Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 2139-2158 of 2680
  • Lammenranta, Markus (Yliopistopaino, 1987)
  • Kauppi, P.E. (Suomen metsäyhdistys, 1979)
  • Kangaspuro, Markku (Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seura, 2006)
  • Peltonen, Eeva (Työväenliikkeen kirjasto, 2006)
    Eeva Peltonen muistelee 70-lukuaan taistolaisessa opiskelijaliikkeessä.
  • Peltonen, Eeva (Työväenliikkeen kirjasto, 2006)
    Eeva Peltonen muistelee 70-lukuaan taistolaisessa opiskelijaliikkeessä.
  • Snellman, Hanna (2008)
    Kirjoituksessä käsitellään Talonpoikaiskulttuurisäätiön perustamiseen osallistuneiden naisten ja miesten toiminnallisia verkostoja
  • Villanen, Sampo (Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto, 2008)
  • Miettinen, Timo (HELSINGIN SANOMAT OY, 2009)
  • Pihkala, Panu Petteri (SUOMEN KIRKON PAPPISLIITTO., 2013)
  • Roos, Annikki (NYA ARGUS, 2012)
  • Holopainen, Mika; Karhula, Pekka; Koskinen, Kimmo; Lappalainen, Arja; Liimatainen, Timo; Niskala, Arja; Salminen, Pekka J. (2012)
  • Mäenpää, Olli (Tutkijaliitto, 2008)
    Tarkoituksenmukaisuuden ja lainmukaisuuden välistä rajanvetoa hallinnollisessa päätöksenteossa on pidetty hallinto-oikeuden keskeisenä kysymyksenä. Se on jakautunut kolmeen keskeiseen osakysymykseen, jotka koskevat hallinnollista päätöksentekoa (viranomaisen harkintavallan laajuus ja oikeudelliset rajat), oikeusperiaatteiden merkitystä päätöksenteossa (harkintavaltaa rajoittavien oikeusperiaatteiden sisältö ja soveltaminen) sekä hallintoprosessin alaa ja kohdetta (valitusperusteet ja valitusviranomaisen tutkimisvallan laajuus). Tarkoituksenmukaisuusharkinnan merkitys on kuitenkin huomattavasti heikentynyt, mutta harkintavallan merkitys ja oikeudellinen kiinnostavuus päätösvallan puitteiden ja vallankäytön perusteiden kannalta ovat vastaavasti voimistuneet. Samalla täsmällisen rajanvedon tilalle on tullut uusia kysymyksiä, jotka koskevat muun muassa hallinnon oikeusperiaatteita, hyvää hallintoa, tehokasta oikeusturvaa ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Nykyään keskeinen kysymys on, millä tavoin ja missä määrin hallintotuomioistuimet voivat kontrolloida viranomaisten harkintavaltaa, jonka muodot ja laajuus vaihtelevat laajasti.
  • Tasa-arvo 
    Kangaspuro, Markku (Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen seura, 2006)
  • Rinne, Teemu; Koistinen, Sonja; Salonen, Oili; Alho, Kimmo (Society for Neuroscienc, 2009)
    "The functional organization of auditory cortex (AC) is still poorly understood. Previous studies suggest segregation of auditory processing streams for spatial and nonspatial information located in the posterior and anterior AC, respectively (Rauschecker and Tian, 2000; Arnott et al., 2004; Lomber and Malhotra, 2008). Furthermore, previous studies have shown that active listening tasks strongly modulate AC activations (Petkov et al., 2004; Fritz et al., 2005; Polley et al., 2006). However, the task dependence of AC activations has not been systematically investigated. In the present study, we applied high-resolution functional magnetic resonance imaging of the AC and adjacent areas to compare activations during pitch discrimination and n-back pitch memory tasks that were varied parametrically in difficulty. We found that anterior AC activations were increased during discrimination but not during memory tasks, while activations in the inferior parietal lobule posterior to the AC were enhanced during memory tasks but not during discrimination. We also found that wide areas of the anterior AC and anterior insula were strongly deactivated during the pitch memory tasks. While these results are consistent with the proposition that the anterior and posterior AC belong to functionally separate auditory processing streams, our results show that this division is present also between tasks using spatially invariant sounds. Together, our results indicate that activations of human AC are strongly dependent on the characteristics of the behavioral task."
  • Björkroth, Johanna; Schillinger, Ulrich; Geisen, Rolf; Weiss, Norbert; Hoste, Bart; Holzapfel, Wilhelm H.; Korkeala, Hannu; Vandamme, Peter (Society for General Microbiology, 2002)
    A taxonomic study was conducted in order to clarify the relationships of two bacterial populations belonging to the genus Weissella. A total of 39 strains originating mainly from Malaysian foods (22 strains) and clinical samples from humans (9 strains) and animals (6 strains) were analysed using a polyphasic taxonomic approach. The methods included classical phenotyping, whole-cell protein electrophoresis, 16S and 23S rDNA RFLP (ribotyping), the determination of 16S rDNA sequence homologies, and DNA-DNA reassociation levels. Based on the results, the strains were considered to represent two different species, Weissella confusa and a novel Weissella species, for which we propose the name Weissella cibaria sp. nov. W. confusa possessed the highest 16S rDNA sequence similarity to W. cibaria sp. nov. but the DNA-DNA reassociation experiment showed hybridisation levels below 49% between the strains studied. The numerical analyses of W. confusa and W. cibaria sp. nov. strains did not reveal any specific clustering with respect to the origin of the strains. Based on whole cell protein electrophoresis, ClaI and HindIII ribotyping patterns, food and clinical isolates were randomly located in the two species-specific clusters obtained.
  • Miettinen, Otto (2011)
    Tutkimus käsittelee kääpien sukulaisuussuhteita. Käävät ovat kantasienten (Basidiomycota) muotoryhmä, joiden itiöemien alapinta muodostuu yhteensulautuneista pilleistä. Muotoryhmänä kääpiä voi verrata vaikka puihin siinä mielessä, että käävät kuten puutkaan eivät ole samankaltaisuudestaan huolimatta kaikki sukua toisilleen. DNA:n käyttö sukulaisuussuhteiden selvittämisessä on aloittanut mullistuksen kääpien luokittelussa. Aiemmin käytetty, itiöemien ominaisuuksiin perustunut luokittelu on osoittautunut keinotekoiseksi sukulaisuussuhteiden kannalta. Tutkimuksessani syvennyttiin useamman kääpäsuvun polveutumishistoriaan hyödyntäen DNA:ta ja perinteisiä menetelmiä. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset liittyvät sitkokääpien sukuun (Antrodiella). Tämä noin 70 lajia sisältävä suku osoittautui rikkonaiseksi - sitkokääpiin luetut lajit kuuluvat kahteen sienilahkoon ja oikesti vähintään 13 sukuun. Tutkimuksessa löytyi kaksi Suomelle uutta sitkokääpää, leppikääpä (A. ichnusana) ja nipukkakääpä (A. leucoxantha). Uudet suvut kuvattiin Suomessa esiintyville sirppikääville (Sidera) ja talikääville (Obba). Uusi kääpäsuku ja -laji kuvattiin myös Indonesiasta (Sebipora aquosa). Valtaosa sitkokääpiin luetuista lajeista kuuluu orakarakoiden heimoon (Steccherinaceae), joka rajattiin tässä tutkimuksessa uudelleen. Heimoon kuuluvat mm. karakäävät (Junghuhnia) ja orakasmaiset orakarakat (Steccherinum). Sen sisällä selvitettiin kääpien ja orakkaiden sukulaisuussuhteita. Perinteisesti käävät ja orakkaat on viety eri sukuihin riippumatta niiden mikroskooppisesta samankaltaisuudesta. Tulosten valossa orakarakoiden heimossa käävät ja orakkaat pysyvät pääosin erillisissä suvuissa, mutta tästä on myös poikkeuksia (Antrodiella, Metuloidea ja Steccherinum). Lähes kaikki DNA:n perusteella määriteltävissä olevat suvut ovat tunnistettavissa itiöemien ominaisuuksiensa perusteella. Tulokset antavat eväitä kääpien luokitteluun laajemminkin osoittamalla, mitkä ominaisuudet ovat luokittelun kannalta merkityksellisiä. Tarkentunut tieto lajimäärästä ja lajien sukulaisuussuhteista hyödyttää ekologista tutkimusta sekä arvioita lajien uhanalaisuudesta. Tutkimuksen aikana luotua DNA-kirjastoa käytetään lajien tunnistamiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää myös etsittäessä bioteknologisia sovelluksia käävistä, sillä sovellusten kannalta kiinnostavat ominaisuudet seuraavat usein sienten sukupuuta.
  • Kollias, Vassilios; Mamalougos, Nektarios; Vamvakoussi, Xenia; Lakkala, Minna; Vosniadou, Stella (PERGAMON, 2005)
    "Fifty-six teachers, from four European countries, were interviewed to ascertain their attitudes to and beliefs about the Collaborative Learning Environments (CLEs) which were designed under the Innovative Technologies for Collaborative Learning Project. Their responses were analysed using categories based on a model from cultural-historical activity theory [Engestrom, Y. (1987). Learning by expanding.- An activity-theoretical approach to developmental research. Helsinki: Orienta-Konsultit; Engestrom, Y., Engestrom, R., & Suntio, A. (2002). Can a school community learn to master its own future? An activity-theoretical study of expansive learning among middle school teachers. In G. Wells & G. Claxton (Eds.), Learning for life in the 21st century. Oxford: Blackwell Publishers]. The teachers were positive about CLEs and their possible role in initiating pedagogical innovation and enhancing personal professional development. This positive perception held across cultures and national boundaries. Teachers were aware of the fact that demanding planning was needed for successful implementations of CLEs. However, the specific strategies through which the teachers can guide students' inquiries in CLEs and the assessment of new competencies that may characterize student performance in the CLEs were poorly represented in the teachers' reflections on CLEs. The attitudes and beliefs of the teachers from separate countries had many similarities, but there were also some clear differences, which are discussed in the article. (c) 2005 Elsevier Ltd. All rights reserved."
  • Lakkala, Minna; Lallimo, Jiri; Hakkarainen, Kai (PERGAMON, 2005)
  • Kuhrmann, Marco; Méndez Fernández, Daniel; Münch, Jürgen (2013)
    Most university curricula consider software pro- cesses to be on the fringes of software engineering (SE). Students are told there exists a plethora of software processes ranging from RUP over V-shaped processes to agile methods. Furthermore, the usual students’ programming tasks are of a size that either one student or a small group of students can manage the work. Comprehensive processes being essential for large companies in terms of reflecting the organization structure, coordinating teams, or interfaces to business processes such as contracting or sales, are complex and hard to teach in a lecture, and, therefore, often out of scope. We experienced tutorials on using Java or C#, or on developing applications for the iPhone to gather more attention by students, simply speaking, as these are more fun for them. So, why should students spend their time in software processes? From our experiences and the discussions with a variety of industrial partners, we learned that students often face trouble when taking their first “real” jobs, even if the company is organized in a lean or agile shape. Therefore, we propose to include software processes more explicitly into the SE curricula. We designed and implemented a course at Master’s level in which students learn why software processes are necessary, and how they can be analyzed, designed, implemented, and continuously improved. In this paper, we present our course’s structure, its goals, and corresponding teaching methods. We evaluate the course and further discuss our experiences so that lecturers and researchers can directly use our lessons learned in their own curricula.