Freedom of delusion : Interdisciplinary views concerning freedom of belief and opinion meet the individual with psychosis

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9747-8
Title: Freedom of delusion : Interdisciplinary views concerning freedom of belief and opinion meet the individual with psychosis
Author: Stenlund, Mari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Theology, Department of Systematic Theology
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2014-03-14
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9747-8
http://hdl.handle.net/10138/42872
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: The purpose of this study is to seek a definition of freedom of belief and opinion which would allow this freedom to be seen as a human right for a person with psychosis. This study has four research questions: 1) How can the freedom of belief and opinion be understood as a human right? 2) In what kinds of discourses, concepts and presuppositions are the different views of freedom of belief and opinion based? 3) What aspects are relevant when the realization of and interferences with freedom of belief and opinion are considered in the case of an individual with psychosis? 4) How are views about freedom of belief and opinion challenged in the case of an individual with psychosis? In this study materials from different fields are analysed by philosophical conceptual analysis in order to realize interdisciplinary two-way interaction in human rights theory. The material includes: (1) legislation and ethical principles which guide psychiatric care, (2) human rights theory, legislation and conventions concerning the freedom of belief and opinion, (3) textbooks on psychiatric diagnosis, (4) discussions concerning philosophy and the ethics of psychiatry, (5) (political) philosophical discussions concerning freedom and human rights and (6) studies and reports which concentrate on the views and experiences of patients with psychotic disorder. In this study necessary criteria of irrationality (with a loss of insight), being unwell and alienation are presented for a psychotic view of reality in order to distinguish it from other exceptional views of reality. However, it is noted, that in human rights theory the concepts of thought and opinion are defined in such a manner that they also seem to include delusions. Because it is also declared that there is an absolute right to hold thoughts and opinions (forum internum), it seems to follow that a person has an absolute right to hold a delusion. This conclusion challenges the formulations presented in human rights theory and reveals that there is a tension between human rights theory and views on, and the practice of, psychiatry. In order to arrive at an appropriate view of freedom of belief and opinion, three different views concerning the freedom of belief and opinion are analysed in this study and their applicability and the challenges they present in the case of an individual with psychosis are clarified. First, freedom of belief and opinion has been understood in classical human rights discussion in the negative sense, which means that other people do not interfere technically or physically with an individual holding and manifesting his or her beliefs and opinions. Non- and involuntary treatment is seen as an interference in an individual s negative liberty. One problem with this point of view is that when it is applied to a person with psychosis, the consequences seem to be ethically problematic. It seems to follow from this view that the use of involuntary antipsychotic medication is absolutely against an individual s human rights. Alternatively, it might be argued that a person with psychosis is no longer deemed to be entitled to freedom of belief and opinion because as an incompetent person he or she does not fulfil the requirements of this right. This view of freedom does not take into account that the person with psychosis may need help in order to develop and manifest his or her beliefs and opinions and in order to live a life which is sufficiently in accordance with his or her values. If the forum internum was redefined as a negative right to competence, the view of negative liberty might be partly helpful in understanding freedom of belief and opinion. Second, especially in some philosophical and ethical discussions freedom of belief and opinion is understood in terms of authenticity, which means the right to hold such beliefs and opinions which are really one s own and the right to manifest them in a way that is in harmony with them. From this viewpoint, a psychotic disorder which distorts a person s beliefs and opinions can be defined as a violator of authenticity. One problem with this viewpoint is that there are different views about how such authenticity should be evaluated. Moreover, the criteria for any such evaluation seem to be, on the one hand, too demanding in order to understand freedom of belief and opinion as a human right in general. On the other hand, some people with delusions still fulfil these criteria, and should be regarded, because of that, as holding authentic beliefs and opinions and left without treatment. Third, freedom of belief and opinion can be understood in terms of capability, which signifies