Non-specific neck pain in preadolescent to adolescent populations

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9656-3
Title: Non-specific neck pain in preadolescent to adolescent populations
Author: Ståhl, Minna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Hjelt Institute
University of Turku, Department of Physical Medicine and Rehabilitation
Publisher: Helsingin yliopisto
Date: 2014-04-25
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9656-3
http://hdl.handle.net/10138/44722
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Neck pain is a common health problem globally. In addition to individual suffering, it causes a huge burden on societies. Some evidence suggests that neck pain in adolescence predicts frequent neck symptoms also in adulthood. A steady increase in prevalence of frequent and persistent neck pain among Finnish adolescents was observed in the 1990s, which might predict an increasing amount of adults with chronic neck pain in the near future. Thus, better understanding neck pain in children and adolescents might provide further clues to the origins of adult neck pain, and help to plan and target needed prevention programs against chronic neck pain in the whole population. The aim of this study was to fulfil the gaps of knowledge regarding neck pain in the early years of life by investigating the occurrence, co-occurrence, intensity, consequences, natural course, risk and prognostic factors, heritability, and secular trends of neck pain alone versus concomitant neck and low back pain in preadolescent to adolescent populations. Three different types of data were used: 1) A longitudinal data of 9 to 12-year-old Finnish schoolchildren (N=1268), with follow-ups at baseline, and 1 and 4 years later, 2) cross-sectional data from 11-year-old Finnish twins (FinnTwin 12 baseline study, N=1797 pairs), and data from 8 cross-sectional surveys between 1991 and 2011 among 12 to 18-year-old Finns (Adolescent Health and Lifestyle Surveys, N= 52 331). In the longitudinal study, of those without any musculoskeletal pain at baseline 21% reported neck pain at the 1-year follow-up, and 43% at the 4-year follow-up. Thus, the occurrence of neck pain increased with age. Neck pain had occurred more to girls (57%) than boys (29%) only at the 4-year follow-up. Thus, gender difference in prevalence of neck pain appeared first in midadolescence. Neck pain occurred more often together with other musculoskeletal pain(s)(most often with leg or other axial pain) than as a single pain (14% vs. 8% at the 1-year follow-up; 34% vs. 10% at the 4-year follow-up). The intensity of pain increased linearly (p < 0.001) with the frequency of pain, thus, it seems that the frequency of neck pain pain reflects the intensity quite well. About a quarter of those that had experienced neck pain at the 4-year follow-up, had used painkillers, and reported some disability. However, severe disability was rare (4%). In majority (71%), the frequency of neck symptoms fluctuated between no, monthly and at least weekly pain during the follow- up. Thus, the natural course of neck pain from preadolescence to adolescence was mainly fluctuating. However, 5% reported frequent neck pain (symptoms at least once a week during the last 3 months) at baseline, and at both follow-ups indicating a chronic type problem already at adolescence. Other musculoskeletal pains (only in girls) and/or psychosomatic symptoms at baseline predicted new onset of frequent neck pain during the 4-year follow-up. The same factors were found to predict a persistent course of symptoms from preadolescence to adolescence. Additionally, girls with frequent pain at baseline had 5.9 (compared 4.6 for boys) times more likely frequent symptoms also during the follow-up compared to those with no neck pain at baseline. Neither level of physical activity, nor joint hypermobility in preadolescence, was found to be a risk factor for neck pain in adolescence, nor had predicting value for the future course of neck pain. The results from the twin study showed substantial heritability (68%) for neck pain. In addition to genetic influence, unique environmental factors (e.g. personal hobbies) seem to play an important role in liability towards neck pain, while common environmental factors (e.g. home) were found to be less important. Repeated cross-sectional studies from 1991 to 2011 showed that neck pain has become increasingly common among Finnish adolescents. In 2011, nearly half of the Finnish 16 to 18-year-old girls, and fifth of the boys reported that they have had neck pain at least weekly during the last 6 months. A steady increase was observed in the prevalence of concomitant neck and low back pain over the last two decades (prevalence increased 2 to 3-fold), while the prevalence of neck pain alone increased only in the 1990s. The results of this thesis strengthen the evidence that chronic neck pain might originate from the early years of life. Genetic and psychological factors seem to be important in the aetiology of adolescent neck pain. The possibility that common genetic factors influence both neck pain and symptoms of psychological distress requires investigation. In light of the current knowledge, school age children with neck pain and multiple other medically unexplained symptoms, and perhaps also chronic