Heavy use of oral health services

Show full item record

Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9815-4
Title: Heavy use of oral health services
Author: Nihtilä, Annamari
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Yleislääketieteen laitos
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: A reform to Dental Care legislation in 2002 abolished age limits restricting adults use of public dental services in Finland. This Dental Reform aimed to increase equity by improving adults´ access to care and reducing cost barriers. The adult population´s increased demand for dental care put pressure on the Public Dental Service (PDS). The aim of this study was to compare heavy and low use of dental services in the PDS of Espoo in order to identify reasons for heavy use and to suggest improvements to care provision. This study is based on register data. All patients who had visited the PDS of Espoo in 2004 (n=63 850) were divided into two groups: children and adolescents and adults. Within each group, all patients who had made six or more dental visits to the PDS in 2004 were defined as heavy users of oral health services and all the patients who had had three or fewer visits as low users. A random sample of 320 adult patients and a 245 children and adolescent patients was drawn from each group. All adult heavy and low consumers of dental services identified in 2004, were followed for five years. Information on age, sex, number and types of visits, oral health status and treatment provided was collected from treatment records. Seven per cent of the children and adolescents in 2004 could be classified as heavy users and the main reasons of heavy use were high numbers of orthodontic treatment occasions provided by dentists and high numbers of decayed teeth in a small number of children. For adults, 10% were heavy users. A need for complicated treatment, dentists´ and dental hygienists´ lack of experience of adult dental care and lack of specialist resulted in high numbers of visits for these patients. The adult heavy users were older and had lower social status than low users. Of these baseline adult heavy users 11% persisted as chronic frequent users during 2005-2009. Typical for adult heavy use in the baseline and the follow-up study was a lack of proper examinations, poor quality of periodontal diagnosis, lack of preventive care, and a cycle of repetitive repair or replacement of restorations, often as emergency treatment. Fixed prosthetic treatment was seldom used in the PDS of Espoo. The PDS should seek to early identify possible heavy users and they should be offered a comprehensive approach to treatment and a responsible team of a dentist and dental hygienist. In order to manage adult dental health effectively, the PDS should encourage regular examinations, treatment plans and recall visits based on patients´ oral health and risk factors.Vuoden 2002 hammashoitouudistus poisti ikärajoitukset terveyskeskusten suun terveydenhuollosta. Uudistuksen tavoitteena oli lisätä palvelujen käytön tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä vähentää hoitokustannusten merkitystä palvelujen käytön esteenä. Uudistuksen seurauksena erityisesti suurilla terveyskeskuksilla on ollut haasteita lisätä aikuisten hammashuollon palveluita räjähtäneen kysynnän mukaiseksi. Tutkimuksessani vertailtiin Espoon terveyskeskuksen suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmästä suurkäyttäjiä ja vähän palveluita käyttäviä hammashoitouudistuksen jälkeen vuosina 2004-09. Tavoitteena oli tunnistaa suurkäytön syyt, jotta hoitotarjontaa ja voimavaroja voidaan kohdistaa paremmin vastamaan paremmin koko väestön hoidontarvetta. Vuonna 2004 runsaasti palveluja käyttäviä (≥ 6 käyntiä vuodessa) lapsia ja nuoria oli 7%. Heidän runsas palveluiden käyttönsä johtui hammaslääkärin tekemästä oikomishoidosta, apuoikomisesta . Lisäksi pienelle ryhmälle tehtiin runsaasti paikkaushoitoja. Aikuisia suurkäyttäjiä oli 10% vuonna 2004 ja heitä seurattiin viiden vuoden (2005-2009) ajan. Vuoden 2004 suurkäyttäjistä 11% käytti palveluita runsaasti koko seurannan ajan. Aikuisilla palveluiden suurkäyttäjillä oli paljon reikiintyneitä hampaita ja iensairauksia. He olivat iäkkäämpiä, alemmista sosioekonomisista luokista ja sairastivat vähän palveluja käyttäviä enemmän kroonisia yleissairauksia. Suurella osalla hoito oli pirstaloitunutta ja suunnittelematonta, mikä johti runsaaseen päivystyspalveluiden käyttöön. Heille tehtiin suuri määrä paikkaushoidon toimenpiteitä, mutta vähän ennaltaehkäiseviä hoitotoimenpiteitä, esimerkiksi iensairauksien perusteellisia tutkimuksia ei tehty juuri lainkaan. Tilanteen korjaamiseksi ehdotetaankin, että suurkäyttäjät tulee tunnistaa ajoissa ja osoittaa heille oma hoitotiimi. Hoitotiimin tulisi vastata heidän säännöllistä suun terveydenhuollostaan, johon kaikilla kuuluu perusteellinen suun tutkiminen, riskien arvioimien suun terveyden kannalta sekä yksilöllinen hoitosuunnitelma sisältäen ennaltaehkäisevän hoidon ja potilaan sitouttamisen hoitoon. Näin vältetään hoidon pirstaloituminen ja pitkällä tähtäimellä vapautetaan resursseja.
URI: URN:ISBN:978-952-10-9815-4
http://hdl.handle.net/10138/44902
Date: 2014-05-23
Subject: hammaslääketiede
Rights: This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
nihtilä_dissertation.pdf 510.0Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record