Articles

Recent Submissions

  • Hiippala, Tuomo (Finnish Journal of Tourism Research, 2014)
  • Ruuhijärvi, Jukka; Olin, Mikko; Malinen, Tommi Tapani; Ala-Opas, Pasi; Westermark, Ari; Lehtonen, Hannu (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 2014)
    Vanajanselällä, Vesijärvellä ja Pääjärvellä tutkittiin kuhan kalastuksen ohjauksen vaikutuksia kuhakantaan, kuhan saaliskalakantoihin ja muiden petokalojen runsauteen vuosina 2010-2012. Kalastuskyselyillä arvioitiin pyydysten käyttöä ja kuhasaalista sekä kalastajien mielipiteitä kuhan alamitasta ja verkkojen solmuvälirajoituksista. Lisäksi tutkittiin kuhien selviämistä vapautuksen jälkeen. Laajan standardiverkkoaineiston perusteella vertailtiin kuhakan-tojen rakennetta Suomessa ja Ruotsissa. Kuhakannat vaihtelevat vuosiluokkien voimakkuuden vaihdellessa, minkä vuoksi kalastuksen ohjauksen vaiku-tusten arvioinnissa tarvitaan usean vuoden seurantaa. Solmuvälisäätelyn vaikutuksia on seurattu pisimpään Vesi-järvellä. Kuhasaaliit ovat nousseet säätelyä edeltävistä vuosista samalle tasolle kuin perinteikkäällä kuhajärvellä Vanajanselällä. Rehevillä Vesijärvellä ja Vanajanselällä kuha kasvaa nopeasti ja kuhanaaraat ovat nykyisillä säädöksillä kalastet-tavissa jo 1-2 vuotta ennen kutukypsymistään. Kalastus on tehokasta, eikä kalastuksen ohjaus täytä ekologisen kestävyyden vaatimusta. Kuhasaaliiden arvo luultavasti paranisi, mikäli alamitta nostettaisiin näillä järvillä 45-50 cm. Suurempi pyyntikoko voisi vähentää saaliiden vaihtelua ja helpottaa sosiaalisen kestävyyden saavuttamista. Pääjärvellä karuhkona humusjärvenä kuha kasvaa hitaammin, saavuttaen 45 cm alamitan vasta sukukypsytty-ään. Alamitta yhdessä 50 mm solmuvälirajoituksen kanssa on Pääjärvellä johtanut vapakalastussaaliin kasvuun, verkkokuhasaaliin pysyessä ennallaan. Toisaalta Pääjärven kuhakanta on ravintovaroihinsa nähden tiheä ja kuhien kasvunopeus on hidastunut. Kuhakannan kokojakauma on muuttunut oletettua hitaammin hitaan kasvun vuoksi. Yli 37 cm alamittaa kuhalle kannatti enemmistö kalastajista. Verkkokalastajat suosivat alamitta-solmuväli-yhdistelmiä, joilla kuhat rekrytoituvat verkkopyyntiin heti alamitan saavutettuaan. Vapakalastajat taas toivovat, että verkkopyynti alkaisi vasta reilusti mitan täyttävistä kaloista. Verkkokoekalastusvertailun perusteella Suomen järvissä on paljon alle 40 cm kuhia ja ruotsalaisissa järvissä puolestaan paljon yli 40 cm kuhia. Ruotsin koekalastusaineistossa melko tavanomaiset yli 60 cm kuhat puuttuvat Suomen aineistosta lähes kokonaan. Ruotsissa verkkopyynti on rajoitetumpaa ja vähäisempää kuin Suomessa, kuhan alamitat ovat korkeampia ja vapakalastukselle on usein asetettu saaliskiintiö. Suomalainen kalastus pitää kuhakannat pienistä kaloista koostuvina, mutta ei näytä useimmiten uhkaavan kuhan lisääntymistä. Tutkimustulokset ovat käytettävissä kuhan kalastuksen ohjauspäätöksiin. Kalastus kohdistuu usein liian nuoriin ja pieniin yksilöihin. Kuhan kasvunopeus vaihtelee järvittäin, joten tietoa kuhakannasta tarvitaan ennen kalastuk-sen ohjauksen muutoksia. Kuha on usein kalastuksen ohjauksen avainlaji. Ohjauspäätöksille pitää saada kaikkien kalastajaryhmien tuki, eli varmistaa kalastuksen sosiaalinen kestävyys.
  • Tolonen, Mikko Sakari (ACADEMIC PRINTING AND PUBLISHING., 2014)
  • Di Minin, Enrico; Veach, Victoria; Lehtomäki, Joona; Montesino Pouzols, Federico; Moilanen, Atte (Helsingin yliopisto, 2014)
  • Andersson, Maria; Salo, Johanna; Lipponen, Olli; Salonen, Pauliina; Viljanen, Martti; Ojamo, Heikki; Mikkola, Raimo; Sistonen, Esko; Gasik, Michael; Teplova, Vera V; Salin, Mikko; Salkinoja-Salonen, Mirja Sinikka (2014)
    Antimikrobisia biosideja ja muita bioreaktiivisia kemikaaleja sisältyy rakennus tuotteisiin ja käytetään rakennusten ylläpidossa, huollossa, siivouksessa ja (home)saneerauksessa. Käytetyt aineet ovat pääosin pitkävaikutteisia biosideja, jotka sisätiloissa käytettyinä kertyvät muodostaen tilojen käyttäjille pysyvän kemiallisen rasitteen, koska mekanismit (luonnonvalo, sade, tuuli, biohajottavat mikrobit, jotka niitä hävittäisivät, puuttuvat. Selvitimme kokeellisesti ja kirjallisuudesta näiden kemikaalien: 1) antimikrobista tehoa terveyshaitallisiksi tunnettuihin, toksiineja tuottaviin mikrobilajeihin; 2) herkistävyyttä ja muita vaikutuksia ihmisen ja muiden lämminveristen soluihin; 3) tekijöitä, jotka vaikuttavat mikrobien haitta-aine päästöihin ja läpäisevyyteen rakennuksessa.