neck pain sufferers in the family, could be a good target group for future preventive interventions against chronic neck pain. However, before interventions, it should be explored whether single neck pain and neck pain co-occurring with other musculoskeletal pains are two distinct, partly overlapping, or consecutive phenomena with, at least partly, underlying aetiologies.Niskakipu on yleinen ja maailmanlaajuinen terveysongelma, joka aiheuttaa haittaa yksilöille ja epäsuorasti myös suuria taloudellisia rasitteita yhteiskunnalle. On viitteitä siitä, että nuoruusiän niskaoireet ennustavat niskakipua myös aikuisiässä. Vähintään viikoittain niskakipua potevien suomalaisnuorten määrä lisääntyi tasaisesti koko 1990-luvun, minkä seurauksena aikuisiän kroonisesta niskakivusta kärsivien määrä tulee todennäköisesti tulevaisuudessa lisääntymään. Varhaisiän niskaoireilun syiden parempi ymmärtäminen voi auttaa löytämään tehokkaita keinoja ehkäistä niskakivun kroonistumista. Nuorten niskakipua on kuitenkin toistaiseksi tutkittu varsin vähän. Väitöstutkimuksessa käytettiin kolmea erityyppistä suomalaisaineistoa: 1) 9 12-vuotiaiden koululaisten pitkittäisaineistoa (N=1268), jossa seuranta tapahtui tutkimuksen alussa, sekä 1 ja 4 vuoden kuluttua, 2) 11-vuotiaiden kaksosten poikkileikkausaineistoa (Kaksosten kehitys ja terveys -tutkimus, N=1797 kaksosparia, 3) 12 18-vuotiaiden kahdeksan poikkileikkauksen sarjaa vuosien 1991-2011 välillä (Nuorten terveystapatutkimus, N=52 331). Seurantatutkimus Alkutilanteessa kivuttomista koululaisista 21 % ilmoitti kärsivänsä niskakivusta yhden vuoden seurannassa ja 43 % neljän vuoden seurannassa. Niskakivun yleisyydessä ei ollut eroa tyttöjen ja poikien välillä ennen kuin neljän vuoden seurantakyselyssä (57 % tytöillä vs. 29 % pojilla) eli sukupuolten välinen ero niskakivun esiintyvyydessä ilmaantui vasta murrosiässä. Niskakipu ilmaantui yleisemmin yhdessä muiden tuki- ja liikuntaelinkipujen (useimmiten alaraaja - tai selkäkivun) kanssa kuin yksittäisenä kipuna (14 % vs. 8 % 1 vuoden, ja 34 % vs. 10 % 4 vuoden seurannassa). Niskakivun voimakkuus lisääntyi niskakivun esiintymiskertojen kasvaessa. Neljäsosa niskakipuisista ilmoitti käyttäneensä kipulääkkeitä. Sama määrä ilmoitti jonkinasteista toimintakyvyn haittaa, joskin vaikea haitta oli harvinaista. Niskakivun luonnollinen kulku alakouluiästä yläkouluikään oli suurimmalla osalla (71 %) aaltoileva: kivun esiintymistiheys tutkimuksen alussa ja yhden ja neljän vuoden seurannoissa vaihteli kivuttomuuden ja noin kerran kuussa tai vähintään viikoittain esiintyvien oireiden välillä. Viisi prosenttia koululaisista oli kuitenkin kärsinyt niskakivusta vähintään kerran viikossa kyselyä edeltäneen kolmen kuukauden aikana tutkimuksen kaikissa kolmessa seurantapisteessä, mikä viittaa kroonistyyppiseen niskakipuongelmaan jo nuoruusiässä. Niskakivun ilmaantumista seurannan aikana ennustivat lähtötilanteen vähintään viikoittaiset muut tuki- ja liikuntaelinkivut (vain tytöillä) sekä psykosomaattiset oireet. Nämä samat tekijät ennustivat kroonista niskakipua. Lisäksi, tytöillä , joilla oli lähtötilanteessa vähintään viikoittaisia niskaoireita, oli 5.9 (pojilla 4.6) kertainen riski vähintään viikoittaiselle niskakivulle seurannan aikana verrattuna niihin, joilla ei ollut niskaoireita tutkimuksen alussa. Liikunta-aktiivisuus ja nivelten yliliikkuvuus eivät vaikuttaneet niskakivun ilmaantumiseen eikä ennusteeseen. Kaksostutkimus Yksilöiden väliset erot perimässä selittivät suurimman osan (68 %) niskakivun esiintymisen vaihtelusta 11-vuotiailla kaksosilla. Perintötekijöiden lisäksi yksilöllisillä ympäristötekijöillä, esimerkiksi harrastuksilla, näyttää olevan merkitystä esimurrosikäisten niskakivussa. Sen sijaan yhteisellä ympäristöllä (esim. kotiolosuhteet) ei näyttäisi juurikaan olevan merkitystä 11-vuotiaiden niskakivussa. Poikkileikkaustutkimukset 1991-2011 Niskakipua potevien suomalaisnuorten määrä on lisääntynyt tasaisesti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Vuonna 2011 lähes puolet 16-18-vuotiaista tytöistä ja viidesosa pojista ilmoitti poteneensa niskakipua vähintään kerran viikossa viimeisen puolen vuoden aikana. Yhtaikaa esiintyvän niska- ja alaselkäkivun esiintyminen lisääntyi tasaisesti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, kun taas pelkän niskakivun esiintyminen lisääntyi vain 1990-luvulla. Tämän väitöstutkimuksen tulokset tukevat näyttöä siitä, että krooniset niskaoireet voivat alkaa jo nuoruusiässä. Geneettiset ja psykologiset tekijät näyttäisivät olevan tärkeitä nuoren niskakivun synnyssä, ja niskakivulla ja psyykkistä stressiä heijastelevilla oireilla saattaa olla yhteistä geneettistä taustaa. Kouluikäiset lapset, joilla esiintyy niskakipua ja erilaisia lääketieteellisesti selittämättömiä oireita sekä kroonista niskakipua lähisuvussa, saattaisivat olla hyvä interventioiden kohderyhmä kroonisen niskakivun ehkäisemiseksi. Ennen interventioita tulisi kuitenkin tutkia, ovatko pelkkä niskakipu ja samanaikaisesti muiden tuki- ja liikuntaelinkipujen kanssa esiintyvä niskakipu täysin erillisiä vai osittain päällekkäisiä vai toisiaan seuraavia ilmiöitä, ja ovatko kipua aiheuttavat tekijät samoja.
Subject: kansanterveystiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
ståhl_dissertation.pdf 2.760Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record