa sosiaalisten representaatioiden lähestymistapaa, psykologisia muistijäsennyksiä ja pyhän käsitettä koskevia uskontoantropologisia teoretisointeja. Eutanasiakeskustelun analysoimiseksi rakennetaan havainnollistava teoreettinen malli, jossa keskeiseksi nousee arvoalueen käsite. Huomio kiinnittyy tutkimuksessa erilaisiin tilannesidonnaisiin kuolevaa ihmisruumista koskeviin kulttuurisiin käsityksiin. Eutanasia ei ole irrallinen siitä keskustelevien ihmisten kokemuksista, vaan kietoutuu läheisesti erilaisia hyväksyttyinä tai torjuttuina pidettyjä kuolemisen tapoja koskeviin arvoihin, joita pyritään suojelemaan. Myös henkilökohtaisen elämän kuolemamuistot voivat olla perusteena eutanasian tietynkaltaiselle käsitteellistämiselle ja vaikuttavat näin käsityksiin erilaisista hyviksi tai huonoiksi mielletyistä kuolemisen tavoista. Eutanasia näyttäytyy tutkimuksessa asiana, josta halutaan neuvotella. Eutanasiakeskustelussa esiintyvien, erilaisia variaatioita sisältävien torjuvan, hyväksyvän ja keinuvan eutanasiadiskurssin ytimeen nousevat elämän ja kuoleman väliseen rajanylitykseen liittyviin muutostiloihin kietoutuvat käsitykset. Eutanasiarepresentaatiot osoittautuvat tilannesidonnaisiksi, muuttuviksi ja konteksteittain vaihteleviksi. Lääkäreiden keskuudessa keskeinen huolenaihe on mahdollisimman hyvä kuolemisen hallinta. Eutanasiakysymyksen työstämisen apuna käytetään tällöin ammattieettisiä periaatteita, joihin eutanasian ei koeta helposti sopivan. Uskonnollisille spesialisteille tärkeitä taas ovat teologiset näkökohdat, joista käsin eutanasia näyttäytyy vieraana ja omaan maailmanjäsennykseen sopimattomana kuolemisen tapana. Haastateltavien joukosta löytyy kuitenkin henkilöitä, jotka olisivat valmiita ottamaan eutanasian laillisesti hyväksytyksi kuolemisen keinoksi. Yksityishenkilöt keskustelevat eutanasiasta osin samanlaisin argumentein kuin asiantuntijat, joille kuoleman käsittely on kulttuurissa perinteisesti delegoitu. He näyttäytyvät tutkimuksessa kokemusasiantuntijoina, jotka voivat asettua keskustelemaan kuolemasta ja eutanasiasta perinteisten asiantuntijoiden rinnalle. Väitöskirja osoittaa, ettei eutanasiasta vallitse suomalaisessa yhteiskunnassa moraalista konsensusta, vaan useita erilaisia todellisuuksia, jotka rakentuvat suhteessa muuttuviin ja kontekstisidonnaisiin käsityksiin hyvästä kuolemasta.
URI: URN:ISBN:978-952-10-9401-9
http://hdl.handle.net/10138/41583
Päiväys: 2013-11-09
Avainsanat: uskontotiede
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot