Sprichwörter in drei Sprachen: Deutsch-Französisch-Finnisch : Eine vergleichende Studie

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9825-3 PDF
Julkaisun nimi: Sprichwörter in drei Sprachen: Deutsch-Französisch-Finnisch : Eine vergleichende Studie
Tekijä: Helomaa, Satu
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta, nykykielten laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (monografia)
Tiivistelmä: In this contrastive research German, French and Finnish proverbs are compared primarily based on the concepts of convergence and divergence in regard to their structural similarities and differences and their phraseological equivalents. This kind of research has not been done before on the above mentioned three languages. The corpus of the comparison, 958 proverbs consisting of 345 German, 342 French and 271 Finnish proverbs, is based on different collections of proverbs, but also the Internet was used to compare equivalence and meaning. The method of research used is the model of equivalence by Korhonen/Korhonen (1995). This model has been expanded in order to make it more suitable for classifying proverbs. The objective of this research is to find out if an equivalent for a German proverb can be found easier in the French or the Finnish languages and what kind of proverbs are similar in form in these languages. Based on the comparison, the research aims to find out if the differences in proverbs are caused by different ways of expressing the same thing or if it is a question of a different expression due to e.g. culture or religion, because often there is no equivalent with the same meaning in another language. According to the results 74.6% of the proverbs are in some way similar in all three languages, of which 43% are either similar (e.g. Love is blind) or almost similar and 17.6% totally different. The zero equivalence of 7.7% occurs almost only in the Finnish language in which no equivalents for either German or French proverbs were found. According to the comparison it can be stated that the proverbs of the three languages are based on the common Western cultural heritage. From the point of view of Finnish proverbs, Western European cultural contacts with Sweden and especially Germany have had more importance than just the geographical proximity. Despite the fact that Russia is a neighbouring country of Finland and that Finland was an autonomous part of Russia for over one hundred years, there are only a few proverbs of Russian origin in the contemporary Finnish language. Nowadays the adoption of proverbs has changed: new proverbs are adopted to most languages in almost the same form directly from the English language (e.g. [The] early bird catches the worm). Geographical position does not matter, but economic and cultural relations are more important.Väitöksessä vertaillaan saksalaisia, suomalaisia ja ranskalaisia sananlaskuja ensisijaisesti niiden rakenteellisten samankaltaisuuksien ja erilaisuuksien sekä fraseologisten vastaavuuksien suhteen konvergenssi- ja divergenssikäsitteiden pohjalta. Tällaista tutkimusta ei ole edellä mainituista kielistä aikaisemmin tehty. Vertailun korpus 958 sananlaskua (345 saksan-, 342 ranskan- ja 271 suomenkielistä) pohjautuu eri sananlaskukokoelmiin ja sanakirjoihin, mutta merkitysten ja vastaavuuksien vertailuun käytetään myös internetiä. Tutkimusmetodi pohjautuu verbi-idiomien luokitteluissa käytettävään Korhonen/Korhonen (1995) ekvivalenssimalliin, jota on laajennettu ja tarkennettu, jotta se soveltuisi paremmin sananlaskujen luokitteluun. Väitöksessä pyritään selvittämään, löytyykö saksankieliselle sananlaskulle helpommin vastine ranskan vai suomen kielestä ja millaiset sananlaskut ovat muodoltaan näissä kielissä samanlaisia. Vertailun perusteella halutaan selvittää, johtuvatko sananlaskuissa esiintyvät erot mahdollisesti kielten eri tavoista ilmaista sama asia, sillä mm. sananlaskun Esel bleibt Esel (Aasi on [aina] aasi) vastineena on suomessa Sika on aina sika, vai onko kyseessä esim. kulttuurista tai uskonnosta johtuva erilainen ilmaisu, koska kaikille sananlaskuille ei usein löydy samaa tarkoittavaa vastinetta toisesta kielestä. Vertailluista sananlaskuista on kaikille kielille jollakin tavalla yhteisiä 74,6%, näistä 43% on kaikissa kielissä joko samanlaisia (esim. Ei savua ilman tulta) tai melkein samanlaisia, kun taas täysin erilaisia sananlaskuja on 17,6%. Nollaekvivalenssi 7,7% koskettaa melkein yksinomaan suomen kieltä, josta ei löytynyt vastineita saksalaisille eikä ranskalaisille sananlaskuille. Vertailun perusteella voidaan sanoa, että näiden kolmen kielen sananlaskut pohjautuvat yhteiseen länsimaiseen kulttuuriperintöön. Suomen sananlaskujen kannalta kulttuurisiteillä Ruotsin ja erityisesti Saksan kanssa on ollut enemmän merkitystä kuin pelkästään maantieteellisellä läheisyydellä. Nykysuomessa on vain vähän venäläisperäisiä sananlaskuja naapuruudesta huolimatta. Nykyisin sananlaskujen lainautuminen on muuttunut: uudet sananlaskut (esim. Aikainen lintu madon nappaa) omaksutaan useimpiin kieliin melkein samassa muodossa suoraan englannin kielestä. Maantieteellisellä sijainnilla ei ole enää merkitystä, vaan taloudelliset ja kulttuurisuhteet ovat tärkeämmät.
URI: URN:ISBN:978-952-10-9825-3 PDF
http://hdl.handle.net/10138/44688
Päiväys: 2014-04-25
Avainsanat: kielitiede, fraseologia
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
helomaa_väitöskirja.pdf 2.153MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot