Does Institutional Quality Affect Resource Curse?

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272711
Title: Does Institutional Quality Affect Resource Curse?
Author: Vänskä, Bettina
Other contributor: Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272711
http://hdl.handle.net/10138/45196
Thesis level: master's thesis
Discipline: Economics
Taloustiede
Ekonomi
Abstract: In contrast to conventional economic growth theory, natural resource abundance can harm country's economic growth. This puzzling phenomenon is called resource curse. Resource curse is defined as a decrease in national income due to an increase of natural resources. In general, resource rich countries have had lower growth rates than their resource poor counterparts during last four decades. However, not all resource abundant countries perform poorly. There are also countries with large natural resources that have experienced fast economic growth. Recent studies have suggested that institutional quality could explain this divergence. By institutions it is referred for example to the level of corruption, rule of law and government accountability. This thesis examines whether institutional quality has any effect on resource curse and whether differences in institutional quality explain the divergence between well and poorly performing resource abundant countries. The problem is examined with two rent-seeking theories. The first one (Mehlum et al. 2006a) examines entrepreneurs' allocation between two competing activities: production and rent-seeking activity. The institutional quality of the country determines whether or not natural resources induce the entrepreneurs to participate in rent-seeking activity. The second theory (Robinson and Torvik 2013) differs from Mehlum et al. in the specialization possibility and functional forms used. It shows that the allocation decision of entrepreneurs and the aggregate income of the country are conditional on the institutional quality of the country. Both theories examine how entrepreneurs' allocation decision and national income respond to an increase in natural resources. Resource curse is shown to exist only in countries with poor institutions. In that case an increase in natural resources decreases national income because talents are transferred into rent-seeking activity. Strong institutions mitigate the entrepreneurs’ participation to rent-seeking activity. As more entrepreneurs are participating in production activity and incentives to participate in rent-seeking are mitigated, the national income is increased. Institutional quality determines whether a resource rich country suffers from resource curse. Institutions are shown to be essential in explaining the divergence of resource rich countries to well and poorly performing. Resource rich country can turn the curse over by improving its institutions. The results stress the importance of underlying institutions on economic performance.Vastoin yleistä talouskasvun teoriaa, luonnonvarojen runsaus voi vahingoittaa talouskasvua. Tätä hämmentävää ilmiötä kutsutaan resurssikiroukseksi. Resurssikirous on määritelty kansantalouden tulojen vähentymisenä aiheutuen luonnonvarojen määrän kasvusta. Viimeisten neljän vuosikymmenen aikana luonnonvaroiltaan rikkailla mailla on yleensä ollut alhaisemmat talouskasvuluvut verrattuna maihin, joilla on niukasti luonnonvaroja. Kaikki luonnonvaroiltaan rikkaat maat eivät kuitenkaan suoriudu taloudellisesti huonosti. On olemassa myös luonnonvaroiltaan rikkaita maita, jotka ovat kokeneet nopeaa talouskasvua. Viimeaikaiset tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että instituutioiden laatu saattaisi selittää tätä eroavaisuutta. Instituutiolla viitataan esimerkiksi korruption määrään, oikeusturvaan ja valtion vastuullisuuteen. Tämä tutkielma tutkii, vaikuttaako instituutioiden laatu resurssikiroukseen ja selittävätkö erot instituutioiden laadussa luonnonvaroiltaan rikkaiden maiden jakaantumista hyvin ja huonosti suoriutuviin maihin. Aihetta tutkitaan kahden oman hyödyn tavoittelu (eng. rent-seeking) -teorian avulla. Ensimmäinen teoria (Mehlum et al. 2006) tutkii yrittäjien jakautumista kahden kilpailevan taloudellisen toiminnan, tuotannon ja oman hyödyn tavoittelun, välillä. Maan instituutioiden laatu määrittelee sen houkutteleeko suurempi luonnonvarojen määrä yrittäjiä osallistumaan oman hyödyn tavoitteluun. Toinen teoria (Robinson and Torvik 2013) eroaa Mehlum et al.:sta erikoistumismahdollisuuksien ja yhtälöiden määrittelyn suhteen. Teorian mukaan yrittäjien päätös osallistua tiettyyn taloudelliseen toimintaan ja maan kokonaistulo ovat riippuvaisia maan instituutioiden laadusta. Molemmat teoriat tutkivat, kuinka yrittäjien osallistumispäätös ja kansantalouden tulot muuttuvat luonnonvarojen kasvaessa. Resurssikirous esiintyy ainoastaan maissa, joiden instituutiot ovat heikkoja. Tässä tapauksessa luonnonvarojen määrän kasvaminen vähentää kansantalouden tuloja osaamisen siirtyessä oman hyödyn tavoitteluun. Vahvat instituutiot vähentävät yrittäjien halukkuutta osallistua oman hyödyn tavoitteluun. Yrittäjien osallistuessa enenevässä määrin tuotanto sektorille, kansantalouden tulot lisääntyvät. Instituutioiden laatu määrittelee sen, kärsiikö luonnonvaroiltaan rikas maa resurssikirouksesta. Instituutiot on olennainen tekijä selitettäessä luonnonvaroiltaan rikkaiden maiden jakautumista hyvin ja huonosti suoriutuviin. Kohentamalla instituutioitaan luonnonvaroiltaan rikas maa voi kääntää resurssikirouksen hyödykseen. Saadut tulokset painottavat olemassa olevien instituutioiden tärkeyttä taloudellisessa kasvussa.


Files in this item

Files Size Format View

There are no files associated with this item.

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record