Erityisesti standardiessentiaalipatenttien pakkolisensoinnille asetetut edellytykset Euroopan unionin kilpailuoikeudessa

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508063020
Title: Erityisesti standardiessentiaalipatenttien pakkolisensoinnille asetetut edellytykset Euroopan unionin kilpailuoikeudessa
Author: Kostamo, Emma
Other contributor: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
University of Helsinki, Faculty of Law
Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508063020
http://hdl.handle.net/10138/42592
Thesis level: master's thesis
Discipline: Commercial law
Kauppaoikeus
Handelsrätt
Abstract: Immateriaalioikeuksien merkitys vaikuttaa jatkuvasti kasvavan, erityisesti digitalisoituneen toimintaympäristön ja aineettomien oikeuksien määrän räjähdysmäisen kasvun myötä, mutta myös näihin oikeuksiin yhä useammin kytkeytyvien hyvinkin suurten taloudellisten intressien vuoksi. Teknologinen kehitys on korostanut immateriaalioikeuksien lisäksi myös määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvien kysymysten ajankohtaisuutta. Varsinkin viimeisten vuosien aikana keskustelua kilpailu- ja immateriaali-oikeuksien välisestä suhteesta ovat hallinneet patenttien ja standardien väliset ristiriitaisuudet. Tutkielma sijoittuu tähän poikkitieteelliseen tutkimusperinteeseen, jossa liikutaan useiden viime aikoina käytyjen ja yhä käynnissä olevien prosessien tapaan patenttien, standardoinnin ja kilpailuoikeuden rajapinnoilla. Tutkielma onkin erityisen ajankohtainen, sillä aihepiiriin liittyen on tällä hetkellä vireillä kaksi Euroopan komission tutkintaa ja sekä ennakkoratkaisupyyntö unionin tuomioistuimessa. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää essentiaalipatenttien, eli standardin toteuttamiseksi välttämättömien patenttien, kilpailuoikeudelliselle pakkolisensoinnille Sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) 102 artiklan nojalla asetettavia edellytyksiä. Keskiössä on siis määräävän markkina-aseman väärinkäytön kiellon asettamat rajoitukset patentinhaltijan lisensoinnista kieltäytymiselle, kun patentilla suojattu oikeus katsotaan standardille essentiaaliksi. Erityisestä standardointiympäristöstä johtuen tarkastellaan, ovatko alun perin aivan muihin tarpeisiin vastaamaan kehitetyt pakkolisensoinnin edellytykset soveltuvia standardiessentiaalipatenttien yhteyteen. Essentiaalipatentteihin liittyvien erityispiirteiden huomioonottaminen on läpi tutkielman kulkeva punainen lanka. Pakkolisensoinnille asetettavia edellytyksiä tutkitaan kahdesta eri systematisoinnista lähtien. Tämä jaottelu perustuu toisaalta standardin syn- tymekanismiin ja toisaalta siihen, kenelle asetettavat edellytykset pakkolisenssitilanteissa kohdistuvat. Näin tutkielmassa voidaan jaotella edellytyksiä käsiteltävän niin de jure -standardien ja de facto - standardien kohdalla, kuin myös oikeudenhaltijan toimien vaikutuksille ja halukkaan lisenssinsaajan toimille asetettujen edellytysten kannalta. Tutkielmassa esitetään etteivät alun perin aivan muunlaisiin tilanteisiin kehitetyt pakkolisensoinnin edellytykset sovellu sellaisenaan standardoinnin luomiin ongelmatilanteisiin. SEUT 102 artiklan tämänhetkinen soveltamiskäytäntö näyttäytyykin riittämättömänä standardien kohdalla. De facto -standardien suhteen ehdotetaan olevan mahdollista soveltaa erityisesti taloudellisempaa lähestymistapaa standardiessentiaalien patenttien pakkolisensoinnin edellytysten määrittämiseksi. De jure -standardien kohdalla ongelmallisina näyttäytyvät erityisesti essentiaalipatenttien lisensoinnista annetuista FRAND-sitoumuksista huolimatta haettavat kieltotuomiot. Myös ristiiritainen halukkaan lisenssinsaajan käsite katsotaan haastavaksi varsinkin Saksan kansallisten tuomioistuinten Orange Book -standardi -ratkaisussa kehittämän kriteeristön ja komission viimeaikaisten kannanottojen valossa. Kokonaisuutena katsoen esitetään, että SEUT 102 artikla on murrosvaiheessa standardille essentiaalien patenttien suhteen. Se mitä pidämme jatkossa määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä, tulee var- masti ainakin de jure -standardien kohdalla kehittymään vireillä olevista tutkinnoista johtuen. Tällä erää on vielä jossain määrin kyseenalaista, kuinka immateriaali- ja kilpailuoikeuden tulisi toimia yhdessä erityisesti standardointiympäristön luomissa haasteellisissa olosuhteissa.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record