Early Growth and Adult Health : Programming of postprandial responses, food intake and salt sensitivity

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-133-4
Title: Early Growth and Adult Health : Programming of postprandial responses, food intake and salt sensitivity
Author: Perälä, Mia-Maria
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Food and Environmental Sciences
National Institute for Health and Welfare, Department of Chronic Disease Prevention
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Department of General Practice and Primary Health Care
Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos
Helsingfors universitet, agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten, institutionen för livsmedels- och miljövetenskaper
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2014-04-12
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-133-4
http://hdl.handle.net/10138/43043
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Epidemiological studies have shown that low birth weight and slow growth during infancy predict an increased risk of metabolic diseases, including type 2 diabetes and cardiovascular disease, in adult life. Unhealthy dietary habits are also closely linked with these diseases. However, few results are available on whether dietary habits play a role in the association between birth size and disease risk in later life. The aim of this thesis was to determine whether body size at birth is associated with food and nutrient intake later in life and whether birth weight modifies the relationship between salt intake and blood pressure. In addition, the impact of early growth on postprandial metabolism was examined. These studies included 2003 men and women born in Helsinki between 1934 and 1944 with detailed information of their birth weight and childhood growth. They participated in a clinical examination between 2001 and 2004. In the clinic, their weight, height and blood pressure were measured and they filled a validated food-frequency questionnaire. Of those who attended the clinical study, 12 obese individuals with a slow increase in body mass index (BMI) during the first year of life and 12 BMI- and age-matched controls were recruited to participate in the postprandial studies. Each participant consumed six different test meals in random order. Body size at birth was positively associated with consumption of fruits and berries and intake of carbohydrates, sugars and fibre, and inversely associated with intake of fat. Salt intake was related to systolic blood pressure among low birth weight participants (birth weight ≤ 3050 g) but not among participants whose birth weight was > 3050 g. Salt intake was not significantly associated with diastolic blood pressure, either in the low birth weight or high birth weight groups. Early growth affected the postprandial responses, and insulin and triglyceride responses were significantly higher in the group that grew slowly during early life than in the controls. Individuals with slow early growth also showed higher appetite regulatory hormone peptide YY responses than did the controls. This study showed that individuals born with small body size may be programmed towards unhealthy dietary habits. In addition, they are sensitive to the blood pressure-raising effect of salt and therefore, may especially benefit from a reduction in salt intake. Slow growth during early life adversely affects postprandial insulin and triglyceride responses. Unhealthy dietary habits and elevated postprandial responses may be one underlying mechanism explaining the increased risk of metabolic diseases associated with nonoptimal early growth. Early growth may also alter appetite regulatory hormone secretion, which could be one explanation why individuals born small or who grow slowly during infancy are unlikely to become obese in later life.Sikiökautinen kasvu voi vaikuttaa läpi elämän ruoankäyttöön ja suolan saannista johtuvaan verenpaineen nousuun. Varhaisella kasvulla näyttäisi olevan vaikutusta myös aterian nauttimisen jälkeisiin aineenvaihdunnan vasteisiin. Väitöstutkimuksessa todettiin, että suuri syntymäkoko oli yhteydessä runsaampaan hedelmien ja marjojen kulutukseen; 1 kg:n syntymäpainon lisäys oli yhteydessä noin 80 g runsaampaan hedelmien ja marjojen kulutukseen. Suuri syntymäkoko oli yhteydessä myös runsaampaan hiilihydraattien ja kuidun saantiin sekä vähäisempään rasvan saantiin. Tulokset viittaavat siihen, että pienikokoisina syntyneillä voi olla epäterveellisemmät ruokatottumukset. Tutkimuksessa havaittiin myös, että ihmisillä jotka olivat syntyessään pienipainoisia, oli suolan saanti yhteydessä systoliseen verenpaineeseen. Sen sijaan ihmisillä, jotka olivat syntyessään painavampia, suolan saanti ei ollut yhteydessä systoliseen verenpaineeseen. Suolan saannin ja diastolisen verenpaineen välillä ei havaittu yhteyttä kummallakaan ryhmällä. Tulos osoittaa, että pienipainoisina syntyneet ovat herkempiä suolan saannista johtuvalle verenpaineen nousulle, minkä vuoksi he voisivat erityisesti hyötyä suolan saannin rajoittamisesta. Tutkimuksessa osoitettiin, että ensimmäisen elinvuoden aikaisella hitaalla kasvulla voi olla haitallisia vaikutuksia aterianjälkeiseen insuliini- ja rasva-aineenvaihduntaan myöhemmällä aikuisiällä. Hidas varhainen kasvu voi myös lisätä kylläisyyden tunnetta lisäävien hormonien eritystä. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että ensimmäisen elinvuoden aikana tapahtuva kehitys mahdollisesti muokkaa aikuisiän aineenvaihdunnallisia vasteita ja voi siten lisätä riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä tyypin 2 diabetekseen myöhemmällä iällä. Tutkimukseen osallistui 2 003 ihmistä, jotka syntyivät Helsingissä vuosina 1934 1944, ja joiden syntymä-, neuvola- ja koulutiedot kasvumittoineen olivat saatavilla. He osallistuivat kliinisiin yksityiskohtaisiin terveystarkastuksiin vuosien 2001 2004 aikana keskimäärin 61-vuotiaina. Kliinisen tutkimuskäynnin yhteydessä mm. heidän painonsa, pituutensa ja verenpaineensa mitattiin ja he täyttivät validoidun 128-kohtaisen ruoankäytön frekvenssikyselyn. Heidän joukostaan 12 ylipainoista henkilöä, jotka olivat kasvaneet hitaasti ensimmäisen elinvuoden aikana syntymäkokoonsa nähden, ja 12 samanikäistä ja vastaavan painoindeksin omaavaa kontrollihenkilöä osallistui ateriatestaukseen. Ateriatestauksissa tutkittavat nauttivat 6 erilaista testiateriaa, jonka jälkeen veren sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan vasteita sekä kylläisyyttä säätelevien hormonien pitoisuuksia mitattiin 4 tunnin ajan.
Subject: ravitsemustiede
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
perala_dissertation.pdf 1.904Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record