Syyttömyysolettama : teoria ja käytäntö erityisesti Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa

Näytä kaikki kuvailutiedot



Pysyväisosoite

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508062979
Julkaisun nimi: Syyttömyysolettama : teoria ja käytäntö erityisesti Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa
Tekijä: Rudanko, Maria
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
Julkaisija: Helsingfors universitet
Päiväys: 2013
Kieli: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508062979
http://hdl.handle.net/10138/42108
Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat
Oppiaine: Criminal law
Rikosoikeus
Straffrätt
Tiivistelmä: Tutkimuksen kohteena on syyttömyysolettaman sisältö ja toteutuminen erityisesti Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Syyttömyysolettaman yleisluonteisen määritelmän mukaan jokaista on kohdeltava syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on todistettu tuomioistuimessa sovellettavan oikeuden mukaisesti. Syyttömyysolettama asettaa myös syyttäjälle todistustaakkavelvoitteen ja tuomioistuimelle tuomitsemiskynnyksen. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä on, minkä sisältöisenä syyttömyysolettama tämän hetkisessä kansainvälisessä kontekstissa näyttäytyy. Toisena tutkimukselle asetettavana kysymyksenä on, minkälaisia haasteita syyttömyysolettama kohtaa kansainvälisessä kontekstissa toteutuakseen tehokkaasti. Kansainvälinen rikostuomioistuin on oikeuskäytännön tarkastelun ensisijainen kohde, sillä kyseinen tuomioistuin on merkittävin kansainvälisen rikosprosessioikeuden oikeuskäytännön luoja. Syyttömyysolettamalla on pitkälle historiaan ulottuvat juuret, mutta tutkielmassa historiallinen näkökulma toteutuu ainoastaan lähihistorian ad hoc-tribunaalien oikeuskäytäntöjen tarkastelun kautta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella on myös merkittävä asema oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin elementtejä koskevan oikeuskäytännön kehittämisessä ja tulkinnassa, joten tutkielmassa tarkastellaan myös sen oikeuskäytäntöä soveltuvin osin. Tutkimushypoteesina on lisäksi se, että syyttömyysolettaman teoreettinen ja käytännön merkitys ovat ristiriidassa edellisen ollessa painavampi ja jälkimmäisen jäädessä taka-alalle. Syyttömyysolettamaa voidaan oikeustieteessä nykypäivänä pitää perustellusti yhtenä olennaisimmista oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin elementeistä, sillä se vaikuttaa lukuisten muiden oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden taustalla. Teoreettisen merkityksen vahvuutta korostaa myös muun muassa se, että periaatetta koskeva säännös on otettu kaikkiin nykypäivän tunnetuimpiin ihmisoikeussopimuksiin. Käytännössä erityisesti kansainvälisessä kontekstissa kyseinen rikosprosessuaalinen periaate joutuu kohtaamaan erilaisia haasteita, joten sen käytännön merkitys on ristiriitainen. Tällaisia haasteita ovat muun muassa uhrien osallistuminen sekä tapausten laaja julkisuus. Rikosprosessuaaliset periaatteet saavat merkityksensä etenkin tuomioistuinkäytännöstä, mutta oikeuskäytäntö voi ajautua myös ristiriitaan lainsäätäjän tarkoittaman tavan kanssa. ICC:n toiminnan ja oikeuskäytännön merkittävyyttä korostaa se, että oikeustieteilijät ympäri maailmaa sekä kansainvälinen media seuraavat tiiviisti tuomioistuimen käytännön kehitystä. ICC:llä onkin paineita toimia “mallioppilaana” uuden kansainvälisen rikosprosessuaalisen oikeuskäytännön luomiseksi. Tutkielmassa tarkastellaan syyttömyysolettamaa kansainvälisessä kontekstissa, joten kansallinen näkökulma on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkielma on metodiltaan oikeusdogmaattinenen. Tutkimuskysymysten tarkastelu pohjautuu virallislähteisiin, oikeuskäytäntöön sekä kansainväliseen oikeuskirjallisuuteen.


Tiedostot

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä

Tähän julkaisuun ei ole liitetty tiedostoja

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot