Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1362-1381 of 2794
  • Ahokas, Laura; Weide, Marjukka; Wilhelmsson, Niklas (Oikeusministeriö | Justitieministeriet (Edita Prima), 2011)
    I denna utredning har det kartlagts de åtgärder som de finska regionala och lokala förvaltningsmyndigheterna och riksdagspartierna har vidtagit för att stöda invandrares samhälleliga och politiska deltagande. Dessutom har man betraktat undervisningen om och behandlingen av teman som gäller samhälleligt och politiskt deltagande på integrationskurser. Materialet som utnyttjas vid kartläggningen har samlats in genom förfrågningar, som har sänts till ELYcentralerna, de största kommunerna, riksdagspartierna och de läroanstalter som ordnar integrationskurser. Utredningen hör till projektet Likabehandling på första plats 3 (YES 3, på finska Yhdenvertaisuus etusijalle). YESprojektet är en nationell kampanj mot diskriminering vars mål är att öka medvetenheten om och beredskapen för likabehandling och ickediskriminering och att främja godkännandet av pluralism i samhället. Projektet finansieras av EUkommissionens PROGRESSprogram (20072013) samt av de organisationer som deltagit i projektet. Justitieministeriet har deltagit i YES 3projektet med ett eget delprojekt, vars mål är att öka invandrarnas samhälleliga delaktighet, deras kanaler för deltagande och deras kunskaper om de grundläggande rättigheterna.
  • Stark, Eija (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2005)
    Sosiologi Erik Allardt esitteli teoksessaan Yhteiskunnan rakenne ja sosiaalinen paine (1964) ne yhteiskunnalliset perusvastakohtaisuudet, jotka olivat vallinneet Suomessa 1960-luvulle saakka. Nämä vastakohtaisuudet ilmenivät maalaisten ja kaupunkilaisten, työväenliikkeen ja porvariston, kommunistien ja muiden poliittisten puolueiden sekä suomenkielisten ja ruotsinkielisten välisinä ristiriitoina. Yhteiskunnalliset perusvastakohtaisuudet saivat muotonsa ihmisten käsityksissä ja käytännön toiminnassa. Nämä perusvastakohtaisuudet kuvasivat suomalaisessa yhteiskunnassa pitkään vallinnutta sosiaalista rakennetta, joka muutti muotoaan vasta 1970-luvulle tultaessa. Ryhmävastakohtaisuuksien tausta oli yhteiskunnallisissa eroissa, jotka syntyivät omaisuuden, koulutuksen, ammatin, tulojen, kielen, perheolojen ja asuinpaikan mukaan. Vaikka nämä erot ovat helpommin muuttuvia ja ylitettäviä rajoja kuin kansalliset, etniset ja uskonnolliset rajat, on niillä yksilön itseymmärryksen kannalta jonkinlainen pysyvä merkitys kuten vanha sanalasku asian tiivistää: ”Sijan tiedän, kussa synnyin, paikan tiedän, kussapaisuin, mutta en tiedä kussa kuoleman pitää.”
  • Villanen, Sampo; Peltola, Lasse (Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto, 2004)
    Katsaus on osa ympäristöministeriön rahoittamaa tutkimusta Maankäytön konfliktit ja niiden ratkaisumahdollisuudet kaavoituksessa, jonka tavoitteena on selvittää suomalaisten maankäytön konfliktien piirteitä ja ratkaisumahdollisuuksia maankäytön suunnittelussa. Katsauksessa esitellään konflikteihin ja niiden ratkaisuun ja hallintaan liittyvää tutkimusta. Tavoitteena on löytää maankäytön konflikteja jäsentäviä määritelmiä ja näkökulmia, joiden pohjalta voidaan lähestyvä käytännöllisiä konfliktinratkaisun ongelmia. Omissa luvuissaan käsitellään maankäytön konfliktien erityispiirteitä ja konfliktien ratkaisun ja hallinnan malleja. Konfliktien ratkaisu ja hallinta on ajankohtainen aihe. Maankäyttö- ja rakennuslain pyrkimys vuorovaikutuksen lisäämiseen korostaa paikallisten toimijoiden valmiuksia ja keskinäisten suhteiden merkitystä kaavoituksessa. Vuorovaikutus voi kuitenkin merkitä paitsi yhteistyön helpottumista myös jännitteiden ja ristiriitojen puhkeamista konflikteiksi. Tästä syystä erilaisia konfliktien ratkaisun ja hallinnan keinoja tarvitaan maankäytön suunnittelussa entistä kipeämmin.
  • Karisto, Antti (1996)
    Tässä kirjoituksessa esitän, että pitkänmatkanjuoksun katsojalle (ja ehkä myös harrastajalle) antamat esteettiset elämykset muistuttavat monessa suhteessa sitä kutinaa, jonka maataiteeseen tutustuminen (tai sen tekeminen) tuottaa. Inspiraationi lähteenä ovat englantilaisen 'pitkänmatkan maataiteilijan' Richard Longin teokset. Analogiani on tietysti löyhä, ja minun on myönnettävä, että maraton on otsikossa maataiteen kumppanina lähinnä alkusoinnun vuoksi. Longin taiteen kokemus- ja merkitysmaailman palasia voi tavoittaa yhtä hyvin suunnistuksesta, maastojuoksusta tai kilpakävelystä kuin maratonilta. Rinnastukseni koskeekin samalla urheilua ja taidetta yleisemmin.
  • Perho, Irmeli (2013)
  • Taubert, Stefan; Sundholm, Dage; Pichierri, Fabio (2010)
  • Käpylä, Petri J.; Mantere, Maarit (WILEY-BLACKWELL PUBLISHING LTD., 2011)
    Numerical simulations of the magnetorotational instability (MRI) with zero initial net flux in a non-stratified isothermal cubic domain are used to demonstrate the importance of magnetic boundary conditions. In fully periodic systems the level of turbulence generated by the MRI strongly decreases as the magnetic Prandtl number (Pm), which is the ratio of kinematic viscosity and magnetic diffusion, is decreased. No MRI or dynamo action below Pm=1 is found, agreeing with earlier investigations. Using vertical field conditions, which allow magnetic helicity fluxes out of the system, the MRI is found to be excited in the range 0.1
  • Lakkala, Minna; Paavola, Sami; Kosonen, Kari; Muukkonen, Hanni; Bauters, Merja; Markkanen, Hannu (2009)
  • Vehkaoja, Mia; Nummi, Petri (Metsäkustannus Oy, 2012)
  • Hadley, Jonathan (AMEDIA GmbH, Wien, 2010)
    Examines the symbolic significance of major events and their security provision in the historical and contemporary context of the European Code of Police Ethics. Stresses the potential of major events to set new practical policing and security standards of technology and in doing so necessitiate the maintenance of professional ethical standards for policing in Europe.
  • Laurenne, Nina; Tuominen, Jouni; Saarenmaa, Hannu; Hyvönen, Eero (BioMed Central, 2014)
    Abstract Background The scientific names of plants and animals play a major role in Life Sciences as information is indexed, integrated, and searched using scientific names. The main problem with names is their ambiguous nature, because more than one name may point to the same taxon and multiple taxa may share the same name. In addition, scientific names change over time, which makes them open to various interpretations. Applying machine-understandable semantics to these names enables efficient processing of biological content in information systems. The first step is to use unique persistent identifiers instead of name strings when referring to taxa. The most commonly used identifiers are Life Science Identifiers (LSID), which are traditionally used in relational databases, and more recently HTTP URIs, which are applied on the Semantic Web by Linked Data applications. Results We introduce two models for expressing taxonomic information in the form of species checklists. First, we show how species checklists are presented in a relational database system using LSIDs. Then, in order to gain a more detailed representation of taxonomic information, we introduce meta-ontology TaxMeOn to model the same content as Semantic Web ontologies where taxa are identified using HTTP URIs. We also explore how changes in scientific names can be managed over time. Conclusions The use of HTTP URIs is preferable for presenting the taxonomic information of species checklists. An HTTP URI identifies a taxon and operates as a web address from which additional information about the taxon can be located, unlike LSID. This enables the integration of biological data from different sources on the web using Linked Data principles and prevents the formation of information silos. The Linked Data approach allows a user to assemble information and evaluate the complexity of taxonomical data based on conflicting views of taxonomic classifications. Using HTTP URIs and Semantic Web technologies also facilitate the representation of the semantics of biological data, and in this way, the creation of more “intelligent” biological applications and services.
