Yxi, iocu ja se NP:n tarkenteina Mikael Agricolan kääntämässä Uudessa testamentissa

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201311117338
Julkaisun nimi: Yxi, iocu ja se NP:n tarkenteina Mikael Agricolan kääntämässä Uudessa testamentissa
Tekijä: Arpiainen, Tiina
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Tiivistelmä: Tutkielmassa selvitetään, miten Agricola käyttää sanoja yxi, iocu ja se substantiivilausekkeen tarkenteina vieraiden kielten artikkelien tapaan. Aineistona on kaksi tekstiotetta Agricolan kääntämästä Uudesta testamentista (Se Wsi Testamenti = WT): toinen teoksen alusta Matteuksen evankeliumista ja toinen loppupuolelta, 1. kirjeestä Timoteukselle. WT on käännetty kreikkalaisen alkutekstin sekä latinalaisten, saksalaisten ja ruotsalaisten käännösten pohjalta, joista kielistä germaanisissa saksassa ja ruotsissa on pitkälle kieliopillistuneet artikkelit, ja perinteisesti Agricolan on katsottu käyttävän tarkenteita niiden vastineena. Tässä työssä tarkastellaan, onko tarkenteiden läsnäolo ja poisjättö selitettävissä yksin lähtötekstiuskollisella käännöstavalla vai onko Agricolaa ohjannut myös käsitys hänen aikansa puhutulle suomelle ominaisesta tarkenteenkäytöstä. Analyysissä kartoitetaan ensinnäkin tarkenteellisten NP:iden frekvenssi, mikä osoittaa tarkenteiden olevan kirjeessä selvästi yleisempiä kuin evankeliumissa. Tarkenteenkäytön motivaatiota tutkitaan toisaalta vertaamalla Agricolan käännöksen tarkenteellisia ja tarkenteettomia NP:itä hänen lähtöteksteihinsä ja toisaalta analysoimalla, millaisissa viittauksissa tarkenne esiintyy ja millaisissa ei. Lähtökieliin vertailu näyttää, että silloin kun WT:n pohjateksti on paikannettavissa, tarkenteiden esiintyminen ja poisjäänti on useimmiten yhdistettävissä sen malliin. Keskimäärin joka neljännessä tapauksessa Agricola kuitenkin toimii vastoin pohjatekstinsä mallia. Viittausten tyypin analyysi osoittaa, että evankeliumissa tarkenteiden esiintyminen painottuu kieliopillistumisen alkuvaiheille tyypillisiin yhteyksiin ja poisjäänti pitemmälle kieliopillistuneisiin. Näin on etenkin epämääräisen tarkenteen yxi kohdalla, joka esiintyy ainoastaan nk. esittelyrakenteessa ja jää muista yhteyksistä pois lähimmän lähtökielen mallista riippumatta. Määräistä tarkennetta Agricolalla on taipumus käyttää etenkin anaforisissa ja muissa spesifeissä viittauksissa. Kirjeessä selkeää linjaa tarkenteidenkäytölle ei hahmotu. Tarkenteesta iocu todetaan, että se vastaa selvimmin germaanista epämääräistä artikkelia sellaisissa myöntölauseiden NP:issä, joilla ei viitata. Näiden tulosten pohjalta todetaan, että evankeliumissa viittauksen tyyppi on lähes yhtä tärkeä tarkenteenkäyttöä selittävä tekijä kuin pohjateksti ja että evankeliumin käännös on ilmeisesti lähempänä 1500-luvun puhekieltä kuin kirjeen, jonka kaavoihin sovittamattoman tarkenteenkäytön arvioidaan olevan sanasanaisemman kääntämistavan tulosta. Näin ollen esitetään, että 1500-luvun puhutussa suomessa on todennäköisesti käytetty tarkennetta yxi esittelyrakenteessa ja tarkennetta se demonstratiivisten käyttöjen ohella etenkin anaforisissa viittauksissa, mihin kategorioihin Agricolan tarkenteiden esiintymät evankeliumissa painottuvat.
URI: URN:NBN:fi-fe201311117338
http://hdl.handle.net/10138/41896
Päiväys: 2013
Tekijänoikeustiedot: Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
yxiiocuj.pdf 680.6KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot