Mäntsälän Hunttijärven kunnostaminen

Abstract

Päästölähteiden kartoittamiseksi tutkijat vierailivat jokaisella Hunttijärven valuma-alueen 160 kiinteistöllä. Omistajalta kyselemällä ja havainnoimalla koottiin tätä varten laaditulle kaavakkeelle tiedot kiinteistöstä, sen etäisyydestä järvestä ja valtaojasta sekä kiinteistön jätevesijärjestelmästä ja sen kunnosta. Kiinteistöllä käynnin yhteydessä annettiin ensimmäisiä neuvoja mahdollisistä parannuksista. Myöhemmin lähetettiin jokaiselle kiinteistölle palaute, jossa selvitettiin jätevesijärjestelmän tilaa ja tarvittavia parannuksia. Samalla huomautettiin kuitenkin, että lopulliset ohjeet on kysyttävä kunnan ympäristösihteeriltä. Osahankeraporttiin laskettiin alueen keskimääräiset tulokset. Kiinteistökohtaiset tulokset jäivät vain tutkimuksen tekijöiden tietoon, kuten kiinteistönomistajille oli ennakkoon luvattu.

Toisessa osatutkimuksessa viljelijät tutustutettiin ravinnetaselaskentaan keinona tehostaa kasvinravinteiden käyttöä peltoviljelyksellä. Kaikki valuma-alueen 15 viljelijää osallistuivat tähän osahankkeeseen. Tutkija vieraili tilalla ja kokosi isännän kanssa vuosien 2003 ja 2004 peltolohkoittaiset viljelytiedot. Näiden avulla hän laski Sirkula – maatilan ravinnetaseiden laskentaohjelmalla lohkoittaiset typpi ja fosforitaseet. Palautteena tiloille lähetettiin tilan viljelyksiä koskevat tiedot. Osahankeraporttiin koottiin tilojen keskimääräiset tulokset.

Koekalastus toteutettiin kurenuotalla 0 - 3, 3 - 10 ja yli 10 metrin syvyisillä järven alueilla. Alueiden lukumäärä oli 16. Nuottien korkeudet olivat 5, 8 ja 12 m. Viiden metrin korkuiset nuotat olivat 240 m pitkiä ja sitä korkeammat 190 m. Saalis nostettiin lautalle, jossa talkooväki sen lajitteli. Petokalat päästettiin veteen, muut hävitettiin. Tuloksesta voitiin päätellä, että järven kalamäärä on 100 - 150 kg/ha. Särkikaloja olisi vähennettävä 10 - 15 tonnia kolmen vuoden aikana.

Hankkeen toteuttaja on Hunttijärven osakaskunta.