”Miksi tytöt pissaa niiiiin hitaasti” : Eräiden vessakirjoitusten kielellistä analyysia

Abstract

Tutkielma tarkastelee naistenvessan ovesta kerättyjä tekstejä eli vessakirjoituksia. Vastaavanlaista aineistoa ei ole fennistiikassa juurikaan tutkittu. Tavoitteena on selvittää, millaisin kielen keinoin toisilta vessassa kävijöiltä haetaan kirjoituksissa responssia ja millaisia vastaanottajan paikkoja heille tarjotaan. Tutkielmassa haetaan vastausta myös siihen, miten vessassa keskustellaan suosituista aiheista: millaisia erilaisia käsitteistyksiä kirjoittajilla on esimerkiksi sukupuolesta ja seksuaalisuudesta? Entä mikä merkitys on kielellä, jolla näitä keskusteluja käydään?

Aineistona on Helsingin yliopiston päärakennuksen naistenvessasta kerättyjä kirjoituksia, joita tarkastellaan kontekstissaan. Tutkielman kielinäkemys on funktionaalinen ja huomioi sekä kielen sosiaalisen että kognitiivisen ulottuvuuden. Analyysissa hyödynnetään myös keskusteluntutkimuksen käsitteistöä ja tutkimustietoa. Feministinen, hierarkioita purkava painotus näkyy tutkielmassa kahdella tapaa: Ensinnäkin tarkastellaan ja problematisoidaan sukupuolta ja seksuaalisuutta. Toiseksi keskiöön on nostettu jossakin määrin marginaalinen tekstilaji.

Tutkielma tuo tietoa tekstilajista. Se osoittaa, että kun anonyymit vessakirjoittajat kysyvät kysymyksiä eli tekevät vastaanottajille eksplisiittisesti tilaa keskustelussa, kielellistä responssia tyypillisesti saadaan. Responssin saamiseen vaikuttaa myös kirjoitusten sisältö: tietyt aiheet houkuttelevat vastaamaan muita herkemmin. Responssin saamisen ehdot ovat kuitenkin löyhemmät kuin kasvokkaisessa keskustelussa, ja aloittavia kirjoituksia seuraavat kommentit voivat olla hyvin monenlaisia. Vastaanottajalle tarjotaan kirjoituksissa tietynlaista osallistujaroolia, mutta tämä tarjottu rooli voidaan täyttää yllättävällä tavalla.

Sukupuolitetut vessat osallistuvat kaksinapaisen sukupuolijärjestelmän tuottamiseen ja ylläpitoon jo olemassaolollaan. Aineiston kirjoituksista löydetään kuitenkin hyvin erilaisia käsitteistyksiä sukupuolesta, seksuaalisuudesta ja seksistä. Näihin aiheisiin kytkeytyy kirjoituksissa voimakkaita kulttuurisia normeja, jotka useat kirjoittajat tunnistavat. Heillä on kuitenkin vastakkaisia käsityksiä normien pakottavuudesta: osa kokee, että normeja tulee noudattaa, toiset taas pitävät tärkeänä niiden purkamista. Samoilla kielellisillä toiminnoilla voidaan tehdä keskusteluissa hyvin erilaisia asioita. Vaikka kysymyksillä annetaan toisaalta tilaa toisen näkemykselle, niillä ilmaistaan myös näitä erilaisia käsitteistyksiä ja toisinaan voimakkaita kielteisiä asenteita.

Tutkielma osoittaa, että kirjoittajia kiinnostaa tiettyjen aiheiden lisäksi kieli, jolla näitä keskusteluja käydään. Osa kirjoittajista ilmaisee eksplisiittisesti, että näillä keskusteluilla on heille merkitystä. Aineisto antaa näin viitteitä siitä, että kirjoituksilla on erityistä arvoa tarkastellun vessan käyttäjille ainakin osalle. Tutkielma ehdottaakin, että fennistiikka voisi aiempaa enemmän ulottaa katseensa myös intiimeihin kielenkäyttöpaikkoihin sekä marginaalisiin tekstilajeihin ja pohtia näiden merkitystä kielenkäyttäjille.