Enemmän glasnostia! : Poliittisen käsitteen synty ja elämä Neuvostoliitossa sekä Venäjällä 1985–1995

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272635
Title: Enemmän glasnostia! : Poliittisen käsitteen synty ja elämä Neuvostoliitossa sekä Venäjällä 1985–1995
Author: Laine, Veera
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272635
http://hdl.handle.net/10138/44794
Thesis level: master's thesis
Abstract: Tutkielmassa tarkastellaan glasnostin käsitteen historiaa Neuvostoliitossa ja Venäjällä vuosina 1985–1995. Käsillä olevan työn motivaatio kumpuaa siitä ristiriidasta, joka Venäjällä vallitsee kirjoitushetkellä lehdistönvapauspuheen ja sen käytännön välillä. Lehdistönvapauden teemaa lähestytään tutkimalla käsitteellistä innovaatiota eli glasnostia, jolla on yhä 2000-luvulla ollut sijansa sananvapauskeskustelussa. Tutkielma pyrkii haastamaan näkemyksen, jonka mukaan glasnostin käsite olisi hävinnyt kokonaan kielenkäytöstä Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Tutkielmassa tarkastellaan glasnostin käsitteen merkityssisältöjä, arvolatausta ja käyttöyhteyksiä sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Tutkielma asettuu osaksi käsitehistorian tutkimusperinnettä. Käsitehistoriallinen lähestymistapa on glasnostin tutkimuksessa hedelmällinen muun muassa siksi, että käytetty kieli muuttui 1980-luvun lopun murroksen vuosina monella tapaa sekä aiempaan että sitä seuranneeseen aikaan nähden. Quentin Skinnerin ajatuksia innovatiivisesta ideologista käytetään tutkielmassa valtionpäämiesten, erityisesti Mihail Gorbatšovin puheen arvioimisen tukena. Johtajakeskeistä lähtökohtaa on hälvennetty valitsemalla tutkimuskirjallisuus siten, että se tuo esiin myös muun yhteiskunnan tasolla tapahtuneita muutoksia. Aikarajauksella on painotettu jatkuvuuden näkökulmaa: Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen historia ei loppunut, eivätkä sen entiset jäsenvaltiot aloittaneet puhtaalta pöydältä. Glasnostin käsite oli esiintynyt jo aiemmin tsaarinajan Venäjän ja Neuvostoliiton historiassa, ja joidenkin arvioiden mukaan kaikki Mihail Gorbatšovin edeltäjät olivat soveltaneet sitä. Kuitenkin vasta Gorbatšovin käytössä glasnostista tuli merkittävä poliittinen iskusana. Gorbatšovin glasnost oli merkityssisällöiltään varsin joustava, mutta siihen liittyi myös tärkeä rajoitus: glasnostin avoimuus ja kriittisyys saivat toteutua vain puoluetta hyödyttävällä tavalla. Tästä varauksesta huolimatta tiedonvälitys vapautui asteittain puolueen kontrollista 1980-luvun loppua kohti. 1990-luvun alussa toteutetut institutionaaliset ja ideologiset muutokset horjuttivat neuvostojärjestelmän perustaa, vaikka niiden oli tarkoitus vahvistaa sitä. Tutkielmassa on käytetty aineistona tutkimuskirjallisuuden ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen materiaalien lisäksi neuvostoliittolaisia ja venäläisiä sanoma- ja aikakauslehtiä, joita on luettu kolmeen otteeseen vuosina 1988, 1991–1992 ja 1995. Keväällä 1988 lehdistössä käyty keskustelu liittyi glasnostin rajoihin, joita tuolloin koeteltiin ensimmäisen kerran. Glasnostin ja perestroikan vastustajat saivat tilaa lehdistössä, jolloin myös uudistusten puolustajat aktivoituivat. Vuoden 1988 lehdistömateriaali heijastelee ristiriitoja kommunistisen puolueen keskuskomitean sisällä. Vaikka käsitettä ei kirjoituksissa yleensä koettu tarpeelliseksi määritellä, sen merkitys samoin kuin siihen liitetyt arvot tuntuivat olleen käyttäjilleen selviä. Sen sijaan käyttöyhteydet vaihtelivat suuresti. Vuodenvaihteessa 1991–1992 glasnost mainittiin lehdistössä huomattavasti harvemmin, ja sillä tarkoitettiin yleensä 1980-luvun loppupuolen tapahtumia. Keväällä 1995 glasnost-mainintoja oli niin ikään vähän, mutta niillä saatettiin viitata myös senhetkisiin ilmiöihin. Toisin kuin vuonna 1988, myöhemmissä aineistotarkasteluissa glasnostiin liitetty arvolataus oli aina yksinomaan positiivinen. Gorbatšovin voidaan sanoa voittaneen glasnostin käsitteestä käydyn ideologisen kamppailun, sillä myöhemmin käsitteellä on useimmiten viitattu nimenomaan hänen valtakauteensa. Gorbatšovin käsitteeseen liittämä rajoite puolueen edusta jäi kuitenkin pian pois muiden kuin puoluejohdon puheista. Neuvostojärjestelmän hajoamisen jälkeen Gorbatšov on tukenut ihmisoikeusaktivisteja, joiden tapa käyttää glasnostia myös edelsi ja inspiroi hänen omaa käsitteellistä innovaatiotaan. 2000-luvulla glasnost on liitetty lehdistön- ja sananvapauskeskusteluun, sillä varhain 1990-luvulla käyttöön omaksuttu lehdistönvapauden käsite ei ole onnistunut käytännön tasolla lunastamaan siihen kohdistuneita odotuksia. Glasnostin käsitteen merkityskenttä on kuitenkin ollut lehdistönvapauden käsitettä laveampi, koska sillä on tarkoitettu ennemmin aktiivista toimintaa kuin negatiivista vapautta.
Discipline: Political History
Poliittinen historia
Politisk historia


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Laine pro gradu.pdf 410.2Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record