Kohti Kalevala-sarjaa : Identiteetti, eklektisyys ja Ranskan jälki Uuno Klamin musiikissa

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, humanistiska fakulteten, institutionen för filosofi, historia, kultur- och konstforskning sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies en
dc.contributor.author Tyrväinen, Helena
dc.date.accessioned 2013-11-25T10:17:29Z
dc.date.available 2013-12-06 fi
dc.date.available 2013-11-25T10:17:29Z
dc.date.issued 2013-12-16
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-951-98479-9-3 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/42145
dc.description.abstract Uuno Klami (1900-61) was the most successful of all those Finnish composers who made their debuts between the two World Wars. The interest stimulated in Helsinki by his student works, together with his sensational debut concert in 1928, launched a meteoric career that culminated in his recognition as one of the most esteemed figures in the musical life of his country through his election to the Academy of Finland. Yet Klami was also a controversial figure. His music was felt to be fragmentary, derivative, and oddly detached in tone, and his contemporaries found it notably difficult to find adequate terms in which to conceptualize it. This study is historical-critical, evidence-based and contextualising in orientation. Its two inseparable aims are to describe and conceptualize the evolution and distinctive character of Klami s musical style, and to spotlight the two cities, Helsinki and Paris, that shaped him as a composer. It is taken as given that there are multiple subjective factors at work in leading a creative individual towards some choices rather than others. I ask what are the memorable features of Klami s music, whether we can distinguish in them specific choices that lend themselves to conceptual interpretation, and what sorts of subject position they might reflect. French and Russian music formed a part of Klami s Finnish education, but it was only during his Paris year (1924-25) that a notably eclectic attitude to pre-existing repertories began to emerge in his music. A cosmopolitan identity was manifest in his obvious affiliations to the music of la belle époque, with its distinctive Franco-Russian orchestral idioms, and to the anti-romanticism characteristic of the time (and place). An indifference to the values associated with a German Romantic aesthetic (notably its ethos of individualism and its ideal of musical progress) values that seemed outmoded to many European contemporaries was thereby revealed. Despite this cosmopolitanism, Klami s return to his home country was marked by his successful integration to the network of actors prominent within a Finnish national culture. His best-known work, the Kalevala Suite (Kalevala-sarja) on the topic of the Finnish national epic, emerged in this context over a fourteen-year period (1929-43). It is true that towards the end of this project his antiromantic attitude and his cosmopolitan subject position began to make room for a rather different aesthetic. But at the same time Klami held onto, and continued to refine, his colourful, Franco-Russian virtuoso orchestral style. His success in inter-war Finland does not primarily speak of the conservatism of Finnish culture, but rather of its receptiveness to novelty and in particular the novelty of a virtuoso orchestral style. en
dc.description.abstract Uuno Klami (1900-1961) oli menestynein maailmansotien välillä julkisuuteen tullut suomalainen säveltäjä. Helsingin musiikkiopistoajan oppilastöiden herättämä kiinnostus ja sensaatiomainen ensikonsertti olivat alku nousujohteiselle uralle, jonka toisen ääripään kruunasi nimitys kotimaan musiikkielämän korkeimmalle paikalle Suomen Akatemian säveltäjäjäseneksi. Klami oli säveltäjänä myös kiistelty. Hänen musiikkinsa koettiin usein fragmentaariseksi, muista säveltäjistä muistuttavaksi ja ilmaisultaan oudon objektiiviseksi; sen käsitteellistäminen oli aikalaisille vaikeaa. Historialliskriittisen, materiaalilähtöisen ja kontekstualisoivan tutkimuksen kaksi toisistaan erottamatonta tavoitetta ovat Klamin tyylin ja sen kehityksen käsitteellistäminen ja kuvaaminen sekä kahden erikoislaatuisen musiikkikaupungin, Helsingin ja Pariisin, erittely hänen kehityksensä maaperänä. Tutkimuksessa oletetaan ja kuvataan subjektiivinen vaikutin, joka ohjaa luovan yksilön tekemään yhdenlaisia mieluummin kuin toisenlaisia valintoja. Kysyn, mitä Klamin muistuttavat ominaisuudet ovat, onko mahdollista erottaa niissä käsitteellisesti tulkittavaa valikoivuutta ja millaisiin identiteettisidoksiin ne voidaan häntä koskevassa kuvauksessa yhdistää. Ranskalainen ja venäläinen musiikki olivat osa Klamin suomalaista koulutusta, mutta hänen tuotantoonsa ilmestyy Pariisin-opintovuonna 1924-25 eklektinen (valikoiva) asenne suhteessa aiempiin musiikkiohjelmistoihin. Yhtymäkohdat la belle époquen musiikin, venäläis-ranskalaisen orkesterityylin ja ajankohtaisen antiromantiikan kanssa ilmentävät kosmopoliittista säveltäjäidentiteettiä. Samalla tulee esiin välinpitämättömyys romanttisen saksalaisen musiikkiajattelun arvojen, erityisesti yksilökeskeisyyden ja musiikin edistyksen ihanteen suhteen ihanteita, jotka olivat monien eurooppalaisten aikalaisten näkökulmasta vanhentuneita. Kotimaassa Klami integroitui menestyksellisesti kansallisen kulttuurin vaikuttajien verkostoon, jonka piirissä Kalevala-sarjan 14 vuotta kestänyt syntyprosessikin (1929-43) toteutui. Antiromanttinen näkökulma ja kosmopoliittisen identiteetin ilmaukset väistyivät ennen sarjan lopullisen version valmistumista, mutta venäläis-ranskalaisen, virtuoosisen ja värikkään orkesterityylin kehittäminen jatkui. Klamin menestys maailmansotien välisessä Suomessa ei kerro ensisijaisesti kulttuurin konservatiivisuudesta, vaan sen vastaanottavuudesta yllätysten ja virtuoosisen orkesterityylin vetovoimalle. fi
dc.language.iso fi
dc.publisher Suomen musiikkitieteellinen seura ; Suomen musiikkikirjastoyhdistys fi
dc.relation.ispartof Acta Musicologica Fennica ; Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja fi
dc.relation.ispartof URN:ISSN:0587-2448 fi
dc.relation.ispartof URN:ISSN:0784-0322 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject musiikkitiede fi
dc.title Kohti Kalevala-sarjaa : Identiteetti, eklektisyys ja Ranskan jälki Uuno Klamin musiikissa fi
dc.title.alternative Towards the Kalevala Suite : Identity, Eclecticism and the French Trace in the Music of Uuno Klami en
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (monografi) sv
dc.ths Padilla, Alfonso
dc.ths Samson, Jim
dc.opn Mäkelä, Tomi
dc.type.dcmitype Text

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
kohtikal.pdf 52.51Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record