Suvisaaristo – rehevöityneen sisäsaariston ekologinen tila

Show full item record

Permalink

http://hdl.handle.net/10138/44020

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
UUDra_17_2009.pdf 7.126Mb PDF View/Open
Title: Suvisaaristo – rehevöityneen sisäsaariston ekologinen tila
Author: Tiensuu, Maria
Publisher: Uudenmaan ympäristökeskus
Date: 2009-12-27
Language: fi
Belongs to series: UUDra 17/2009
ISBN: 978-952-11-3608-5
ISSN: 1796-1742
URI: http://hdl.handle.net/10138/44020
Abstract: Suvisaaristo on ainoa sisäsaariston alue Espoossa. Tämän selvityksen tarkoituksena oli selvittää alueen ekologinen tila sekä antaa sen hoitoon liittyviä suosituksia. Suvisaariston sisälahdet ovat neljän kapean salmiyhteyden päässä ulkosaaristosta, joten veden vaihtuminen on hidasta. Sisälahdilla keskisyvyys on alle kaksi metriä. Sulkeutuneisuuden ja mataluuden vuoksi Suvisaaristo sietää huonosti ravinnekuormitusta, mitä alueelle on kuitenkin kohdistunut. Vanhan jätevesikuormituksen ja yhä jatkuvan hajakuormituksen myötä alue onkin rehevöitynyt merkittävästi. Suvisaariston ekologinen tila on välttävä. Rehevyyden merkkejä ovat samea vesi, alhainen kesäaikainen näkösyvyys, yksipuolinen pohjaeläinlajisto, runsaat levämäärät sekä paikoin runsaat ja yksipuoliset vesikasviesiintymät. Alueella muodostuva orgaaninen aines, kuten levähiukkaset, vajoaa matalassa vesipatsaassa nopeasti pohjasedimenttiin muodostaen sedimentin pinnalle hienojakoisen kiintoainevaipan. Sisälahdilla esiintyvien selkäalueiden pituus mahdollistaa tuulten pitkät pyyhkäisymatkat ja matalassa vedessä keveiden sedimenttihiukkasten uudelleen sekoittumista veteen (=resuspensio) tapahtuu jo alhaisen tuulennopeuden myötä. Vesialueen tilaa on jo pitkään yritetty kunnostaa aktiivisen paikallistoiminnan panoksin. Haja-asutuksen jätevesimäärää on paikallisen vesiosuuskunnan myötä saatu vähennettyä merkittävästi. Alueen avoimuutta on puolestaan pyritty lisäämään ruoppaamalla salmia. Vesikasveja on niitetty niiden määrän alentamiseksi. Rehevyyden aiheuttamia virkistyskäyttö- ja maisemahaittoja on torjuttu lukuisin pienruoppauksin. Monista kunnostustoimista huolimatta veden laadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia parempaan suuntaan. Rehevyyden aikaansaama ylisuuri orgaanisen aineksen tuotanto pysyy suurena, sillä resuspension kautta jo kertaalleen sedimenttiin vajonneet kiintoainehiukkaset liukenevat uudelleen veteen vapauttaen sitomiaan ravinteita levien ja kasvien käyttöön yhä uudestaan (sisäinen kuormitus). Tämän selvityksen pohjalta rehevöitymiskierrettä voidaan hidastaa vähentämällä edelleen hajaasutuksen kuormitusta, alentamalla vesiliikenteen nopeuksia sisälahdilla sekä tekemällä vesikasvien niittoja ja pienruoppauksia vain koordinoidusti, rajoitetuilla paikoilla ja pitkäjänteisesti. Yhtä tärkeää on jatkaa Suvisaariston merialueen seurantaa ja tehdä siitä säännöllistä.
Subject (ysa): vedenlaatu
ruoppaus
kuormitus


This item appears in the following Collection(s)

Show full item record