Propagation of financial shocks : Empirical studies on financial spillovers

Näytä kaikki kuvailutiedot

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-8725-7
Julkaisun nimi: Propagation of financial shocks : Empirical studies on financial spillovers
Tekijä: Kohonen, Anssi
Muu tekijä: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
Opinnäytteen taso: Väitöskirja (artikkeli)
Kuuluu julkaisusarjaan: URN:ISSN:2323-9794
Tiivistelmä: This thesis consists of four chapters: an introduction and three independent research papers. The red line in the thesis is to study with time series methods how financial markets propagate financial shocks both across countries and from the financial sector to the real sector of an economy. The introductory chapter presents the three main themes of the thesis contagion, volatility spillovers and real effects of uncertainty and introduces the basic models that the thesis applies. These models are structural vector autoregressive (SVAR) model and (multivariate) generalized autoregressive conditional heteroskedasticity (GARCH) model. The introduction also discusses the identification of the SVAR models which is also an important theme in the thesis. Chapter 2 considers volatility spillovers in the Eurozone during the beginning of the recent euro crisis, in the years 2010-2011. The chapter proposes a way to identify a structural model which explains volatility spillovers being a result of information asymmetries between investors. The identification of the model is based on recent ideas of using particularities of residual distribution and, as a novelty, Google trends data, not parameter restrictions, to identify a SVAR model. The empirical results confirm the existence of volatility spillovers between the euro countries of the sample (Greece, Italy, Germany, Ireland and Spain). Especially, we find that stock market volatility shocks in large countries have significant effects in all countries but those in the small countries mainly affect only other small countries. Chapter 3 extends an existing SVAR model in multiple ways to study the interdependencies between the government bond spreads over the German bond of the main crisis countries of the Eurozone (Greece, Portugal, Ireland, Spain and Italy). We are especially interested in studying the possibility of contagion of government default risk between the countries. The identification of the SVAR model is again based on non-normalities and heteroskedasticity in the residual distribution of the model. The results of the paper suggest that contagion explains a great part of the increases in the spreads during 2010-2012. However, there are substantial differences between the countries. For Ireland, Italy and Spain also the idiosyncratic risk factors seem to play an important role. Also, perhaps contrary to the common belief, there is evidence of substantial contagion from the spreads of the other countries to the Greek and Portuguese spreads. Chapter 4 considers the real economic effect of uncertainty. The data include the monthly change in the US industrial production and the monthly US stock market return. As a measure of uncertainty we consider the volatility of the stock market return, and to study its effect on the growth rate of the industrial production, we consider a bivariate vector autoregressive (VAR) model with GARCH-effect in the residuals and where volatility is allowed to affect the conditional means (GARCH-in-mean-model). The data cover the years 1919-2013, and we find that stock market volatility has a statistically significant, counter-cyclical effect on the growth rate of the industrial production.Väitöskirja koostuu neljästä luvusta: johdannosta ja kolmesta itsenäisestä tutkimusesseestä. Väitöskirjan punainen lanka on se, kuinka rahoitusmarkkinat välittävät rahoitussokkeja sekä maiden että rahoitussektorin ja reaalisektorin välillä. Johdannossa esitellään väitöskirjan kolme keskeisintä teemaa: tartunta rahoitusmarkkinoilla, osakemarkkinoiden volatiliteetin leviäminen maiden välillä ja epävarmuuden reaalitaloudelliset vaikutukset. Tämän lisäksi johdanto esittelee väitöskirjassa käytettävät keskeiset mallit. Toinen luku käsittelee osakemarkkinoiden volatiliteetin siirtymiä euroalueen jäsenmaiden välillä vuosina 2010-2011 eli eurokriisin alkupuolella. Luvussa estimoidaan teoreettinen malli, jonka mukaan volatiliteetin siirtymät johtuvat informaation epätäydellisestä jakautumisesta sijoittajien välillä. Empiiristen tulosten mukaan otoksessa mukana olevien euromaiden (Kreikka, Italia, Saksa, Irlanti ja Espanja) välillä oli merkittäviä volatiliteetin siirtymiä kyseisenä ajanjaksona. Erityisesti suurten maiden volatiliteettisokkien havaitaan vaikuttavan kaikkien maiden osakemarkkinoiden volatiliteettiin kun taas pienten maiden sokit vaikuttavat lähinnä muihin pieniin maihin. Kolmannessa luvussa tutkitaan syitä euroalueen kriisimaiden (Kreikka, Portugali, Irlanti, Espanja ja Italia) valtioiden joukkovelkakirjamarkkinoiden spredien (yli Saksan valtionvelkakirjan tuoton) nousuun vuosina 2010-2012. Tutkimuksessa ollaan erityisesti kiinnostuneita siitä, missä mittakaavassa nousevat spredit yhdessä/useammassa maassa voisivat selittää spredien nousua muissa maissa (eli oliko spredien välillä tartuntaefektejä). Esseen tulosten perusteella tartunta on merkittävä kriisimaiden spredien nousua selittävä tekijä, mutta maiden välillä on myös merkittäviä eroja. Italian, Espanjan ja Irlannin osalta myös maakohtaisten riskitekijöiden nousu näyttäisi osaltaan selittävän spredien nousua. Mitä tulee Kreikan ja Portugalin spredeihin, niin ehkä vastoin yleistä näkemystä, tulokset viittaavat siihen, että osasyy niiden spredien nousuun oli tartunta muiden maiden valtionvelkakirjojen spredeistä niiden spredeihin. Neljännessä luvussa tarkastellaan epävarmuuden vaikutuksia talouskasvuun. Luvussa käsiteltävä data sisältää kuukausimuutokset Yhdysvaltojen teollisuustuotannossa ja Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden kuukausituotot vuosina 1919-2013. Epävarmuuden mittarina käytetään osakemarkkinoiden tuoton. Tutkimuksen keskeinen tulos on se, että epävarmuudella on tilastollisesti merkittävä, vastasyklinen vaikutus teollisuustuotannon kasvuun.
URI: URN:ISBN:978-952-10-8725-7
http://hdl.handle.net/10138/44716
Päiväys: 2014-05-02
Avainsanat: taloustiede
Tekijänoikeustiedot: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
Kohonen_dissertation.pdf 630.8KB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä kaikki kuvailutiedot