Maalahdenjoen vesistötöiden vaikutus ympäristöön Yhteenveto velvoitetarkkailun tuloksista vuosina 1997-2003

Show simple item record

dc.contributor.author Nyman, Stefan
dc.contributor.author Alaja, Heikki
dc.contributor.author Koivisto, Anna-Maria
dc.contributor.author Takala, Jarno
dc.date.accessioned 2014-05-26T09:54:30Z
dc.date.available 2014-05-26T09:54:30Z
dc.date.issued 2006-12-26
dc.identifier.isbn 952-11-2385-0 fi
dc.identifier.issn 1796-1920 fi
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/45377
dc.description.abstract Maalahdenjoella (F 500 km2, MQ 4,0 m3/s) tehtiin tulvasuojelutöitä vuosina 1999-2003. Työ käsitti joen perkauksen ja pohjapatojen rakentamisen sekä veneväylien ruoppauksen Maalahdenjoen edustan merialueella. Töiden tarkoitus oli vähentää joen yläosalla vuosittain toistuvia tulvia. Maalahdenjoesta poistettiin massoja yhteensä 156 000 m3 ja suistoalueelta ruopattiin lisäksi runsaat 14 000 m3. Perkausmassat läjitettiin molemmin puolin jokea tai ne kuljetettiin erityisille läjitysalueille. Länsi-Suomen vesioikeuden lupaehdoissa vaadittiin vesistötöiden vaikutusten tarkkailua vedenlaatuun, kalastoon ja kalastukseen. Myös pohjaeläimistöä, kasvillisuutta ja sedimentin koostumusta tutkittiin. Velvoitetarkkailu jatkuu 5 vuotta vesistötöiden valmistumisen jälkeen. Tässä yhteenvetoraportissa käsitellään vuosina 1997-2003 kerättyä aineistoa. Maalahdenjoen vedenlaatu on huonoa veden ollessa ajoittain hyvin hapanta ja metallipitoisuuksien erittäin suuria, minkä vuoksi kalat karkottuvat alueelta toisinaan ja voivat jopa kuolla. Jokivesi on tumman ruskeaa ja hyvin ravinnepitoista. Maalahdenjoki vaikuttaa merkittävästi joen edustan merialueen vedenlaatuun lisäten ravinnepitoisuuksia, alentaen sähkönjohtavuutta ja aiheuttaen happokuormaa jokiveden ollessa hapanta. Veden sameus ja typpipitoisuudet kasvoivat ruoppaustöiden aikana. Maalahdenjoen kasvillisuus on muuttunut vesistötöiden seurauksena. Suurin muutos on ollut vesikasvillisuudessa, jossa ulpukan ja järvikortteen esiintyminen on romahtanut. Ahventa, särkeä ja haukea nousee keväisin mereltä kutemaan Maalahdenjokeen ja sen sivu-uomiin. Vesistötöillä ei ole vesistötöiden valmistumisvuoteen mennessä havaittu olleen selvää vaikutusta kalojen kutunousuun. Kalanpoikaspyynneillä joesta saatiin ahvenen, särjen, hauen, salakan, kiisken ja lahnan poikasia. Maalahdenjoen vesistötöillä ei ole vesistötöiden valmistumisvuoteen mennessä havaittu selvää yhteyttä kalojen poikastuotantoon. Perkauksen myötä on kuitenkin menetetty mahdollisia kalojen lisääntymisalueita toimenpiteiden kohteina olevilla osuuksilla. Suistoalueelta saatiin siian, kuoreen ja silakan poikasia. Merialueen ammattikalastajien tärkeimmät saalislajit vuonna 2003 olivat silakka, siika, hauki ja ahven. Yksikkösaaliissa tapahtuneiden muutosten ja kalastajien arvioiden perusteella ahven- ja särkikanta oli vahvistunut merialueella vuoden 1998 kalastustiedustelun tuloksiin verrattuna. fi
dc.language.iso fi fi
dc.publisher Länsi-Suomen ympäristökeskus fi
dc.title Maalahdenjoen vesistötöiden vaikutus ympäristöön Yhteenveto velvoitetarkkailun tuloksista vuosina 1997-2003 fi
dc.type Kirja
dc.subject.ysa kasvillisuus fi
dc.subject.ysa kala fi
dc.subject.ysa kalastus fi
dc.subject.ysa vedenlaatu fi
dc.subject.ysa vesistörakentaminen fi
dc.contributor.pbl LSUra 1/2006

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
LSUra_1_2006.pdf 3.283Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record