Interpersonal Boundary Regulation in the Context of Social Network Services

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9087-5
Title: Interpersonal Boundary Regulation in the Context of Social Network Services
Author: Lampinen, Airi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies
Helsinki Institute for Information Technology HIIT
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Interpersonal boundary regulation constitutes of the efforts needed to make the world work that is, for people to achieve contextually desirable degrees of social interaction and to build and sustain their relations with others and with the self. I argue that while widespread adoption of social network services (SNSs) disrupts central premises of interpersonal boundary regulation on which people are used to relying, interpersonal boundary regulation is best understood as a co-operative process also in our networked age. In fact, SNSs may even amplify the importance of co-operative boundary regulation and increase awareness of the necessary efforts. This work illustrates everyday practices young adults in Finland apply to regulate interpersonal boundaries in the context of SNSs. It leverages the frameworks of interpersonal boundary regulation, self-presentation, and identity work. The dissertation contributes an examination of challenges of interpersonal boundary regulation through four central aspects of sharing related to SNSs: 1) people may share content with multiple groups at once, 2) people may share content on behalf of others, 3) sharing can be achieved via automated mechanisms, and 4) sharing online and offline are connected in multiple ways. The dissertation incorporates five explorative studies that feature qualitative interviews as their primary research material. The findings highlight the importance that users of SNSs place on mutual consideration when boundary regulation is involved. The SNS context makes it challenging to predict the potential consequences of one s actions, even when one is willing to make efforts to avoid causing harm to anyone. The findings show how boundary regulation efforts are a holistic endeavour that spans interaction in online and offline settings. Furthermore, they reveal that boundary regulation takes place both through expression of technology preferences and via diverse practices applied when people engage in social interaction in the context of SNSs. The work proposes a typology of interpersonal boundary regulation practices in the context of SNSs: Firstly, practices can be either individual or collaborative. Also, there are preventive and corrective practices. Thirdly, there are both mental and behavioural practices. While specific practices are context-dependent, the typology helps mapping the range of practices that may be at play in networked settings. The work calls for reconsidering privacy in the networked age beyond the individual level and across the many online and offline settings in which people come together. It invites designers to consider how to support subtly co-operative interpersonal boundary regulation efforts that are not confined to the immediate technological setting that a particular service provides. Similarly, it challenges policymakers to envision how legislation could take into account the co-operative nature of boundary regulation, instead of framing privacy solely as an issue of individuals control over information.Sosiaalisten rajojen hallinta tarkoittaa ihmisten pyrkimyksiä saada aikaan tilannekohtaisesti toivomansa määrä sosiaalista vuorovaikutusta sekä rakentaa ja ylläpitää suhteita toisiin ihmisiin ja itseen. Yhteisöpalvelujen laaja käyttöönotto kyseenalaistaa sellaisia sosiaalisten rajojen hallinnalle keskeisiä lähtökohtia, joihin ihmiset ovat tottuneet luottamaan. Väitän, että sosiaalisten rajojen hallintaa voidaan tästä huolimatta hahmottaa parhaiten yhteistyöhön perustuvana prosessina myös verkottuneella aikakaudellamme. Yhteisöpalvelut saattavat jopa vahvistaa tarvetta yhteistoiminnalliselle sosiaalisten rajojen hallinnalle yhteistyössä toisten kanssa ja lisätä tietoisuutta sen edellyttämästä toiminnasta. Tämä työ kuvaa arkisia käytäntöjä, joita Suomessa asuvat nuoret aikuiset soveltavat sosiaalisten rajojen hallintaan yhteisöpalvelujen kontekstissa. Väitöskirja hyödyntää sosiaalisten rajojen hallinnan, vaikutelmien hallinnan, ja identiteettityön viitekehyksiä. Työn kontribuutio on sosiaalisten rajojen hallintaan liittyvien haasteiden tarkastelu neljän yhteisöpalveluihin liittyvän jakamisen piirteen kautta: 1) ihmiset voivat jakaa sisältöä samanaikaisesti monien ryhmien kanssa, 2) ihmiset voivat jakaa sisältöä toistensa puolesta, 3) jakaminen voi tapahtua automoitujen mekanismien kautta, ja 4) jakaminen verkossa ja sen ulkopuolella limittyvät toisiinsa monin tavoin. Työ koostuu viidestä eksploratiivisesta tutkimuksesta, joiden tärkeimpänä aineistona ovat laadulliset haastattelut. Työn tulokset osoittavat yhteisöpalvelujen käyttäjien painottavan keskinäistä huomioonottavaisuutta sosiaalisten rajojen hallinnassa. Yksilöiden on vaikeaa ennakoida tekojensa mahdollisia seurauksia yhteisöpalveluihin liittyvässä vuorovaikutuksessa, silloinkaan kun he olisivat halukkaita näkemään vaivaa välttääkseen aiheuttamasta toisille haittaa. Tuloksissa korostuu, että sosiaalisten rajojen hallinta on kokonaisvaltaista toimintaa, joka ulottuu verkkovuorovaikutuksesta verkon ulkopuolisiin kohtaamisiin. Lisäksi tutkimus paljastaa, että sosiaalisia rajoja pyritään hallitsemaan sekä ilmaisemalla teknologiavalintoja että soveltamalla erilaisia hallintakeinoja yhteisöpalveluihin liittyvässä vuorovaikutuksessa. Työ esittelee typologian näistä sosiaalisten rajojen hallintakeinoista: Käytössä on sekä yksilö- että yhteistyökeinoja. Toiseksi keinot voivat olla joko ennaltaehkäiseviä tai korjaavia. Kolmanneksi voidaan erottaa ajattelulliset ja toiminnalliset keinot. Vaikka yksittäiset keinot ovat kontekstisidonnaisia, työssä esitetty typologia auttaa kartoittamaan sitä hallintakeinojen kirjoa, joka ihmisillä on käytössään verkottuneissa ympäristöissä. Tämän tutkimuksen perusteella yhteistyön merkitystä sosiaalisten rajojen hallinnassa yhteisöpalvelujen kontekstissa ei voida sivuuttaa, vaan se tulisi ottaa huomioon niin yhteisöpalvelujen suunnittelussa kuin yksityisyyden- hallintaa koskevaa lainsäädäntöä työstettäessäkin.
URI: URN:ISBN:978-952-10-9087-5
http://hdl.handle.net/10138/42272
Date: 2014-01-03
Subject: sosiaalipsykologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
dissertation_lampinen.pdf 830.6Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record