Rasvataistelu mediassa : julkinen keskustelu ravinnon rasvoista Helsingin Sanomissa 2010 ja 2011

Show full item record



Permalink

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507212199
Title: Rasvataistelu mediassa : julkinen keskustelu ravinnon rasvoista Helsingin Sanomissa 2010 ja 2011
Author: Syrjäläinen, Pasi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management
Publisher: Helsingfors universitet
Date: 2014
Language: fin
URI: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201507212199
http://hdl.handle.net/10138/45294
Thesis level: master's thesis
Discipline: Konsumentekonomi
Consumer Economics
Kuluttajaekonomia
Abstract: Tutkielmassa tarkastellaan diskurssianalyyttisestä näkökulmasta ravinnon rasvoista käytävää julkista keskustelua. Tutkimus muodostaa tulkinnan rasvakeskustelun kulttuurisesta jäsentymisestä tarkastelemalla keskustelussa rasvoille tuotettavia merkityksiä. Tutkimuksen aineisto on kerätty Helsingin Sanomista vuosilta 2010 ja 2011. Aineisto sisältää yhteensä 121 ravinnon rasvoja ja terveyttä käsittelevää artikkelia. Rasvakeskustelun puhetapojen analyysiin sovelletaan Norman Fairclough’n kehittämää kriittistä diskurssianalyysiä. Diskurssit ovat kulttuurisia puhetapoja, joiden muodostamat merkityssysteemit muokkaavat sosiaalista maailmaa. Tutkielmassa selvitetään keskustelussa rasvalle tuotettavia kulttuurisia merkityksiä sekä diskurssien välisiä suhteita. Tutkimuksen mukaan rasvakeskustelu jäsentyy kolmen keskeisen diskurssin ympärille. Virallisessa diskurssissa ravinnon rasvat jaotellaan terveellisyyden perusteella hyvä-paha - luokitteluun perustuen, jolloin tyydyttymättömät rasvat määrittyvät hyviksi ja tyydyttyneet rasvat pahoiksi. Virallinen diskurssi perustuu asiantuntijuuden kautta muodostuneeseen vakiintuneeseen käsitykseen terveellisestä syömisestä. Keskustelussa virallista diskurssia vastaan asettuu kriittinen diskurssi, jossa rasvat luokitellaan terveellisyyden perusteella vastakkaisiksi viralliseen diskurssiin verrattuna. Kriittisessä diskurssissa luokittelu tapahtuu monesti luonnollisuuden ja keinotekoisuuden välillä. Kolmas rasvakeskustelun kulttuurista jäsentymistä rajaava diskurssi korostaa rasvojen fyysisten terveysvaikutusten sijaan henkistä hyvinvointia. Maku- ja nautintodiskurssissa rasvoista tuotetaan kuvaus mielihyvää tuottavina makunautintoina. Tällöin rasvojen määrittely perustuu luokitteluun luonnollisuuden ja keinotekoisuuden sekä aidon ja epäaidon välillä. Virallinen diskurssi esiintyy keskustelussa hallitsevana puhetapana, jota vastaan asettuvat kriittinen diskurssi sekä maku- ja nautintodiskurssi. Tutkielmassa esitetty tulkinta kuvaa rasvakeskustelua Helsingin Sanomissa vuosina 2010 ja 2011. Analyysi rasvakeskustelussa esiintyvistä diskursseista osoittaa rasvan merkitsevän muutakin kuin pelkkää ravintoa. Diskursseissa muodostettavissa kuvauksissa rasva liitetään terveyden lisäksi nostalgiaan, makuun ja nautintoon sekä henkiseen hyvinvointiin. Kulttuuriset kategorisoinnit ja ritualistinen rajanveto ovat merkittävässä asemassa rasvalle tuotettavien merkitysten muodostumisessa.In this thesis the public debate of dietary fats is analysed from a discourse analytical point of view. The study constitutes an interpretation of the fat debate by examining cultural meanings reproduced in the representations of fat. The data was collected from the newspaper Helsingin Sanomat. The data set contains a total of 121 articles about dietary fats and health, published in 2010 and 2011. The public debate of dietary fats is analysed by applying critical discourse analysis developed by Norman Fairclough. Discourses can be seen as social practices that reproduce the way the social world is formed. The aim of the study is to analyse how the meanings are reproduced in the representations of fat and to clarify the relationships between the discourses identified from the data. In the findings of this study the debate of dietary fats constitutes of three key discourses. Official discourse represents dietary fats by classifying them either good or bad based on the healthiness of the fat. The unsaturated fats are classified as good and saturated fats as bad. Official discourse is based on the well-established concept of healthy eating defined by expertise and nutrition science. In the public debate of dietary fats the official discourse is set against a critical discourse, which classifies healthy fats contrary when compared to the official discourse. The representations of fat reproduced in the critical discourse are often based on classifications between naturalness and artificiality. The third discourse identified from the data emphasizes mental well-being over physical health. The discourse of taste and pleasure represents fats as a source of pleasure. In these representations fats are categorized by their naturalness and artificiality as well as by their authenticity. In the public debate of dietary fats the official discourse can be seen as a hegemonic discourse, which is set against with the critical discourse and the discourse of taste and pleasure. The interpretation presented in this study describes the fat debate in Helsingin Sanomat in 2010 and 2011. The analysis shows that fat means more than just nutrition. In the representations formed in the discourses fats are associated not only with health but also nostalgia, taste, pleasure and mental health. Cultural categorizations and ritualistic distinctions are essential in the way the meanings of fat are reproduced in the public debate of dietary fats.
Subject: fat
public debate of dietary fats
discourse analysis
media
health risk
rasva
rasvakeskustelu
diskurssianalyysi
media
terveysriski


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Pasi Syrjäläinen maisterintutkielma.pdf 1.568Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record