Musical activities and the development of neural sound discrimination

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9740-9
Title: Musical activities and the development of neural sound discrimination
Author: Putkinen, Vesa
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2014-02-18
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9740-9
http://hdl.handle.net/10138/42756
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Musical experience may have the potential to influence functional brain development. The present thesis investigated how the maturation of neural auditory discrimination in childhood varies according to the amount of informal musical activities (e.g., singing and musical play) and formal musical training. Neural auditory discrimination was examined by recording auditory event-related potentials (ERP) to different types of sound changes with electroencephalography (EEG) in children of various ages. The relation of these responses to the amount of informal musical activities was examined in 2 3-year-old children. Furthermore, the development of the responses from early school-age until preadolescence was compared between children receiving formal musical training and musically nontrained children. With regard to typical maturation, the results suggest that neural auditory discrimination is still immature at the age of 2 3 years and continues to develop at least until pre-adolescence. Both informal musical experience and formal musical training were found to modulate various stages of neural auditory discrimination. Specifically, in the 2 3-year-old children, a high amount of informal musical activities was associated with response profiles consistent with enhanced processing of auditory changes and lowered distractibility. Furthermore, during school-age, musically trained children showed more rapid development of neural auditory discrimination than nontrained children especially for music-like sounds. Importantly, no differences were seen between the musically trained and nontrained children at the early stages of the training. Therefore, the group differences that emerged at later ages were most likely due to training and did not reflect pre-existing functional differences between the groups. Thus, the results (i) highlight the usefulness of change-related auditory ERPs as biomarkers for the maturation of auditory processing, (ii) provide novel evidence for the role of informal musical activities in shaping auditory skills in early childhood, and (iii) demonstrate that formal musical training shapes the development of neural auditory discrimination.Musiikillinen toiminta saattaa muokata aivojen kehitystä. Tässä väitöskirjassa tutkittiin, miten arkipäiväiset musiikilliset toiminnot (esim. laulaminen ja tanssiminen) ja ohjattu soittoharrastus heijastuvat äänien hermostollisen erottelun kehitykseen. Erottelukykyjä tarkasteltiin mittaamalla erilaisten äänissä tapahtuvien muutosten synnyttämiä kuuloherätevasteita aivosähkökäyrällä (EEG). Vasteiden yhteyttä arkipäiväisten musiikillisten toimintojen määrään tutkittiin 2-3-vuotiailla lapsilla. Lisäksi vasteiden kehitystä varhaisesta kouluiästä esimurrosikään verrattiin soittamista ja muita asioita harrastavien lasten välillä. Aivojen tyypillisen kehityksen osalta tulokset viittasivat siihen, että äänien hermostollinen erottelu on 2-3-vuoden iässä kypsymätöntä ja kehittyi ainakin esimurrosikään asti. Sekä arkipäiväisten musiikillisten toimintojen että ohjatun soittoharrastuksen havaittiin olevan yhteydessä äänien hermostolliseen erotteluun. Musiikillisesti aktiivisten 2-3-vuotiaiden lasten aivovasteprofiilit viittasivat tehostuneeseen äänissä tapahtuvien muutosten käsittelyyn ja alhaisempaan häiriintyvyyteen. Kouluiässä äänien hermostollinen erottelu kehittyy nopeammin musiikkia harrastavilla lapsilla muihin lapsiin verrattuna. Ryhmien välillä ei havaittu eroja musiikinharjoittelun alkuvaiheessa, mikä viittaa siihen, että myöhemmin esiin tulleet ryhmäerot heijastivat harjoittelun vaikutusta eikä ennen harjoittelua olemassa olleita eroja. Tulokset korostavat herätevasteiden hyödyllisyyttä aivojen kuulokykyjen kehityksen tutkimisessa, tarjoavat uutta tietoa arkipäiväisten musiikillisten toimintojen yhteydestä kuulokykyihin varhaisessa lapsuudessa sekä osoittavat soittoharrastuksen tehostavan äänien hermostollista erottelua.
Subject: psykologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Putkinen_Dissertation.pdf 2.757Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record