Tavoitteena sivistynyt kansalainen ja työntekijä : Ammattikoulu Suomessa 1899-1987

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9411-8
Title: Tavoitteena sivistynyt kansalainen ja työntekijä : Ammattikoulu Suomessa 1899-1987
Author: Laukia, Jari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2013-11-21
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9411-8
http://hdl.handle.net/10138/41667
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: Educating good citizens and workers. Vocational School in Finland 1899 1987. The first vocational school was established in Helsinki in 1899. It was a new type of school where students studied both theory and practical skills under the guidance of a teacher. The key question in this research is: what was the role of vocational schools in educating not only good workers but also good citizens? Another question is: who were the founders of vocational schools? Primary information for the research questions is found in documents, regulations and interviews. The international liberal social movement played an important role in the founding of vocational schools in Finland. Liberal upper class people with good education and connections to business life were interested in developing vocational education. Many of them had studied at Helsinki Polytechnic College, later Helsinki Technical University. Their main concern was the labour class children who had completed their basic comprehensive education but who, because of their young age, were unable to complete paid work. The aim of these vocational schools was to integrate labour class children into the society and give them the basic working skills required in industry and workshops. Offering vocational education to these children would not only improve the living conditions of the labour class but it would also improve the business life in terms of motivated workers. The founders of the vocational schools also hoped that education would prevent young people from getting involved in socialistic ideas. Lecturer Jonatan Reuters and Jalmari Kekkonen, the Inspector of Vocational Education in the Ministry of Trade and Commerce, were actively involved in developing Finnish vocational education. They brought new ideas from abroad, especially from Austria and Sweden. Vocational schools in Finland were influenced by reformistic pedagogical movements, especially by the one developed by Georg Kerschensteiner in Germany. In the 1920s and 1930s, after WWI and the declaration of independence of Finland, vocational schools were more and more influenced by nationalistic right-wing ideas. Big companies established their own vocational schools which also operated under the control of the Department of Trade and Industry. After WWII, Aarno Niini, the Director of the Vocational Education Department of the Ministry of Trade and Commerce, wanted to increase the quality of vocational education and encourage wider recognition of vocational schools. Vocational education was offered not only to the labour class children but also to the children from other social classes. Regular teacher education for vocational school teachers started in 1958. Key words: Vocational School, Vocational education and training, education, Georg Kerschensteiner, Jalmari Kekkonen, Aarno NiiniTavoitteena sivistynyt kansalainen ja työntekijä. Ammattikoulu Suomessa 1899-1987. Kansalaisoikeuksiin ja sivistykseen suuntautuneen koulutuksen on katsottu kuluvan yleissivistävän koulutuksen tehtäviin. Tässä tutkimuksessa kysytään mikä on ollut ammattikoulun rooli oppilaiden sivistämisessä ja kansalaiseksi kasvattamisessa Suomessa. Ammatillinen koulutus on moni-ilmeinen käsite kattaen ammatillisen toiminnan eri alat ja ammattitaidon hankkimisen erilaiset tavat. Tässä tutkimuksessa ammattikoulu tarkoittaa kansakoulun ja myöhemmin peruskoulun jälkeistä teollisuuden, käsityön ja palvelualojen työntekijätason tehtäviin valmistavaa koulutusta. Liberalistiset aatteet talouselämässä ja yhteiskunnassa lopettivat oppipoikajärjestelmän ja rapauttivat sääty-yhteiskuntaa. Kansakoulun jälkeiseen koulutukseen tarvittiin kaupunkien työläistaustaisille nuorille uusi koulu. Keski-Euroopan, Skandinavian maiden ja Suomen kansakoulun vaikutusten pohjalta Helsinkiin perustettiin valmistava poikain ammattikoulu vuonna 1899. Helsingin Polyteknillinen opisto, myöhemmin teknillinen Korkeakoulu säteili koulutuksellista vaikutusta myös ammattikouluun. Lehtori Jonatan Reuterilla oli merkittävä vaikutus ammattikoulun alkuvaiheen kehittymisessä Suomessa. Ammattikoulu tarjosi kansakoulun päättäneille nuorille työelämään valmentavaa koulutusta. Tavoitteena oli estää nuoria ajautumasta rikollisuuteen ja laiskuuteen kasvattamalla heistä työtätekeviä kunnon kansalaisia liberalistiseen yhteiskuntaan. Ideaali työntekijäkansalainen oli työntekoa kunnioittava, omalla työllään eteenpäin pyrkivä aktiivinen kansalainen, joka pystyi elättämään itsensä ja perheensä. Tyttöjen koulutuksen tavoitteena oli kodista huolehtivien työläisvaimojen tai palvelijoiden kouluttaminen. Työntekijäkansalainen pystyi myös vastustamaan sosialistisia aatevirtauksia. Sivistys- ja kasvatustehtävä näkyivät koulumuotoisen ammattikoulun kehittymisenä, jossa opetuksesta vastasivat erityisesti tehtävän valitut opettajat. Poliittiset tavoitteet korostuivat 1920-1930-luvuilla yksityisteollisuuden ammattikouluissa. Koulutuksella pyrittiin turvaamaan teollisuuden toiminta kouluttamalla poliittisesti luotettavia työntekijöitä teollisuuden avaintehtäviin. Toisen maailmansodan aikana kauppa- ja teollisuusministeriön ammattikasvatusosastossa laadittiin osaston päällikön Aarno Niinin johdolla suunnitelmia ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi sodan jälkeen. Teollisuus, liikenne ja kauppa tarvitsivat koulutettua työvoimaa. Ammattikoulu antoi valmiuksia oman elämän hallintaan. Ammatti toi mukanaan taloudellisen vapauden. Ammattikoulu oli hyvä vaihtoehto kaikista yhteiskuntakerroksista tuleville nuorille. Saksalaiselta Gerog Kerschensteinerlilta vaikutteita saanut Niin painotti ammattikoulun kulttuuria kehittävää vaikutusta. Henkilökohtainen sivistys edellytti ammattitaitojen lisäksi yleisesti hyväksyttyyn moraaliin pohjautuvaa henkistä harrastusta ja yhteiskunnallista vireyttä. Vuoden 1958 ammattikoululaki merkitsi ammattikoulutuksen nopeaa lisääntymistä 1960-1970-luvilla. Kasvatus- ja sivistystavoitteessa korostui yksilön kriittisyys, kansainvälinen vastullisuus ja poliittinen toimeliaisuus. Ammattikoulu asetti kyseenalaiseksi tradition. Ammattikoulu oli uudistusmielisten liberaalien tukema koulu, jolla oli kasvatus- ja sivistystehtävä. Lisäksi ammattikoulu antoi perusvalmiudet työelämässä toimimiseen. Ammattitaito saaiin koulutuksella ja senjälkeenhankitulla työkokemuksella. Avainsanoja: Ammattikoulu, ammatillisen koulutuksen historia, sivistys ja kasvatus, Georg Kerschensteiner, Jonatan Reuter, Aarno Niini.
Subject: Suomen ja Pohjoismaiden historia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
tavoitte.pdf 1.306Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record