that the individual is capable of choosing a way of life which he or she considers valuable and which is worthy of human dignity. For example, stigmatization and the undesirable effects of both a psychotic disorder and antipsychotic medication can be seen as impediments to such a capability. This view encourages patients to participate in the treatment and to find their place in society and encourages carers to listen to patients voice including their existential considerations. Because of its background suppositions, the view of capability also seems to be relevant to people with psychosis. For example, the view of capability guides one to understand the forum internum not as something which protects holding thoughts and opinions or believing and thinking processes, but instead as something which protects the abilities needed in believing and thinking. This kind of redefinition would allow one to see the forum internum also as an absolute human right for a person with psychosis. However, one problem with this view is that the relationships between legal rights and what is ethically good are undefined. Moreover, it seems that many decisions are left to be considered individually in each case. This is why a capabilities approach is difficult to apply in a juridical context. However, the view of freedom in terms of capability could be developed in interdisciplinary discussion and cooperation so that juridical challenges concerning freedom of belief and opinion could be discussed and resolved in more detail. In psychiatry, the approach of values-based practice could be used in order to develop the view of freedom of belief and opinion in terms of capability. Developing human rights theory also requires more cooperation between conceptual research and practical psychiatry in order to clarify what we really want to protect under the term freedom of belief and opinion.Tutkimuksessa on kehitetty sellaista uskonnon- ja mielipiteenvapauden ymmärtämistapaa, joka olisi mielekäs myös silloin, kun ihmisellä on psykoottisia harhaluuloja. Tarve uskonnon- ja mielipiteenvapauden teorian kehittämiseen nousee lainsäädännön ja ihmisoikeusteorian sisäisestä ristiriitaisuudesta. Ihmisoikeussopimuksissa on nimittäin määritelty, että ihmisellä on mielensä sisällä ehdoton oikeus ajatuksiinsa ja mielipiteisiinsä eikä tätä oikeutta saa rajoittaa mistään syystä. Näyttää siltä, että kirjaimellisen tulkinnan mukaan ihmisellä on ehdoton oikeus myös omiin harhaluuloihinsa. Tällaista oikeutta ei kuitenkaan tunnusteta mielenterveyslainsäädännössä, koska psykoottista ihmistä voidaan hoitaa ns. pakkohoidossa antipsykoosilääkityksellä, jolla pyritään lieventämään tai poistamaan hänen harhaluulojaan. Tämän ristiriidan vuoksi tässä tutkimuksessa selvitetään kolmen eri vapauskäsityksen näkökulmasta, mitä uskonnon- ja mielipiteenvapaudella on pohjimmiltaan tarkoitus suojata. Klassisen uskonnon- ja mielipiteenvapauden ymmärtämistavan mukaan ihmisen tulee saada pitää omat mielipiteensä ja uskomuksensa ilman, että muut ihmiset pyrkivät niitä muuttamaan konkreettisin pakkokeinoin esimerkiksi lääkitystä käyttämällä. Täysi pidättäytyminen pakkohoidosta olisi kuitenkin eettisesti kyseenalaista potilaan laiminlyöntiä. Tässä ymmärtämistavassa saatetaan myös määritellä uskonnon- ja mielipiteenvapaudelle ehtoja, jotka rajaavat psykoottiset ihmiset näiden oikeuksien ulkopuolelle. Toiseksi on esitetty, että uskonnon- ja mielipiteenvapaus suojaa ihmisen oikeutta niihin uskomuksiin ja ajatuksiin, jotka ovat todella hänen omiaan ja joiden muodostamisprosessia muut ihmiset tai psykoosi sairautena eivät ole vääristäneet. Tämän ymmärtämistavan mukaan pakkohoito on yritys vapauttaa potilas psykoosin vaikutuksesta ja näin palauttaa hänen uskonnon- ja mielipiteenvapautensa. Tämän näkemyksen ongelmana on muun muassa sen idealistinen oletus ihmisyyden luonteesta: oletuksena näyttää olevan, että aitoon ihmisyyteen ei kuulu epärationaalisuus, kärsimys tai pahuus toisia kohtaan. Lisäksi on epäselvää, miten aitous tunnistetaan ja mikseivät harhaluulot voisi ainakin joskus olla ihmisen aitoja uskomuksia. Tutkimuksen mukaan uskonnon- ja mielipiteenvapaus on mielekkäintä ymmärtää valmiuksien näkökulmasta. Tällöin uskonnon- ja mielipiteenvapaus suojaa mahdollisuutta valintoihin, jotka ovat ihmisen oman arvomaailman mukaisia ja jotka turvaavat hänelle ihmisarvoisen elämän. Suojelemisen kohteena eivät ole niinkään uskomusten ja mielipiteiden sisällöt tai uskomus- ja ajatusprosessit, vaan ihmisen kyky ja valmiudet uskomusten ja mielipiteiden muodostamiseen. Jos ihmisoikeusteoriaa kehitetään tähän suuntaan, uskonnon- ja mielipiteenvapaus voidaan nähdä kaikkien ihmisten, myös psykoottisten henkilöiden, ihmisoikeutena. Valmiuksien näkökulmasta psykiatrisessa hoidossa on keskeistä muun muassa se, kuinka potilaan ajattelukykyä, maailmankuvan kehittymistä ja omien arvojen mukaisen elämän mahdollisuuksia tuetaan. Laajemmin uskonnon- ja mielipiteenvapaus kannustaa kehittämään yhteiskuntaa, jossa hulluksi leimautuminen ei muodosta esteitä mielipiteiden esittämiselle ja uskonnolliselle aktiivisuudelle.
Subject: teologia / teologinen etiikka ja sosiaalietiikka
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
freedomo.pdf 2.086Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record