Loviisan Valkolammen kunnostussuunnitelma

Näytä tavanomaiset kuvailutiedot

dc.contributor.author Hagman, Anne-Marie
dc.date.accessioned 2014-04-22T12:27:17Z
dc.date.available 2014-04-22T12:27:17Z
dc.date.issued 2009-07-01
dc.identifier.isbn 978-952-11-3482-1 fi
dc.identifier.issn 1796-1742 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/44941
dc.description.abstract Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Loviisan kaupungin yhteistyöprojektina tehtiin Loviisan Valkolammelle perustilanselvitys, kuormitusselvitys ja kunnostussuunnitelma. Työ on osa laajempaa kuntakohtaista järvien kunnostusohjelmaa. Kunnostussuunnitelmassa esitetään kunnostusmenetelmien periaatteet ja niiden soveltuvuus Valkolammelle. Järvelle määritettiin yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa tavoitetila. Valkolampi on pinta-alaltaan 0,64 ha ja sijaitsee Valkon taajamassa. Järvi on hyvin matala, suurin syvyys on alle kaksi metriä. Valkolampi voidaan luokitella reheväksi järveksi. Kasvillisuus on runsasta, vesisammalet täyttävät lähes koko järven. Lisäksi järveä reunustavat osmankäämikasvustot aiheuttavat umpeenkasvua. Kalasto koostuu ainoastaan ruutanoista. Järvi kärsii hajuhaitoista ja umpeenkasvusta. Lisäksi sitä ympäröivät rannat ovat soistuneet. Valkolammen ulkoinen kuormitus on hyvin vähäistä, minkä vuoksi kunnostustoimenpiteet voidaan tehdä järvessä. Järveä rehevöittää sen huonokuntoinen sedimentti, joka on erittäin vesipitoista. Valkolammen tilaa saadaan parannettua vesikasvien poistolla ja ruoppauksella. Vesisammalia kannattaa poistaa raivausnuotalla. Osmankäämien poistoon tarvitaan kaivinkonetta. Ruoppauksella saadaan lisättyä vesitilavuutta, jolloin saadaan vähennettyä vesikasvien aiheuttamaa umpeenkasvua sekä poistettua huonokuntoista sedimenttiä. Valkolammelle suositellaan tehtäväksi tarkempi ruoppaussuunnitelma. Hapetuksen tarpeellisuutta voidaan miettiä ruoppauksen jälkeen. Seuraamalla veden talviaikaista happipitoisuutta voidaan havaita, muuttuuko tilanne toimenpiteen jälkeen. Tällä perusteella voidaan harkita hapetussuunnitelman tekoa. Kalaston rakennetta kannattaa muuttaa vasta sitten, kun olosuhteet on saatu ensin edellä mainituilla toimenpiteillä paremmiksi. Veden laadun seuranta on hyvin tärkeää, jotta eri menetelmien vaikutukset Valkolammen tilaan nähdään ajoissa. Happipitoisuuden seurantaa varten suositellaan ostettavan happimittari. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Uudenmaan ympäristökeskus fi
dc.relation.ispartofseries UUDra 6/2009 fi
dc.title Loviisan Valkolammen kunnostussuunnitelma fi
dc.type Kirja
dc.subject.ysa vesistöjen kunnostus fi
dc.subject.ysa järvet fi
dc.subject.ysa seuranta fi
dc.subject.ysa kuormitus fi
dc.subject.ysa Loviisa fi

Tiedostot

Latausmäärä yhteensä: Ladataan...

Tiedosto(t) Koko Formaatti Näytä
UUDra_6_2009.pdf 2.732MB PDF Avaa tiedosto

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä tavanomaiset kuvailutiedot