  • Tervala, Juha (Kansantaloudellinen yhdistys, 2010)
  • Candolin, Ulrika (Royal Society of London, 1999)
    In many species, secondary sexual characteristics are used in both male-male competition and in attracting females. This suggests that social control of deception could contribute to the maintenance of honest sexual signalling. In the three-spined stickleback Gasterosteus aculeatus, male red breeding coloration plays a dual role in sexual selection by functioning as both a threat signal in male-male competition and as a cue for female choice. To investigate whether male competition determines the level of signalling, the expression of red coloration and courtship activity were recorded both before and after male interactions. The results show that male competition influences signal expression by increasing the difference between males in signalling level. This in turn facilitates female choice and induces a preference for dominant males. Since a preference for dominant males may benefit females both directly and indirectly in this species with exclusively paternal care, male-male competition seems to increase the honesty of signalling and, thus, facilitates female choice in relation to male quality. This may increase the intensity of sexual selection and promote the evolution of breeding aggregations.
  • Niemelä, J. (Elsevier Science B.V., 1999)
    Disturbances and the consequent habitat heterogeneity are natural features of the boreal forest. Natural disturbances occurring at the level of populations, communities and ecosystems (meters to kilometers and years to hundreds of years), that is, at the `meso-scale' may provide useful guidelines for forest management. This approach is based on the assumption that species are adapted to the disturbance regime of the forest-type that they occupy. However, natural disturbance and human-caused disturbance, such as clear-cutting, may differ substantially in their ecological effects. Potential differences occur on several scales. On the stand scale, removal or destruction of important habitat structures, such as coarse woody debris, during traditional clear-cutting may affect species. On the landscape scale, fragmentation may cause local extinctions and hamper the recolonization of maturing sites by old-growth specialists. The effect of these differences on boreal biota needs to be assessed. On the stand scale, the degree of recovery (resilience) of populations and communities after human-caused disturbance versus natural disturbance, that is, the succession process, could be a useful criterion when developing new forestry methods. On the landscape scale, it is important to maintain enough patches of suitable habitat for the old-growth species in order to prevent local extinctions and to promote recolonizations. Natural landscapes could be used as a reference here. In conclusion, although possibilities of matching forestry with maintenance of taiga biota through development of harvesting methods that mimic natural disturbance seem reasonably good, there is an urgent need to establish criteria for the assessment of the success or failure of such methods. The resilience of forest ecosystems as re¯ected in population changes of surrogate taxa after disturbance could be used to guide management.
  • Brown, S.; Sathaye, J.; Cannell, M.; Kauppi, P.E. (Cambridge University Press, 1995)
  • Obersteiner, M.; Azar, Ch.; Kauppi, P.E.; Möllersten, K.; Moreira, J.; Nilsson, S.; Read, P.; Riahi, K.; Schlamadinger, B.; Yamagata, Y.; Yan, J.; Ypersele, J.-P. (American Association for the Advancement of Science, 2001)
  • Peltonen, Matti (Historiallinen aikakauskirja, 2006)
    Anna Sivulantutkimus Kysymyksiä javoimaviivoja Marc Blochin metodologisenajatte- lun perinnöstäonmonellata- valla kunnianhimoinentutki- mushanke, jollehänonomis- tanut opinnäytteensäprogra- du -tutkielmastasaakka.Vuo- sien mittaanAnnaSivulanote on muuttunuthistoriografises- ta, historiankirjoituksenhisto- riaan paneutuvastatutkielmas- ta yhäenemmänhistoriateo- reettiseksi analyysiksi.Mieles- täni tämäheijastaa1980-ja etenkin 1990-luvullatapahtu- nutta muutostahistoriantutki- muksen määrittelyssä.Aiem- min pärjättiinkahdellatermil- lä, toisaaltapuhuttiin(histo- rian) metodista ja sekattoi kaiken mahdollisenetenkin varsinaisten metodienulko- puolisen historiateoreettisen ajattelun jatoisaaltaviljeltiin termiä historianfilosofia, joka niin ikääntarkoittikaikkea muutakin kuinhistorianfiloso- fisia pohdintoja.Näidenkah- den sinänsävarsinkaukana toisistaan olevanterminväliin jäi melkoinenhämäräalue, metodologian kokokenttä.
  • Kangaspuro, Markku (Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seura, 2004)