Farm animal welfare and production in relation to farmer attitudes

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9385-2
Title: Farm animal welfare and production in relation to farmer attitudes
Author: Kauppinen, Tiina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Veterinary Medicine, Department of Production Animal Medicine
Department of Social Research, Faculty of Social Sciences, University of Helsinki
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2013-11-29
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9385-2
http://hdl.handle.net/10138/42040
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: The quality of stockmanship has a major influence on farm animal welfare and productivity. Farmers attitudes are reflected in their management decisions and behaviour towards animals, which, in turn, affects animal behaviour, welfare and productivity. Attitudes can affect the way farmers treat their animals, the environment they provide the animals, and even their own job satisfaction through feedback received from the animals. Farmers perceptions of what animal welfare is and how to improve it may differ from the perceptions of consumers and other stakeholders, and therefore it is crucial to understand what farmers mean when they talk about improving animal welfare. In this study I wanted to establish how farmers perceive improving animal welfare , what the phrase means to farmers, and how is it constructed in their speech. I also wanted to study how farmers perceive relationships among their personal attitudes, animal welfare and production, and if the attitudes are related to animal welfare and/or production. To chart farmers perceptions, we conducted two sets of qualitative interviews and a questionnaire survey using the Theory of Planned Behaviour (TPB) as a conceptual framework. The theory states that personal attitude, subjective norms, and perceived behavioural control, together shape an individual's behavioural intentions and behaviours. We found that the farmers perceived the improvement of animal welfare as four specific, practical attitude objects (providing animals with a favourable environment; taking care of animal health; treating animals humanely; and taking care of the farmer s own well-being) and two different, but often overlapping, general attitudinal dimensions (the instrumental and intrinsic evaluations of animal welfare). The farmers intentions to improve animal welfare were best explained by their attitudes towards the specific welfare-improving actions. To ensure the validity of the findings of the questionnaire survey we interviewed farmers on 30 Finnish commercial pig farms. At the same time, we also assessed sow welfare (A-index) on-farm. The majority of the farmers considered that animal welfare does affect productivity and that there are linkages between farmer attitudes, animal welfare and productivity. Good stockmanship and healthier animals resulted in more piglets born and a shorter reproduction cycle. To study the relationships between farmer attitudes and animal welfare, we conducted correlation analyses for psycho-social data (gathered via questionnaire survey) and welfare indicator data, including also demographic parameters, from 117 dairy farmers. The environment-based animal welfare indicator data consisted of categorized housing and management parameters for cows. Analyses showed that some of the psycho-social factors were correlated with animal welfare indicators: perceiving the measures to improve animal welfare to be important and easy were positively related to higher animal welfare indicators, and sources of subjective norms, such as an agricultural adviser, were mostly negatively linked with animal welfare indicators. When studying the relationships between farmer attitudes and animal productivity, we used the same partial correlation procedure for psycho-social, production and demographic data from 124 piglet farmers. Among these farmers, treating animals humanely, perceiving it easy to provide the animals with a favourable environment, and having a positive attitude towards new information and scientific research were associated with above average piglet productivity. Through larger litters, decreased piglet mortality and higher numbers of weaned piglets, especially in first parity litters, these factors proved to be the most effective elements of the TPB in improving piglet production. The statistical linkages, even the weak ones, are noteworthy because also in the light of the farmers own views, such