Virkamiehen oikeudellinen asema yksilöperusteisessa irtisanomistilanteessa - Vertaileva tutkimus työsopimussuhteen irtisanomiseen henkilöstä johtuvalla perusteella

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508062972
Title: Virkamiehen oikeudellinen asema yksilöperusteisessa irtisanomistilanteessa - Vertaileva tutkimus työsopimussuhteen irtisanomiseen henkilöstä johtuvalla perusteella
Author: Kilpeläinen, Kati
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2013
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508062972
http://hdl.handle.net/10138/42101
Thesis level: master's thesis
Abstract: Virkamiesoikeuden alalla mielenkiinto kohdistuu usein joko virantäyttöön tai virkasuhteen päättymiseen. Yleisin tapa päättää virkasuhde on palvelussuhteen irtisanominen. Virkasuhteen ohella valtionhallinnossa käytetään palvelussuhdemuotona myös työsopimussuhdetta. Tästä huolimatta Suomen valtiosäännön lähtökohtana on edelleen, että valtion hallinto- ja lainkäyttötehtäviä hoitavat erikseen perustettuihin virkoihin nimitettävät virkamiehet. Tämä virkamiesten erityisasema ilmenee siten, että palvelussuhdelajeihin sovelletaan erillisiä säädöksiä. Virkasuhteen kehittämisen lähtökohdaksi on voimassa olevan valtion virkamieslain valmistelussa asetettu kuitenkin työsopimuslaki. Muutosten lähtökohtana on ollut, että virkasuhteen palvelussuhdeturvaa irtisanomistilanteissa koskevat säännökset on voitu säätää työsopimuslakia vastaavaksi. Siten kollektiivinen palvelussuhdeturva on saatettu lailla vastaamaan työsopimuslain mukaista turvaa, ja virkamiehen irtisanominen yksilöperusteella on muutettu vastaamaan työsopimuslain mukaista sääntelyä. Virkasuhteeseen kuuluvan palvelussuhdeturvan oikeudellisessa määrittelyssä ei siten enää voimassa olevan lainsäädännön perusteella tehdä ratkaisevaa eroa työsopimussuhteeseen verrattuna. Palvelussuhteiden välisiksi eroiksi on jätetty lähinnä ne seikat, joita valtion tehtävien hoitaminen tuloksellisesti, tarkoituksenmukaisesti ja oikeusturvavaatimukset täyttäen edellyttää. Tästä huolimatta virkamiehen oikeudenmukainen asema suhteessa työnantajaansa on pyritty yhä turvaamaan. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida virkamiehen oikeudellista asemaa yksilöperusteisessa irtisanomistilanteessa verraten tätä vastaavankaltaiseen tilanteeseen työsopimussuhteessa. Keskeisen arviointiperustan irtisanomistilanteille muodostavat virkamiestä sitovat velvollisuudet, sillä palvelussuhteessa on kyse samalla oikeussuhteesta. Virkamiehen velvollisuuksista tärkein on virkatehtävien suoritusvelvollisuus, eli virantoimitusvelvollisuus. Tätä yleistä velvollisuutta täydentävät virkamiehelle asetetut käyttäytymis- sekä kuuliaisuusvelvollisuus. Jotta virkamiehen oikeudellisen aseman muodostumiseen vaikuttavat elementit voidaan tunnistaa, tutkimuksessa tarkastellaan edellä mainittujen velvollisuuksien soveltamista irtisanomistilanteissa. Edelleen tutkimuksessa sovelletaan käytännöllisen lainopin metodia siltä osin, kun tarkoituksena on tulkita virkasuhteen irtisanomiselle asetettua erityisen painavan syyn edellytystä. Koska virkasuhteeseen liittyvän irtisanomissuojan on tarkoitus olla yhteneväinen työsopimussuhteeseen verrattuna, irtisanomissuojan merkitystä voidaan arvioida luontevimmin soveltamalla vertailevaa tutkimusotetta. Lähtökohtaisesti tutkimuksessa hyödynnetäänkin metodisena lähestymistapana vertailua kahden erillisen säännöskokonaisuuden välillä. Lisäksi tutkimuksen kannalta välttämätön, oikeuskäytäntöön perustuva aineisto, tekee työstä myös oikeuspraktisen. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että irtisanomistilanteita arvioitaessa virkamiehelle asetetut velvollisuudet esiintyvät usein yhdessä ja ovat osin erottamattomasti kytköksissä toisiinsa. Siten irtisanomisperusteiden painavuuden arvioinnissa on vaikea tehdä yksiselitteistä vertailua työsopimussuhteen irtisanomisperusteisiin. Tämä voi johtua sekä valtion virkamieslaissa asetettujen velvollisuuksien että itse irtisanomissäännösten abstraktiudesta. Tästä huolimatta palvelussuhteisiin liittyvät irtisanomisperusteet ovat kuitenkin hyvin samankaltaiset, ja niiden painavuutta arvioidaan monissa tilanteissa myös samankaltaisin kriteerein. Vaikka valtion virkamieslaki ei aseta varoitusta irtisanomisen edellytykseksi, virkamiehelle annettavalla kirjallisella varoituksella näyttää olevan keskeinen painoarvo irtisanomistilanteissa. Itse asiassa keskeisin elementti irtisanomisperusteen painavuuden arvioinnissa ei useinkaan näytä edes olevan rike tai laiminlyönti sinällään, vaan se, onko työnantaja puuttunut virkamiehen menettelyyn aikaisemmin. Tämä puolestaan nostaa virkamiehen irtisanomissuojaa lain muodolliseen sisältöön verrattuna ja lähentää virkasuhteeseen liittyvää palvelussuhdeturvaa työsopimuslain säännöksiin. Lakiperustasta johtuen virkamiehelle annettavan varoituksen oikeudellinen merkitys ja vaikutus irtisanomiskynnyksen ylittymiseen ovat kuitenkin jääneet epäselvemmiksi kuin työsopimussuhteessa. Sen sijaan keskeisin ero, joka heijastuu myös irtisanomistilanteiden arviointiin, näyttää muodostuvan varoitus- ja irtisanomismenettelyä ohjaavista säännöksistä. Nämä nostavat osaltaan virkamiehen palvelussuhdeturvaa verrattuna työsopimussuhteiseen työntekijään.
Discipline: Administrative law
Hallinto-oikeus
Förvaltningsrätt


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record