Insomnia, ill health and work disability : a longitudinal study among employees

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9660-9
Title: Insomnia, ill health and work disability : a longitudinal study among employees
Author: Haaramo, Peija
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Hjelt Institute, Department of Public Health
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Insomnia is the most common sleep disturbance and a notable public health problem. Around one third of the working-aged population has at least occasional symptoms, and one tenth has chronic insomnia. Previous studies report associations of insomnia with ill health and work disability. However, there is still a lack of longitudinal research, and especially of studies using register-based outcomes. The aim in this study was to examine the associations of insomnia with subsequent mental ill health, cardiovascular risk factors and disability retirement in a cohort of middle-aged employees by means of longitudinally linked survey and register data. This study is part of the Helsinki Health Study, which is a longitudinal cohort study set up to examine health, functional abilities and well-being among middle-aged and ageing employees of the City of Helsinki, Finland. The baseline surveys were cond-cted by means of postal questionnaires during 2000 2002 among 40-60-year-old employees (respondents N=8,960, response rate 67%, 80% women). The survey data on participants consenting to register-linkage was linked with data on prescribed reimbursed medication obtained from the Social Insurance Institution of Finland, and with data on disability retirement obtained from the Finnish Centre for Pensions (consenters N=6,606, 74%). Psychotropic and cardiovascular medication were used as outcome indicators of mental and physical health, and disability retirement as an indication of work disability. The register data in question were from the years 1995-2010. Data on sleep and several factors potentially associated with it were collected in the baseline survey. Insomnia symptoms during the previous four weeks, in other words difficulties falling asleep, difficulties staying asleep and non-restorative sleep, were measured, alongside average sleep duration. Socio-demographic factors, physical and psychosocial working conditions, previous health and health behaviours were adjusted for in the examination. Logistic regression and Cox proportional hazards models were used for the statistical analyses. Insomnia symptoms were found to be consistently associated with subsequent ill health and work disability. The associations were especially strong for mental ill health, but also clear for the key cardiovascular risk factors, that is hypertension and dyslipidemia. Associations were also found between insomnia symptoms and subsequent disability retirement on any grounds, as well as due to musculoskeletal diseases or mental disorders. Even more rarely experienced insomnia symptoms increased the risk of subsequent medication and disability retirement, but the risks were strongest among those with frequent symptoms. The associations were, in the main, similar among women and men. A large number of potential confounders were adjusted for in the examination, but the associations remained. The results of the study indicate that insomnia is a notable risk factor for mental and cardiovascular ill health and work disability. It is a problem not only for those who suffer personally from it, but also for their families and employers, and the economy. The societal costs include increased utilization of healthcare services in terms of medication and early disability retirement. There is thus a need for the better recognition and treatment of insomnia symptoms in primary and occupational healthcare. Preventing the symptoms from turning chronic might help to reduce the extent of chronic disease and severe work disability associated with insomnia.Unettomuus on yleisin unihäiriö ja kansanterveydellinen ongelma. Satunnaisia unettomuusoireita esiintyy noin kolmanneksella työikäisistä ja kroonista unettomuutta