Väsymys vanhuudessa : Tutkimus vuosina 1926-30 syntyneiden päijäthämäläisten väsymyksestä ja sen yhteydestä arjessa suoriutumiseen

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-97097-9-6
Title: Väsymys vanhuudessa : Tutkimus vuosina 1926-30 syntyneiden päijäthämäläisten väsymyksestä ja sen yhteydestä arjessa suoriutumiseen
Author: Mäkelä, Tiina
Contributor organization: University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Studies
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos
Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, institutionen för socialvetenskaper
Publisher: Lahden Diakoniasäätiö
Date: 2014-05-09
Language: fin
Belongs to series: Lahden Diakoniasäätiön julkaisuja - URN:ISSN:2342-2971
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-97097-9-6
http://hdl.handle.net/10138/44955
Thesis level: Doctoral dissertation (article-based)
Abstract: Tiredness and loss of energy are common complaints among the elderly that often fail to receive the attention they deserve even when raised by the sufferers themselves. This study sought to investigate tiredness among the elderly namely, its features and underlying factors and to establish whether it is linked to daily living skills and the use of services that support independent living. In particular, the analysis focused on the link between the tiredness that the elderly experience and their care responsibilities, health-related lifestyles and confidence in daily living skills. The study also explored changes in tiredness, daily living skills and the use of services over a three-year follow-up period. The study is part of the Good Aging in the Lahti Region (Ikihyvä Päijät-Häme) research project that explores the aging of people born in 1926 30, 1936 40 and 1946 50. The project participants have been randomly selected from the Population Register. The subjects examined in this study were born between 1926 and 1930 and living in the Päijät-Häme region of Finland. The subjects provided the study data through questionnaires in 2002 and 2005. A total of 883 participants from the oldest age group responded to the first questionnaire. The panel data, which were used in publications II IV, included all 629 participants who responded to both questionnaires. The links between tiredness, daily living skills and service use as well as the factors underlying tiredness were studied using linear and logistic regression analysis. Differences between groups were examined using both one-way and two-way analysis of variance (ANOVA) and a paired t test. Most of the respondents had experienced tiredness during the month before completing the questionnaire, and one-fourth had experienced considerable tiredness. Although the prevalence of tiredness showed no change during the follow-up period, some respondents felt more energetic and others more tired toward the end of the period. Tiredness was more common among women and care givers. Those who were physically less active than others of their age also experienced more tiredness, whereas regular social interaction and confidence in one s daily living skills provided protection from tiredness. As expected, those who felt tired also reported a higher incidence of illness, insomnia and pains and aches than did the other respondents, although in this study, illness did not predict tiredness. Tiredness did, however, predict poor daily living skills and more frequent use of services, but was not an independent predictor when adjusting for baseline living skills and service use. Although tiredness alone does not cause an elderly person to fare poorly or to require more assistance than others of his or her age group, it is a serious complaint that serves as an early indicator of reduced functional ability and greater need for services. Tiredness among the elderly is a multifaceted phenomenon with a number of contributory factors related to interpersonal relationships, self-confidence and health-related lifestyles, and cannot be reduced to a mere physical symptom or individual pathology. Tiredness is also a social construct manifested in the form permitted by each era. Tiredness must be recognised in service situations, and its background and significance must be understood so that each individual can benefit from appropriate assistance and support. Investigating tiredness should be a part of the comprehensive assessment of the health and functional ability of the elderly. An easy way to identify tiredness is simply to enquire about it. Keywords: tiredness, daily living skills, service use, elderly, aging, older people, old age  Väsymys ja voimien väheneminen on yleinen vaiva vanhoilla ihmisillä. Käytännön hoito- ja hoivatyössä siihen ei kuitenkaan kiinnitetä riittävästi huomiota edes silloin, kun ikäihminen sitä itse valittaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ikääntyneiden väsymystä, sen olemusta, sen taustalla olevia tekijöitä ja sitä, ennakoiko väsymys arjessa suoriutumista ja kotona asumista tukevien palvelujen käyttöä. Erityisesti tutkittiin hoivavastuun, elintapojen ja omaan selviytymiskykyyn luottamuksen yhteyttä ikääntyneiden väsymykseen. Lisäksi selvitettiin väsymyksen, arjessa suoriutumisen ja palvelujen käytön muutoksia kolmen vuoden seuranta-aikana. Tutkimus on osa Ikihyvä Päijät-Häme -seurantatutkimusta, jossa tutkitaan ikääntyvän väestön vanhenemista vuosina 1926 30, 1936 40 ja 1946 50 syntyneillä. Osallistujat poimittiin tutkimukseen väestörekisteristä satunnaisotannalla. Tässä tutkittavina olivat vuosina 1926 30 syntyneet päijäthämäläiset ja aineistona käytettiin heiltä vuosina 2002 ja 2005 kyselylomakkeilla kerättyjä tietoja. Ensimmäisellä kerralla vanhimmasta ikäryhmästä kyselyyn vastasi 883 osallistujaa. Seuranta-aineistoon otettiin mukaan kaikki molemmilla kerroilla vastanneet, joita oli 629. Vastaajista suurin osa oli tuntenut väsymystä kyselyä edeltäneen kuukauden aikana ja neljäsosalla sitä oli huomattavasti. Seuranta-aikana väsymyksen esiintyvyys ei kokonaisuutena muuttunut, mutta yksittäisistä vastaajista osa koki itsensä virkeämmäksi ja osa puolestaan väsyneemmäksi seurannan lopussa. Väsymys oli tavallisempaa naisilla ja ikääntyneillä, jotka kantoivat hoivavastuuta läheisestään. Väsyneempiä olivat myös ne, jotka harrastivat liikuntaa vähemmän kuin ikätoverinsa. Säännöllinen sosiaalinen kanssakäyminen ja luottamus omiin kykyihin suoriutua arjen haasteista puolestaan suojasivat väsymykseltä. Väsyneillä oli odotetusti enemmän sairauksia, kipuja ja unettomuutta kuin muilla vastaajilla, vaikka sairastavuus ei tässä tutkimuksessa ennakoinut väsymystä. Väsymys ennusti sekä huonoa arjessa suoriutumista että lisääntynyttä palvelujen käyttöä. Väsymys ei ole niinkään yksittäinen syy siihen, että ikääntynyt pärjää huonosti tai että hän tarvitsee ikäisiään enemmän apua. Väsymys on kuitenkin vakavasti otettava vaiva, koska se antaa varhaisen vihjeen siitä, että toimintakyky on heikkenemässä ja palvelujen tarve kasvamassa. Ikääntyneiden väsymys on monisäikeinen ilmiö, jonka taustalla on ihmissuhteisiin, itseluottamukseen ja elintapoihin liittyviä seikkoja. Siksi sitä ei voida pelkistää vain fyysiseksi oireeksi tai yksilöpatologiaksi. Väsymys on myös sosiaalisesti rakentunutta ja se saa ilmiasunsa aina kunkin aikakauden sallimissa puitteissa. Väsymyksen tunnistaminen palvelutilanteissa ja sen taustojen sekä merkityksen ymmärtäminen on tärkeää, jotta ikääntyneelle voidaan tarjota juuri hänelle sopivaa apua ja tukea. Väsymyksen selvittäminen tulisikin liittää osaksi ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn laaja-alaista arviointia ja se voidaan tunnistaa yksinkertaisesti kysymällä ikäihmiseltä itseltään siitä. Avainsanat: väsymys, arjessa suoriutuminen, palvelujen käyttö, ikääntyvä, ikääntynyt, ikäihminen, vanhuus
Subject: valtiotiede
yhteiskuntapolitiikka
Rights: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record