  • Vierikko, Kati; Salminen, Jere; Niemelä, Jari; Jalkanen, Joel; Tamminen, Niina (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2014)
    Tämän kaupunkiekologisen tutkimustyön selvitysalueena oli Helsingin uusi yleiskaava-alue (maapinta-ala 185 km2). Työ oli Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteishanke. Työtä on ollut toteuttamassa kuusihenkinen työryhmä. Lisäksi erikseen järjestettyyn työpajaan osallistui 32 asiantuntijaa ja työhön ovat osallistuneet suullisilla kommenteilla yli 10 suomalaista tai ulkomaista asiantuntijaa. Esittelemme raportissa kaupungin nykyistä viherrakennetta, metsä- ja niittyverkostoa, tulkitsemme karttakuvien avulla viheralueiden kytkeytyneisyyttä, sekä esittelemme eliölajiasiantuntijoiden arvioihin perustuvat Helsingin kaupunkiluonnon lajistollisen rikkauden. Raportti esittelee tiivistetysti mitä nykypäivän kaupunkiekologisen tutkimustiedon perustuen voimme arvioida miten kaupunkiluonnon käy tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Työn tuloksena esitämme yleiskaavatyön pohjaksi kahdeksan kaupunkiekologista suositusta.
  • Rosendahl, Ulrika (Suomen keskiajan arkeologian seura., 2013)
  • University of Helsinki, Department of Computer Science; University of Helsinki, Department of Computer Science; Toivonen, Juhani; Hätönen, Seppo; (2014)
  • Lehtisaari, Katja (Helsingin yliopisto, Aleksanteri-instituutti, 2015)
    Viime aikojen muutokset median sääntelyssä Venäjällä näyttävät johtavan kohti samaa päämäärää, yhä suurempaa valtion ohjailua, kirjoittaa Katja Lehtisaari.
  • Sherman, Michael; Clark, Gradeigh; Yang, Yulong; Sugrim, Shridatt; Modig, Arttu; Lindqvist, Janne; Oulasvirta, Antti; Roos, Teemu (2014)
  • Lindström, Jan Krister; Norrby, Catrin; Wide, Camilla; Nilsson, Jenny (2014)
    This paper presents the research program "Interaction and variation in pluricentric languages: Swedish communicative patterns in Sweden and Finland" and a specific study of address practices in doctor-patient conversations in Sweden and Finland. The comparison shows that address forms in second person singular are used more in the Sweden Swedish conversations. Moreover, in Finland Swedish conversations, there is some use of address in second person plural which counts as a formal mode of address. The results suggest that the doctors in Sweden are more personally oriented whereas the doctors in Finland may tone down personal orientation. In the former case, commonalities between the interlocutors are taken to the forefront; in the latter case, there is a tendency to respect the other participants space in the interaction.
  • Ylä-Anttila, Tuomas; Kukkonen, Anna (INDERSCIENCE PUBLISHERS, 2014)
    This paper examines the differences in the values that are evoked to justify arguments in the media debate on climate change in USA and France from 1997 to 2011. We find that climate change is more often discussed in terms of justice, democracy, and legal regulation in France, while monetary value plays a more important role as a justification for climate policy arguments in the USA. Technological and scientific arguments are more often made in France, and ecological arguments equally in both countries. We argue that understanding these national differences in argumentation at least partly as reflections of deep–seated cultural conceptions about what is worthy may help in understanding why disagreement persists in the global politics of climate change.
  • Loorits, Kristjan (Frontiers Media S.A., 2014)
    The hard problem of consciousness has been often claimed to be unsolvable by the methods of traditional empirical sciences. It has been argued that all the objects of empirical sciences can be fully analyzed in structural terms but that consciousness is (or has) something over and above its structure. However, modern neuroscience has introduced a theoretical framework in which also the apparently non-structural aspects of consciousness, namely the so called qualia or qualitative properties, can be analyzed in structural terms. That framework allows us to see qualia as something compositional with internal structures that fully determine their qualitative nature. Moreover, those internal structures can be identified which certain neural patterns. Thus consciousness as a whole can be seen as a complex neural pattern that misperceives some of its own highly complex structural properties as monadic and qualitative. Such neural pattern is analyzable in fully structural terms and thereby the hard problem is solved.
  • Härmänmaa, Marja (Cambridge Scholars Publishing, 2014)
  • Voutilainen, Liisa; Peräkylä, Anssi (John Benjamins Publishing Company, 2014)