Kansallisen ilmastolain kytkemismahdollisuuksista ja soveltamissuhteista muuhun lainsäädäntöön

Show full item record



Permalink

http://hdl.handle.net/10138/42983

Citation

Ekroos , A , Warsta , M O , Väänänen , I & Wallgren , M 2013 , Kansallisen ilmastolain kytkemismahdollisuuksista ja soveltamissuhteista muuhun lainsäädäntöön . Helsinki .

Title: Kansallisen ilmastolain kytkemismahdollisuuksista ja soveltamissuhteista muuhun lainsäädäntöön
Author: Ekroos, Ari; Warsta, Matias Oskari; Väänänen, Iikka; Wallgren, Matias
Contributor: Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
Date: 2013
Language: fin
Number of pages: 180
URI: http://hdl.handle.net/10138/42983
Abstract: Selvityksen tarkoituksena oli täydentää erityisesti Ekroosin ja Warstan (2012) selvityksen esille tuomia näkökulmia mahdolliseen ilmastolakiin ja sen sijoittu-miseen nykyiseen lainsääntöön. Tärkeimpänä tavoitteena oli arvioida, miten ehdotetun kaltainen ilmastolaki voisi toimia suhteessa muuhun lainsäädäntöön. Selvityksen keskeinen osa on systemaattinen lainsäädäntökatsaus, jossa käydään läpi lainsäädäntö, jolla voi olla olennaisia vaikutuksia mahdollisen ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseen. Katsaus sisältää liikennesektoria, alueidenkäyttöä, rakentamista, maataloutta, metsätaloutta, jätteitä, teollisuusprosessien päästöjä ja muita ympäristövaikutuksia, vesien käyttöä, energiantuotantoa- ja jakelua koskevan lainsäädännön laaja-alaisesti. Lisäksi tarkastellaan eräiltä osin kiinteistölainsäädäntöä, yleistä verolainsäädäntöä ja hankintalainsäädäntöä. Katsauksiin on sisällytetty myös arvioita lainsäädännön kehittämismahdollisuuksista. Ilmastolaki on mahdollista kytkeä muuhun ilmastonmuutoksen hillitsemistä tai siihen sopeutumista koskevaan lainsäädäntöön ainakin teoriassa hyvin monella tavalla. Ilmastolain kytkemisen kannalta keskeisiä ovat säännökset, jotka koske-vat ilmastolain soveltamisalaa eli itse soveltamisalasäännös ja säännös, jossa säädetään ilmastolain suhteesta muuhun lainsäädäntöön. Näihin liittyen tärkeätä on myös selvittää mahdolliset tarpeet muuttaa muiden lakien soveltamisalasäännöksiä. Näiden säännösten ohella tarkastelu olisi ilmeisesti tarpeen ulottaa koskemaan myös muun lainsäädännön mukaisia tavoitesäännöksiä sekä säännöksiä, joiden osalta voisi katsoa tarpeelliseksi viitata ilmastolain säännöksiin. Osa viittaussäännöksistä on tarkoituksenmukaista tehdä ilmastolain säätämisen yhteydessä (esim. viittaukset päästökauppaa koskevaan lainsäädäntöön). Soveltamisalojen suhde voidaan järjestää hyvin monella tavalla. Eräänlaisina päävaihtoehtoina voisi ilmastolain osalta ajatella seuraavia mahdollisuuksia ja/tai niiden yhdistelmiä: hyvin yleiset soveltamisalasäännökset; soveltamisala-säännökset ja joitakin erityisiä viittauksia; soveltamisalasäännökset ja laajasti erityisiä viittaussäännöksiä. Suunnittelua koskeviin säännöksiin (esim. alueiden käytön suunnitelmat) ilmas-tolain kytkentä voisi olla selkein ja ”tiukin”. Niukimmillaan tämä voisi tarkoittaa sitä, että suunnittelusääntelyn tavoitesäännökset sisältäisivät ilmastotavoitteita ja tiukemmin sitä, että kyse olisi suunnitelmien sisältövaatimuksista. Suoran normiohjauksen lainsäädännön (esim. tekniset normit, jotka annetaan lain nojal-la annetulla asetuksella) osalta kytkeminen voisi olla mahdollista toteuttaa tavoi-tesäännöksiä kehittämällä ja/tai asetuksenantovaltuussäännösten välityksellä. Ilmastolain mukainen suunnittelu voisi tulla näin huomioon otetuksi lainsää-dännön kehittämisessä. Lupa-asioita koskevia säännöksiä ei pääsääntöisesti lie-ne tarpeen kytkeä ilmastolain mukaiseen suunnitteluun. Lupa-asiat ovat siinä määrin konkreettisia ja yksittäistä tapausta koskevia, että yleisillä suunnitelmilla ei voitane lupa-asioiden ratkaisutoimintaa ohjata. Lupa-asioita koskevaan lain-säädäntöön kytkentä tulisi siis ilmeisesti järjestää tavoitesäännöksiä kehittämäl-lä. Välillisesti myös joissakin lupa-asioissa ilmastolain mukainen suunnittelu voi-si vaikuttaa erityissuunnittelun kautta. Tukilainsäädännössä kytkentä voisi olla mahdollista järjestää siten, että tavoite-säännöksiä kehitettäisiin ilmastonäkökulmasta. Tämän lisäksi olisi mahdollista sisällyttää joihinkin säännöksiin ilmastonäkökulmaa joko yleisesti tai konkreet-tisestikin tuen myöntämisedellytyksiin liittyen. Kytkentä on tavallaan selvä sil-loin, kun tukea myönnetään ilmastotavoitteita edistävään toimintaan. Kyse voisi olla myös siitä, että joillekin toimenpiteille ei myönnettäisi tukea sen vuoksi, että niillä olisi negatiivisia ilmastovaikutuksia. Yleinen verolainsäädäntö ei perintei-sesti sisällä erityisiä tavoitesäännöksiä tai viittauksia muun lainsäädännön mu-kaiseen aineellisia tavoitteita koskeviin säännöksiin. Yleisen verolainsäädännön osalta kytkentä voisi jäädä poliittiseksi sitovuudeksi eli tehtäväksi ilman nimen-omaisia säännöksiä. Erityisen verolainsäädännön osalta kytkentä olisi mahdollista toteuttaa tavoitesäännösten kautta sekä veron määräytymisen perusteiden avulla. Tämän selvityksen perusteella Suomen sektorilainsäädännössä ja lainvalmiste-luaineistossa on huomioitu vaihtelevasti, mutta pääosin puutteellisesti, säänte-lyn vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutu-miseen. Suomessakin tulisi sektorilainsäädäntöä säädettäessä huomioida, mikä muuttuvan sääntelyn merkitys olisi ilmastolain mukaisen suunnittelun asettami-en tavoitteiden saavuttamiselle.
Subject: 513 Oikeustiede
ilmasto-oikeus, ympäristöoikeus, ilmastonmuutos
Rights:


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
ILMASTOLAIN_saadossuhteet_raportti_040613.pdf 1.800Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record