correlations were expected. The concept of improvement of animal welfare examined in this study outlines measures to improve animal welfare from the farmers point of view. Actions to improve animal welfare also have an economic impact as they enhance animal production. In order to identify attitudes of greatest relevance to both welfare and productivity, we still need a deeper understanding of the effects of attitudes on animal welfare.Kotieläintuottajan ammattitaidolla on ratkaiseva merkitys eläinten hyvinvoinnin ja tuotoksen kannalta. Tuottajien asenteet heijastuvat heidän käyttäytymisessään eläimiään kohtaan, mikä puolestaan vaikuttaa eläinten käyttäytymiseen, hyvinvointiin ja tuotokseen. Asenteilla on merkitystä jopa tuottajan oman työmotivaation kannalta, sillä eläinten käyttäytyminen hoitajaansa kohtaan vaikuttaa myös hoitajan mielialaan. Tuottajilla ja kuluttajilla voi olla erilainen käsitys siitä, mitä eläinten hyvinvointi tarkoittaa ja kuinka sitä voidaan edistää. Siksi on tärkeää ymmärtää, mistä tuottajat puhuvat, kun he puhuvat eläinten hyvinvoinnista ja sen edistämisestä. Tässä tutkimuksessa halusin selvittää, miten tuottajat hahmottavat eläinten hyvinvoinnin edistämisen: millaisena se näyttäytyy tuottajille ja miten se rakentuu heidän puheessaan. Halusin myös tutkia, millaisina tuottajat itse näkevät asenteidensa sekä eläinten hyvinvoinnin ja tuotoksen väliset suhteet; vaikuttavatko asenteet heidän omasta mielestään eläinten hyvinvointiin ja/tai tuotokseen. Kartoitimme tuottajien asenteita kvalitatiivisten asennehaastattelujen sekä kyselytutkimuksen avulla, jossa hyödynsimme viitekehyksenä suunnitellun toiminnan teoriaa. Teorian mukaan asenne, subjektiiviset normit sekä koettu hallinnan tunne yhdessä määrittävät yksilön käyttäytymisaikomuksia. Havaitsimme, että tuottajat hahmottivat eläinten hyvinvoinnin edistämisen neljänä konkreettisena asenteen kohteena (hyvien olosuhteiden järjestäminen eläimille; eläinten terveydestä huolehtiminen; eläinten hyvä kohtelu; tuottajan omasta jaksamisesta huolehtiminen). Sen lisäksi hyvinvoinnin edistäminen hahmotettiin abstraktimmalla tasolla kahtena erilaisena, mutta osittain päällekkäisenä asenneulottuvuutena (hyvinvointi itseisarvona ja välinearvona). Tuottajien asenteet konkreettisia hyvinvoinnin edistämisen keinoja kohtaan selittivät parhaiten heidän aikomuksiaan edistää eläintensä hyvinvointia käytännössä. Alustavien asennehaastatteluiden ja kyselytutkimuksen jälkeen haastattelimme 30 sikatuottajaa ja arvioimme eläinten hyvinvointia heidän tiloillaan. Suurin osa näistä tuottajista oli sitä mieltä, että eläinten hyvinvointi vaikuttaa niiden tuotokseen, ja että tuottajan asenteiden, eläinten hyvinvoinnin ja tuotoksen välillä on yhteyksiä. Näillä tiloilla tuottajan korkea ammattitaito ja sikojen hyvä terveys olivat yhteydessä suureen pahnuekokoon ja emakoiden lyhyeen lisääntymiskiertoon. Tuottajien asenteiden ja eläinten hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä tutkimme yhdistämällä kyselylomakkeella kerätyn 117 lypsykarjatuottajan asenneaineiston sekä ympäristöperäisillä mittareilla mitatun lypsylehmien ja vasikoiden hyvinvointiaineiston samoilta tiloilta. Tässä aineistossa tietyt asennemuuttujat olivat yhteydessä eläinten hyvinvointi-indikaattoreihin: esimerkiksi tuottajan oma kokemus siitä, että eläinten hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää ja helppoa, oli yhteydessä parempiin eläinten hyvinvoinnin edellytyksiin tilalla. Tuottajien asenteiden ja eläinten tuotoksen yhteyttä tutkimme vertaamalla 124 sikatuottajan asenneaineistoa heidän tilojensa porsastuotokseen. Eläinten hyvä kohtelu, hyvien elinolosuhteiden järjestämisen koettu helppous ja mielenkiinto uutta tutkimus- ja asiantuntijatietoa kohtaan olivat näillä tiloilla yhteydessä keskimääräistä suurempaan porsastuotokseen ja pienempään porsaskuolleisuuteen. Havaitsemamme tilastolliset yhteydet tuottajien asenteiden sekä heidän eläintensä hyvinvoinnin ja tuotoksen välillä ovat huomionarvoisia, koska myös tuottajien omien näkemysten valossa tällaisia yhteyksiä oli odotettavissa. Tutkimuksessamme olemme hyödyntäneet tuottajien itse puheissaan rakentamaan käsitystä ja keinoja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvinvoinnin edistämisellä tuottajien mainitsemin keinoin on taloudellistakin merkitystä, sillä ne lisäävät osittain myös eläinten tuotosta.
Subject: kliininen tuotantoeläinlääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
kauppinen_dissertation.pdf 517.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record