Välimiesmenettelyn yleisen luottamuksellisuusvelvollisuuden oikeudellinen analyysi : erityisesti todistajien ja asiantuntijoiden velvoittamisen näkökulmasta

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508063032
Title: Välimiesmenettelyn yleisen luottamuksellisuusvelvollisuuden oikeudellinen analyysi : erityisesti todistajien ja asiantuntijoiden velvoittamisen näkökulmasta
Author: Hemmi, Lotta
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508063032
http://hdl.handle.net/10138/42604
Thesis level: master's thesis
Discipline: Procedural and insolvency law
Prosessi- ja insolvenssioikeus
Process- och insolvensrätt
Abstract: Kansainvälisessä välimiesoikeudessa välimiesmenettelyn luottamuksellisuus, salassapitovelvollisuus ja ei-julkisuus ovat olleet oikeudellisen keskustelun kohteena jo useamman vuosikymmenen ajan. Koska Suomessa tällaisista yleisistä velvollisuuksista ei ole säännelty laissa, ja koska välimiesmenettely perustuu vahvasti asianosaisten väliseen välityssopimukseen, on kolmansien henkilöiden mahdollista luottamuksellisuus- ja salassapitovelvollisuutta tarkasteltava oikeusperiaatteen konstruktion kautta. Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan 1.6.2013 uudistettujen sääntöjen 49 §:ssä on säännelty laajasta asianosaiset kattavasta salassapitovelvollisuudesta. Sääntöuudistus on vahva indisio suomalaisen välimiesoikeuden kehityssuunnasta. Näistä lähtökohdista tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voisiko keskeisimmän suomalaisen välitysinstituutin säännöistä löytää riittävää institutionaalista tukea välimiesoikeuden luottamuksellisuusvelvollisuuden oikeusperiaateaseman suomalaiselle tulevaisuudelle, ulottaen vaikutuksensa myös yli asianosaisten? Tutkimus irtaantuu aiemmassa tutkimuksessa vallinneesta näkökulmasta, jolla kansainvälisesti on lähinnä kyseenalaistettu välimiesmenettelyn luottamuksellisuus implisiittisenä välityssopimuksen lausekkeena. Tutkimuksessa analysoidaan luottamuksellisuusvelvollisuutta välimiesoikeudellisena yleisenä oikeusperiaatteena ja lainsäädännön taustaperiaatteena. Painopiste analyysissä on etenkin kolmansien henkilöiden, kuten todistajien ja asiantuntijoiden, luottamuksellisuusvelvollisuuden tarkastelussa. Tutkielman ensimmäisessä pääluvussa kuvaillaan oikeusperiaatteen oikeusteoreettista asemaa ja merkitystä Suomen oikeudessa. Tämän jälkeen analysoidaan välimiesmenettelyn luottamuksellisuusvelvollisuutta oikeusperiaatteena erilaisten kotimaisten ja relevanttien kansainvälisten oikeuslähteiden kautta. Välimiesmenettelyn luottamuksellisuutta tarkastellaan myös oikeudenalan sisällöllisenä elementtinä. Luottamuksellisuus on kiistatta läsnä välimiesoikeudelle ominaisena tavoitteellisena hyveenä ja arvona, jota välimiesmenettelyn käyttäjät myös saattavat lähtökohtaisesti olettaa. Välimiesmenettelyyn liittyvästä yleisestä luottamuksellisuudesta tai salassapitovelvollisuudesta ei kuitenkaan ole säännelty laissa, minkä vuoksi velvollisuuden perustaminen oikeusperiaatteen tasolle katsotaan velvollisuuden ainoaksi mahdolliseksi oikeudelliseksi jäsentelytavaksi. Välimiesoikeudessa annetaan erityisen paljon painoarvoa perinteisessä oikeuslähdeopissa ainoastaan sallittuihin oikeuslähteisiin luettaville välitysinstituuttien välimiesmenettelysäännöille. Tästä syystä Keskuskauppakamarin välityslautakunnan sääntömuutos voidaan katsoa suunnannäyttäjäksi välimiesoikeudellisen luottamuksellisuusvelvollisuuden periaatteen tulevaisuudelle ilmentäen luottamuksellisuuden sisällöllistä merkitystä oikeudenalalle ominaisena tunnusmerkkinä. Tutkielman toisessa pääluvussa keskitytään välimiesmenettelyssä esiintyviin todistajiin ja asiantuntijatodistajiin, jotka eivät ole välityssopimuksen osapuolia. Ilman yleisempää yli asianosaissuhteen vaikuttavaa luottamuksellisuusvelvollisuutta myös asianosaisten sopimusoikeudellinen salassapitovelvollisuus menettää osan merkityksestään, jos todistajille tai asiantuntijoille jää mahdollisuus välimiesmenettelyyn liittyvän tiedon paljastamiseksi tai hyödyntämiseksi. Tästä syystä tutkielma avaa luottamuksellisuusvelvollisuuden periaatteen yleisempää oikeudellista asemaa ja olemassaoloa laajemmalti kuin ainoastaan implisiittisesti osana välityssopimusta. Päinvastaisesta trendistä huolimatta välimiesoikeudellisen oikeuskulttuurin tason ei voida kuitenkaan katsoa vielä toistaiseksi olevan siinä tilassa, että välimiesmenettelyn luottamuksellisuutta voitaisiin kuvata sellaiseksi vahvaksi optimointikäskyksi, joka oikeudellisesti velvoittaa myös kolmansia henkilöitä välimiesmenettelyn luottamuksellisuuteen ilman erillistä sopimusta. Tulkintaperiaatteena luottamuksellisuusvelvollisuus tasapainoilee perusoikeustasoisen oikeudenkäynnin julkisuusperiaatteen kanssa, ja toisaalta myös välimiesoikeuden keskeisimmän periaatteen, sopimusvapauden, kanssa. Yleisen välimiesmenettelyn luottamuksellisuusperiaatteen soveltamisala vaatisi käytännössä aina sekä tapauskohtaista tulkintaa, että intressipunnintaa. Myös lainsäätäjän mahdollinen tuleva oikeuspoliittinen kannanotto kohtaa samaisen intressipunninnan vaatimuksen jo lainsäätämisvaiheessa, jos luottamuksellisuusvelvollisuus tulisi ensi vaiheen intressipunninnan jälkeen osaksi välimiesmenettelystä annetun lain lainsäädäntöuudistuksen agendaa.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record