From Might to Mandate : Values in rulers' public speeches in Finland 1809-2000

Show simple item record

dc.contributor Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos fi
dc.contributor Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper sv
dc.contributor University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies en
dc.contributor.author Portman, Anneli fi
dc.date.accessioned 2014-03-14T11:34:31Z
dc.date.available 2014-04-01 fi
dc.date.available 2014-03-14T11:34:31Z
dc.date.issued 2014-04-11 fi
dc.identifier.uri URN:ISBN:978-952-10-9095-0 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/43158
dc.description.abstract This study looked at the values expressed in rulers’ (Czars and Presidents) public speeches in Finland from 1809-2000. Society’s values are manifested and upheld also through rituals and ceremonies, e.g. recurring public speeches. These speeches are most often held by the head of state, acting as a spokesperson for the entire society. Three types of written collections of speeches (N=355) directed to the entire population were used: Parliament Opening Speeches (1809-2000), Prayer Day Declarations (1812-1999) and New Year’s Speeches (1935-2000). The texts were analyzed using qualitative theory-driven content analysis. For the analysis a coding manual was created, which was based on Schwartz’ Theory of Basic Human Values and on previous Finnish value research. The results show that rulers present themselves as promoters of the society’s goals; they also act as creators and protectors of societal cohesion, which results in the emphasis on Self-transcendence and Conservation values. Towards the end of the time included in this study there is a marked rise in Universalism values, as questions of nature conservation and maintenance of global peace come to the forefront of the larger political agenda. Overall changes of values in the data follow the predicted pattern of societal pluralization, but not of secularization. The findings confirm the applicability of the survey-based Schwartz Value Theory also for archival value research. However, the findings also demonstrate that the two value types found in previous Finnish studies (Spirituality, Work-related values) are also necessary to depict the promoted values. Contrary to the theory-based expectations, Self-enhancement values and Self-direction values are only presented as values for the collective, not the individual. The Czars and Presidents mostly differ on the scope of their value emphasis. In their speeches the Czars emphasize values relating to spirituality, and to the in-group and its welfare. The Presidents, appeal to a wider variety of values, reflecting more the contemporary political situations, e.g. Work-related values are accentuated especially in the times of crisis (e.g. war, recession). The results of this study underline the importance of the context in value research, and contribute to the widening of value research into political and archival data. This study adds to the research of how societal cohesion is rhetorically maintained. This thesis bridges social psychology and political history, thus also adding to historical research, but results can also be applied in larger societal context to better understand the links between leaders and their followers, be they democratic rulers or not. en
dc.description.abstract Tämä tutkimus tarkastelee Suomen hallitsijoiden (tsaarien ja presidenttien) julkisissa puheissa esiintyviä arvoja vuosien 1809 2000 aikana. Tänä aikana Suomessa tapahtui suuri muutos: köyhästä takapajuisesta maakunnasta Euroopan äärilaidalla tuli eturivin länsivaltio kansalaisten hyvinvoinnin, koulutuksen ja elintason suhteen. Tutkimuksen aineisto koostuu kolmenlaisista kirjallisessa muodossa olevista koko kansalle suunnatuista julkisista puheista: valtiopäivien avajaispuheista (1809 2000), rukouspäiväjulistuksista (1812 1999) sekä uudenvuodenpuheista (1935 2000). ----- Yhteiskunnan arvot ovat jaettuja käsityksiä siitä, mikä on hyvää ja tavoittelemisen arvoista, ja ne vaikuttavat siihen, minkälainen hallitseminen näyttäytyy oikeana ja tarkoituksenmukaisena. Arvoja tuodaan ilmi muun muassa erilaisten rituaalien ja seremonioiden kautta, joita ovat mm. vuosittain toistuvat julkiset puheet. Näitä puheita pitävät yleensä valtionpäämiehet, toimien ikään kuin koko yhteisön äänitorvina. Puheissa esiintyvät arvomuutokset seuraavat ennakoitua mallia yhteiskunnan monimuotoistumisesta, mutta eivät vahvista oletettua hengellisyyden ja henkisyyden väistymistä. Tutkimuksen tulokset vahvistavat kyselytutkimuksiin perustuvan Schwartzin arvoteorian soveltuvuuden myös kirjoitetun materiaaliin tutkimiseen, laajentaen sen sovellusaluetta muuhunkin kirjalliseen ja poliittiseen aineistoon. Lisäksi tulokset osoittavat että aiemmissa suomalaisissa tutkimuksissa löydetyt työn arvot sekä henkisyysarvot ovat olennaisia tämän aikavälin kulttuurin kuvaamiseksi. Toisin kuin tutkimuksen pohjalla oleva arvoteoria olettaa, eivät valta-, itseohjautuvuus- ja suoriutumisarvot ole puheissa esillä yksilön vaan yhteisön arvoina. Tutkimuksen tulokset korostavat kontekstin merkitystä arvotutkimuksessa. Tsaarien ja presidenttien suurin ero on puheissa voimakkaimmin korostettujen arvojen keskittymisessä. Tsaarit painottavat hyväntahtoisuus-, henkisyys- ja yhdenmukaisuusarvoja huomattavasti enemmän kuin muita arvoja. Presidentit puolestaan painottavat laajempaa kirjoa arvoista, jotka heijastelivat enemmän senhetkistä poliittista tilannetta. Näin oli varsinkin kriisiaikoina (esim. sodat, taloudellinen lama), jolloin työn arvoja korostettiin voimakkaasti. Lisäksi hallitsijat näyttäytyvät puheissa yhtenäisyyden luojina ja suojelijoina sekä yhteisön päämäärien edistäjiksi, korostaen puheissa itsensä ylittämisarvoja ja yhdenmukaisuutta. Väitöskirjani soveltaa sosiaalipsykologiaa poliittisen historian tutkimukseen ja tulkintaan. Lisäksi sen tulokset valottavat sitä, kuinka yhteiskunnallista yhtenäisyyttä retorisesti ylläpidetään. Tuloksia arvojen merkityksestä yhteisöjen yhdistäjinä voidaan myös soveltaa johtajien ja seuraajien välisen yhteyden tutkimiseen laajoissa yhteiskunnallisissa konteksteissa. fi
dc.format.mimetype application/pdf fi
dc.language.iso en fi
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.publisher University of Helsinki en
dc.relation.isformatof URN:ISBN:978-952-10-9094-3 fi
dc.relation.isformatof Helsinki: 2014, Publications of the Department of Social Research. 1798-9140 fi
dc.relation.ispartof Publications of the Department of Social Research fi
dc.relation.ispartof URN:ISSN:1798-9132 fi
dc.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi
dc.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dc.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dc.subject sosiaalipsykologia fi
dc.title From Might to Mandate : Values in rulers' public speeches in Finland 1809-2000 en
dc.title.alternative Valtiaista vaikuttajiksi - arvot Suomen hallitsijoiden julkisissa puheissa vuosina 1809-2000 fi
dc.type.ontasot Väitöskirja (monografia) fi
dc.type.ontasot Doctoral dissertation (monograph) en
dc.type.ontasot Doktorsavhandling (monografi) sv
dc.ths Helkama, Klaus fi
dc.opn Sagiv, Lilach fi
dc.type.dcmitype Text fi

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
portman_dissertation.pdf 5.122Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record