kymmenesosalla. Aiemmissa tutkimuksissa unettomuudella on havaittu yhteyksiä terveyteen ja työkykyyn. Erityisesti rekisterivasteita käyttäviä pitkittäistutkimuksia aiheesta on kuitenkin vielä vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää unettomuuden yhteyksiä myöhempään mielenterveyteen, sydäntautien riskitekijöihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin keski-ikäisessä työntekijäkohortissa. Tutkimuksessa käytettiin kysely- ja rekisteritietoja seuranta-asetelmassa. Kyselyaineistona tutkimuksessa käytettiin Helsingin kaupungin työntekijöiden terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia kartoittavan Helsinki Health Studyn peruskyselyä vuosilta 2000-2002. Kysely toteutettiin postitse ja se koski kaupungin 40-60-vuotiaita työntekijöitä (vastaajia N=8960, vastausprosentti 67 %, 80 % naisia). Kyselytiedot yhdistettiin sekä Kelan korvattuja reseptilääkeostoja koskevaan rekisteriin että Eläketurvakeskuksen rekisteriin, mikäli vastaaja oli antanut kirjallisen suostumuksensa tietojen yhdistämiseen (yhdistämisluvan antaneita N=6606, 74 %). Psyykkistä ja fyysistä terveyttä kuvaavina tulosmuuttujina käytettiin psyykenlääkitystä sekä verenpaine- ja kolesterolilääkitystä. Kahdessa osatyössä tutkittiin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä (kaikista syistä ja erikseen tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveyden häiriöiden takia). Kaikkiaan tutkimuksessa käytetyt rekisteritiedot kattoivat vuodet 1995-2010. Unta ja siihen yhteydessä olevia taustatekijöitä koskevat tiedot kerättiin peruskyselyssä. Tutkimuksessa tarkasteltuja unettomuusoireita olivat vaikeus nukahtaa, vaikeus pysyä unessa sekä virkistämätön uni, ja niitä tiedusteltiin tutkittavilta viimeisten neljän viikon ajalta. Myös keskimääräistä unen kestoa kysyttiin peruskyselyssä. Tutkimuksessa vakioituja tekijöitä olivat sosiodemografiset tekijät, fyysiset ja psykososiaaliset työolot, aiempi terveys sekä terveyskäyttäytyminen. Tilastollisina analyysimenetelminä käytettiin logistista regressioanalyysiä sekä Coxin suhteellisten riskien mallia. Tutkimuksessa havaittiin unettomuusoireiden olevan johdonmukaisesti yhteydessä myöhempään terveyteen ja työkykyyn. Unettomuusoireilla oli erityisen voimakas yhteys mielenterveysongelmiin, mutta yhteydet olivat selkeät myös sydäntautien keskeisiin riskitekijöihin eli korkeaan verenpaineeseen ja veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin lääkeostojen perusteella. Samoin unettomuusoireilla todettiin selkeitä yhteyksiä myöhempiin työkyvyttömyyseläkkeisiin, sekä kaikkiin työkyvyttömyyseläkkeisiin että erikseen mielenterveyshäiriöiden ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella myönnettyihin eläkkeisiin. Myös satunnaisemmin koetut unettomuusoireet lisäsivät myöhemmän lääkityksen ja työkyvyttömyyseläkkeiden riskiä, joka oli kuitenkin suurin usein unettomuusoireita kokevilla. Yhteydet olivat pääosin samanlaisia naisilla ja miehillä. Analyyseissä vakioitiin useita tutkittavaan yhteyteen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä, mutta yhteydet säilyivät vakiointien jälkeenkin. Tämä tutkimus osoitti unettomuuden olevan tärkeä riskitekijä mielenterveydelle, sydänterveydelle ja työkyvylle. Unettomuus aiheuttaa henkilökohtaista haittaa siitä kärsivälle ja hänen läheisilleen, mutta välillisesti myös suuria kustannuksia työnantajille ja yhteiskunnalle. Kustannuksia koituu muun muassa lisääntyneen hoidontarpeen, lääkityksen ja ennenaikaisen eläköitymisen vuoksi. Unettomuusoireiden tunnistamiseen ja hoitoon olisi syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota esimerkiksi työterveyshuollossa ja muussa perusterveydenhuollossa. Ennaltaehkäisemällä unettomuuden kroonistumista voitaisiin mahdollisesti samalla ehkäistä siihen yhteydessä olevia kroonisia sairauksia ja jopa ennenaikaiseen eläköitymiseen johtavaa työkyvyttömyyttä.
URI: URN:ISBN:978-952-10-9660-9
http://hdl.handle.net/10138/44714
Date: 2014-04-25
Subject: kansanterveystiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
haaramo_dissertation.pdf 1.305Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record