Tourism, Geography and Nation-Building : The Identity-Political Role of Finnish Tourism Images

Abstract

This dissertation examines the role of tourism images in the construction of Finnish national identity. The study is informed by the notion that identity construction manifests itself in places and landscapes which are invested with meanings through mundane practices and representations. Tourism images are apparently realistic and yet inherently selective depictions of tourist landscapes. Therefore, they play an important role in the selective (re)production and promotion of distinctive cultural and sociospatial identities and the simultaneous exclusion of alternative identity conceptualizations.

The dissertation positions itself at the intersection of critical political geography, tourism studies, and visual culture. It also draws upon the study of nationalism to acknowledge that identity construction takes place at various and interconnected geographical scales. The geographical scale of the research engages Finland and its capital city Helsinki a gateway to the country and a showcase of Finnishness.

The examined images were collected from Finnish tourism brochures and guidebooks used in official tourism promotion between 1852 and 2011. The focus is on the transitional periods that followed Finland s Civil War and World War II (the 1920s and 1950s) and on the depictions of specific themes (e.g. churches) over longer periods of time. The analysis of the images consisted of two complementary phases: content analysis and interpretative analysis, which focused on the culture- and time-specific meanings of the images.

The study shows that the ephemeral nature of tourism images has made them powerful communication tools, which have enabled tourism promoters to flexibly adjust national symbols to suit changing social, political, and cultural circumstances. This adjustment has been done through various visual means. Landscape elements have been emphasized and dissipated on the basis of how well they answered hegemonic conceptions about Finnish identity at different times. Framing and accompanying texts have enabled the selective depiction of the skyline of Helsinki and the creation of symbolic boundaries between East and West. Tourism images have also contributed to the discursive practices through which the Finnish national elite has spatialized and disseminated its ideas about the Finnish nation-state. The study shows a shift from images with national romantic undertones towards more subtle and subliminal consumer-oriented messages. National symbols have remained persistent in Finnish tourism imagery indicating their powerful role in shaping the common-sense understanding of the world and Finland s place within it.

Matkailukuvastolla on ollut tärkeä rooli suomalaisen kansallisen identiteetin rakentumisessa. Suomalaisen matkailun edistämiseksi tuotetut kuvat ovat korostaneet ja häivyttäneet maiseman elementtejä sillä perusteella, kuinka hyvin ne ovat vastanneet vallitsevia käsityksiä suomalaisuudesta. Matkailukuvien lyhytikäisyys ja nopea kierto ovat myös helpottaneet kansallisten symbolien sopeuttamista muuttuviin yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja kulttuurisiin oloihin erityisesti Suomen itsenäistymistä ja sisällissotaa sekä toista maailmansotaa seuranneiden murroskausien aikana.

Väitöskirjani koostuu tapaustutkimuksista ja esimerkeistä, jotka havainnollistavat suomalaisen matkailukuvaston tapoja tuottaa ja vahvistaa käsityksiä meistä ja muista . Tutkimukseni pohjautuu ajatukseen, että matkaesitteiden ja -oppaiden kuvat tuottavat arkijärkistä ymmärrystä siitä, millaisia kuvatut matkakohteet ovat ja kuinka ne eroavat muista vastaavista paikoista ja alueista. Samalla kuvat vahvistavat ajatusta selvärajaisiin territorioihin jakautuneesta maailmasta ja tähän ajatukseen tukeutuvasta nationalistisesta maailmanjärjestyksestä.

Tutkimukseni tarkastelumittakaava ulottuu Suomen valtioterritoriosta sen pääkaupunkiin Helsinkiin, joka on ollut yhtä aikaa suomalaisuuden näyteikkuna sekä portti, jonka kautta ulkomaiset matkailijat ovat kulkeneet muualle Suomeen. Tulokseni osoittavat, että kansallisen identiteetin ydinsymbolien ja valtiollisten instituutioiden kuvaaminen on sitonut matkailumaisemat nationalistisesti värittyneeseen käsitykseen Suomesta omaleimaisena maantieteellisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Matkailukuvat ovat vahvistaneet kotimaisten matkailijoiden sidosta Suomen territorioon sekä viestineet ulkomaalaisille matkailijoille, että Suomi on muihin länsimaihin verrattava itsenäinen valtio. Matkakohteiden visualisointiin liittyvät valinnat ovat saaneet merkityksensä osana kansallisen eliitin johtamia keskusteluja siitä, mitä suomalaisuus on ja kuinka se ilmenee Suomen valtioterritoriossa.

Helsingin matkailukuvaston analyysi paljastaa, että merellisen Helsingin ja sen siluettia hallitsevien kirkkojen valikoiva kuvaaminen sekä kuvien yhteyteen painetut tekstit ovat luoneet symbolisia rajoja idän ja lännen välille sekä profiloineet Suomea osaksi protestanttis-kristillistä Länsi-Eurooppaa. Avoimen poliittiset ja kansallisromanttisesti latautuneet kuvat ovat tehneet 1900-luvun kuluessa tietä hienovaraisemmille kuluttajalähtöisille viesteille, mutta kansallinen symboliikka on säilynyt olennaisena osana kuvastoa.