Legal privilege in international arbitration

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508063106
Title: Legal privilege in international arbitration
Author: Niemelä, Harri
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Law
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
Language: eng
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201508063106
http://hdl.handle.net/10138/45284
Thesis level: master's thesis
Discipline: Procedural and insolvency law
Prosessi- ja insolvenssioikeus
Process- och insolvensrätt
Abstract: Lakimiehen ja asiakkaan välisen viestinnän luottamuksellisuus, tai lyhyemmin asianajosalaisuus, on tunnustettu laajalti eri puolilla maailmaa, mutta sen tarkempi luonne ja laajuus vaihtelevat eri valtioiden välillä. Kansainvälisen välimiesmenettelyn kannalta asianajosalaisuuden tarkempi luonne on relevanttia etenkin todistelun ja siihen liittyvän edition osalta, sillä asianajosalaisuuteen perustuvien vastalauseiden esittäminen edition yhteydessä on yleistymässä. Tämä johtunee osaltaan myös siitä, että common law –järjestelmissä, joissa editio (”discovery” tai ”disclosure”) on laajempaa ja yleisempää kuin monissa mannermaisissa järjestelmissä, asianajosalaisuus on yksi tärkeä peruste edition vastustamiselle oikeudenkäynnin yhteydessä. Asianajosalaisuuteen liittyvien kulttuurillisten erojen vuoksi riidan osapuolet saattavat nauttia erilaajuisesta suojasta, jolloin tietynlaisten tietojen luovuttaminen edition yhteydessä saattaa olla hyväksyttävää yhden osapuolen kannalta muttei toisen. Esimerkiksi yritysten sisäisillä lakiosastoilla toimivat in-house lakimiehet ovat tietyissä maissa asianajosalaisuuden piirissä ja toisissa eivät. Näin ollen asianajosalaisuuteen vetoamisella voi olla merkittäviä vaikutuksia saatavilla olevan todistusaineiston kannalta, ja välimiehen on lopulta ratkaistava minkä säännösten perusteella asianajosalaisuuden laajuus määritetään. Asianajosalaisuutta pidetään siinä määrin merkittävänä ja yleisesti tunnustettuna oikeutena, että osapuolten odotuksia sen voimassa olon suhteen sekä heidän oikeuttaan vedota siihen on pidetty perusteltuina myös kansainvälisessä välimiesmenettelyssä. Asianajosalaisuuden perustuessa perinteisesti kansalliseen lainsäädäntöön tai kansallisiin eettisiin sääntöihin osapuolet käyttävät näitä kansallisia säädöksiä vaatimustensa perusteena myös kansainvälisessä välimiesmenettelyssä. Jos osapuoliin sovellettavat asianajosalaisuutta koskevat lait ovat sisällöltään ratkaisevasti erilaisia, osapuolten tasapuolinen kohtelu on vaarassa, mikäli välimies soveltaa saman riidan osapuoliin eri säännöksiä. Välimiesmenettelyn tärkeimpiin periaatteisiin kuuluvan osapuolten tasapuolisen kohtelun laiminlyöminen voi pahimmillaan johtaa välitystuomion kumoamiseen. Näin ollen välimiehen on tällaisissa tilanteissa pyrittävä valitsemaan yksi asianajosalaisuuteen sovellettava laki, jota sovelletaan molempiin osapuoliin. On kuitenkin epäselvää, kuinka välimiehen tulee valita asianajosalaisuuteen sovellettava laki kansainvälisessä välimiesmenettelyssä. Kansalliset lait ja välitysinstituuttien säännöt ohjeistavat harvoin valinnan tekoa eivätkä osapuolet yleisesti sovi asiasta välityssopimuksessaan. Välimiehen harkintavaltaa onkin pidetty keskeisenä asian ratkaisemisen kannalta. Apunaan välimies voi käyttää lainvalinnassa yleisesti sovellettavaa läheisimmän liitynnän periaatetta, jolloin sovellettavaksi tulee editiopyynnön kohteena olevaan tietoon läheisimmin liittyvä laki. Asianajosalaisuuteen voi potentiaalisesti liittyä lukuisia eri lakeja monimutkaisissa kansainvälisissä menettelyissä, joissa osapuolet, asiamiehet ja suojattavat tiedot voivat kukin liittyä läheisesti eri valtioihin. Kuitenkin tiettyjä vaihtoehtoja, kuten riidan osapuolen kotipaikan lakia ja lakimiehen ammatillisen kotipaikan lakia on pidetty erityisen perusteltuina etsittäessä asianajosalaisuuteen sovellettavaa lakia kansainvälisessä välimiesmenettelyssä. Läheisimmän liitynnän periaatteen lisäksi välimies voi päätyä soveltamaan niin sanottua suotuisimman valtion lakia eli lakia, joka tarjoaa kattavinta suojaa asianajosalaisuuden piirissä oleville tiedoille. Tätä lähestymistapaa on pidetty toivottavana etenkin osapuolten tasapuolisuuden kannalta, sillä se mahdollistaa saman säännöksen soveltamisen molempiin osapuoliin. Soveltamalla sen osapuolen kotimaan lakia, joka tarjoaa kattavimman suojan asianajosalaisuuden piirissä, välimies antaa osapuolille samat prosessuaaliset oikeudet, jolloin myös editio voidaan kohdistaa tasapuolisesti molempien osapuolten materiaaleihin. Toisaalta luottamuksellisuuden suoja laajenee tällaisessa tilanteessa huomattavasti totuttua kattavammaksi sen osapuolen osalta, johon kyseistä lakia ei normaalisti sovellettaisi, jolloin saatavilla olevan todistusaineiston määrä ja laatu voi kyseisen osapuolen kohdalla poiketa tavanomaisesta.


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Legal privilege ... al arbitration NIEMELA.pdf 1023.Kb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record