Sotilaskarkuruus Suomen sodassa 1808–1809 : Sotilaskarkuruuden laajuus sekä karkureiden taustoja ja sodanjälkeisiä vaiheita eri rykmenteissä

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014032421666
Title: Sotilaskarkuruus Suomen sodassa 1808–1809 : Sotilaskarkuruuden laajuus sekä karkureiden taustoja ja sodanjälkeisiä vaiheita eri rykmenteissä
Author: Toivanen, Kati
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Philosophy, History, Culture and Art Studies
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014032421666
http://hdl.handle.net/10138/43215
Thesis level: master's thesis
Abstract: Sotilaskarkuruus (engl. desertion) on yksi sodille tyypillinen ilmiö, jonka tutkimus Suomessa on keskittynyt pääasiassa talvi- ja jatkosotaan sekä pienemmässä mittakaavassa Ruotsin ajalla käytyihin sotiin. Ilmiönä karkuruutta on esiintynyt Ruotsissa suomalaisten alamaisten keskuudessa kansallisen armeijan perustamisesta asti 1500-luvulta lähtien. Karkuruus jakautuu rauhanajalla tapahtuneeseen väenottojen pakoiluun sekä varsinaiseen sota-ajalla tapahtuneeseen sotilaskarkuruuteen. Tässä pro gradu -työssä perehdyn sotilaskarkuruuteen Suomen sodassa 1808–1809. Kuinka laajasta ongelmasta tai ilmiöstä karkuruudessa oli kyse? Arviot sotilaskarkuruuden määrästä Suomen sodassa perustuvat pitkälti päällystön raportteihin ja kirjeisiin. Aiemmasta poikkeavaa lähdeaineistoa käyttäen tarkastelen, missä sodan vaiheissa karkuruutta esiintyi, minkä verran, ja mitkä olivat sen todennäköisiä syitä, kun ilmiö suhteutetaan sodan kulkuun. Mahdollisimman laajan vertailupohjan saamiseksi tutkimuksessa ovat mukana kaikki seitsemän ruotujakoista jalkaväkirykmenttiä, Suomen tykistörykmentti, Savon Prikaatin tykkikomppania, Savon jääkärirykmentti, Uudenmaan Rakuunarykmentti, Karjalan Rakuunat, Turun ja Porin Rusthollipataljoonat, Kajaanin pataljoonan nostoväki sekä Sahlsteinin vapaaehtoispataljoona. Tutkimuksessa tarkastelen myös Pohjanmaan jalkaväkirykmentin karanneiden ruotusotilaiden sotilasurien taustoja selvittääkseni, nouseeko otoksesta jotain poikkeavaa, vai edustavatko karkuruuden valinneet sotilaat ruotusotilaista tähän mennessä saatua yleiskuvaa. Hämeen, Turun ja Porin jalkaväkirykmenttien osalta olen tehnyt pintapuolisen tarkastelun siitä, mitä sotilaskarkureille tapahtui muutama vuosi sodan jälkeen. Karkuruuden määrän kartoittamiseksi ja sotilaiden sodan aikaisten ja sodan jälkeisten vaiheiden selvittämiseksi käytän lähteinä rykmenttien kruununpalkkaluetteloita ja sotilaiden palkkarästien selvitysasiakirjoja. Nämä asiakirjat valaisevat toisinaan hyvin yksityiskohtaisesti sotilaiden kohtaloita. Erilaiset armeijan katselmusrullat puolestaan valottavat miehistön sotilasurien taustoja. Kirkolliset lähteet ja sotilaiden eläketilit antavat täydentäviä tietoja yksittäisistä sotilaista. Tutkimustulosten perusteella sotilaskarkuruus ruotujakoisissa jalkaväkirykmenteissä oli melko vähäistä, eikä poikkea merkittävästi aiemmin annetuista arvioista. Värvättyjen joukkojen ja jääkäreiden karkuruus on toisinaan ollut jonkin verran jalkaväkeä runsaampaa, kun se suhteutetaan miehistön määrään. Kirjallisuudessa esitetyt väitteet Savon Prikaatin muita suuremmasta karkureiden määrästä pitävät tämän tutkimuksen perusteella paikkansa. Karkuruus jalkaväkirykmenteissä ja muissa joukoissa oli satunnaista keväällä ja kesällä 1808, mutta painottui erityisesti vuoden viimeisille kuukausille yltyen toisinaan joukkopaoiksi. Huono sotamenestys ja vetäytyminen, huolto-ongelmat ja tietyt sotatapahtumat, kuten taistelut tai aselevot, vaikuttivat karkuruuden ilmenemiseen ja määrään. Toisen sotavuoden alussa, kun armeijan rippeet jo olivat Ruotsin puolella, karkuruus merkittävästi laantui. Tämän tutkimuksen nojalla ei voi päätellä ruotujakoisen jalkaväen sotilaskarkureiden poikenneen muusta miehistöstä. Suurimmalla osalla oli taustallaan useita palvelusvuosia, ja joukossa oli myös Kustaan sodan veteraaneja. Liki kaikki olivat perheellisiä, keski-ikäisiä tai sitä lähestyviä, noin 30-40 -vuotiaita miehiä. Vielä muutama vuosi sodan jälkeen suuri osa Hämeen, Turun ja Porin jalkaväkirykmenttien karanneista sotilaista oli todistusten mukaan elossa, elivät moitteetonta elämää paikallisyhteisönsä jäseninä ja kykenivät työntekoon. Karkuruus ei näytä välttämättä vaikuttaneen sotilaiden sodan jälkeiseen elämään.
Discipline: Finlands och Nordens historia
Finnish and Nordic History
Suomen ja Pohjoismaiden historia
Rights: Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
sotilask.pdf 6.014Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record