"To Not Die Alone" : Kinship, Love and Life Cycle in Contemporary Havana, Cuba

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9823-9
Title: "To Not Die Alone" : Kinship, Love and Life Cycle in Contemporary Havana, Cuba
Author: Härkönen, Heidi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies, Social and Cultural Anthropology
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2014-04-25
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9823-9
http://hdl.handle.net/10138/44718
Thesis level: Doctoral dissertation (monograph)
Abstract: Drawing on ethnographic material collected amongst racially mixed, lower-income Havana residents over 14 months of research, To Not Die Alone: Kinship, Love and Life Cycle in Contemporary Havana, Cuba , examines the interplay between family relations and the state. The research focuses on the gendered transformations taking place in the kinship system over the life course and the ways in which this transforms individuals relationship with the state. Cuban kinship conforms in many ways to the matrifocal system that for a long time has characterised family relations in the Caribbean. Research on the subject has traditionally highlighted the centrality of the mother-child connection, whilst other types of bonds have been seen as marginalised. Nevertheless, the dissertation shows that matrifocal kinship is more dynamic and versatile than this. Time transforms the kinship system both through historical changes and shifts in the reproductive cycle. The study reformulates an approach to matrifocality by analysing how the system changes over the life cycle through gendered transformations. Distinct points of the life cycle make different social relations emerge as significant and at certain moments, marginal relationships become emphasised. The thesis approaches these transformations through the notion of dialectics of care, characterising both individuals social relations and Cubans relationship with the state. Over the life cycle, social relations are created, reproduced and negotiated through gendered practices of reciprocal care, which are a way to express love. Women contribute nurturing care whilst men provide material care. Over the life course, such contributions vary between persons characterised by a dialectics of care, whereby exchanges become particularly important at certain moments, whereas at other times they may be completely missing. The state participates in the dialectics of care by providing individuals with contributions at specific moments of the life course, although current state contributions are highly deficient. The individual life cycle is simultaneously marked by a process of gendering, whereby through various meanings and practices, gender is constantly perfected, reproduced and emphasised as the central social division characterising the society. The dissertation argues that kinship forms a general idiom for conceptualising both social relations and political discourse in Cuba. Social relations are emotionally central to the life course but Cuba s post-Soviet period has also highlighted their pragmatic significance in managing everyday lives in the context of constantly diminishing state contributions. This carries gendered consequences that become reflected in the entire reproductive cycle. The importance of social relations to individual life course also defines Cuban understandings of body and personhood. Throughout the life cycle, the focus on social relations takes shape through the body, as the signs of other people s actions become visible in a person s appearance. The body thereby gives voice to the social order, reflecting its central meanings and values. To Not Die Alone on etnografiselle aineistolle perustuva tutkimus tavallisten ihmisten perhesuhteiden ja valtion välisestä vuorovaikutuksesta Kuubassa. Väitöskirjan keskeinen tutkimuskysymys on, miten perhesuhteet muuttuvat ja miten ihmisten suhde valtion kontekstiin vaihtelee elämänkaaren eri tilanteissa. Aihetta lähestytään keskittymällä pienituloisten havannalaisten perhe- ja rakkaussuhteiden dynamiikkaan elämänkaariperspektiivin kautta. Kuubalaisia sosiaalisia suhteita määrittää keskeisesti vastavuoroisen huolenpidon dialektiikka, joka on tapa ilmaista rakkautta, välittämistä ja sosiaalista solidaarisuutta sukulaisten, pariskuntien ja naapureiden kesken. Huolenpidon dialektiikka määrittää myös kuubalaisten näkemystä valtiosta ja näyttelee keskeistä roolia valtion poliittisessa ideologiassa. Huolenpito käsittää sekä materiaalisen että emotionaalisen hoivan ja on käytännössä voimakkaasti sukupuolittunutta: naiset huolehtivat emotionaalisesta ja miehet materiaalisesta hoivasta. Huolenpidon kautta luodaan ja ylläpidetään perhe- ja parisuhteita, mutta sen laiminlyöminen voi johtaa sosiaalisten suhteiden katkeamiseen. Kuubassa 1990-luvulta lähtien tapahtuneet laajamittaiset rakenteelliset muutokset ovat vaikuttaneet keskeisesti tavallisten ihmisten perhesuhteisiin ja niiden piirissä tapahtuvaan huolenpitoon. Rahasta on tullut aikaisempaa tärkeämpää yksilöiden sosiaalisen elämän muodostumiselle, sillä ihmiset odottavat toisiltaan suurempia avustuksia jokapäiväisessä elämässä valtion karsiessa aiempia sosiaalipalveluitaan. Näillä rakenteellisilla muutoksilla on vaikutuksia ihmisten koko elämänkaaren muodostumiselle, esimerkiksi kun köyhyys estää ihmisiä perustamasta perhettä. Vanhemmuus on keskeistä sosiaalisen aikuisuuden saavuttamiselle ja kuubalaisten näkemyksille normaalista elämänkaaren kulusta ja siksi lapsettomuus syrjäyttää ihmisen usein muistakin sosiaalisista suhteista. Väitöskirja tarkastelee tällaisten rakenteellisten muutosprosessien sukupuolittuneita sekä ihmisten ihonvärin ja iän suhteen eriytyneitä vaikutuksia, sekä niiden poliittisia seurauksia tavallisten ihmisten näkemyksiin valtiosta. Sosiaalisten suhteiden tärkeä merkitys kuubalaisten elämälle heijastuu sukulaisuussuhteiden kulttuurisesti ja sosiaalisesti keskeisessä asemassa yhteiskunnassa. Väitöskirja argumentoi, että sukulaisuus on Kuubassa yleinen tapa hahmottaa kaikenlaisia sosiaalisia suhteita, valtiotason yhteisöllisyyttä sekä jopa ulkomaanpolitiikkaa. Ihmiset elävät elämänsä osana sosiaalisia verkostoja, jotka ovat sekä emotionaalisesti että pragmaattisesti keskeisiä yksilön elämänkaarelle. Tämä sosiaalisten suhteiden merkitystä korostava käsitys elämänkaaresta ja olemassaolosta määrittää myös kuubalaisten näkemystä ruumista, josta tulee näin ihmisen sosiaalisten suhteiden tulkki.
Subject: sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
härkönen_dissertation.pdf 7.125Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record