Browsing by Organization "Collegium for Advanced Studies"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-15 of 15
  • Snellman, Hanna (Historiska Media, 2000)
    Avsikten med denna artikel är att visa på och analysera drag som kännetecknade levnadssättet för den yrkesgrupp, som uppstod som en följd av skogsindustrins expansion, i skogsbygden kring Kemi älv i det finska Lappland. Det viktigaste källmaterialet för denna undersökning är de traditionsuppteckningar som insamlats bland skogs- och flottningsarbetare. Jag har själv gjort intervjuer, och dessutom har jag haft tillgång till material som samlats in bland skogs- och flottningsarbetare i form av frågelistor och skrivartävlingar. De intervjuer jag själv har gjort är från 1983-1995. Vid Åbo universitet samlades skogs- och flottningsarbetares minnen åren 1959 och i960, i Finska Litteratursällskapet år 1969 och i Rovala, som sysslar med settlementsarbete, åren 1987 och 1989. Sammanlagt har jag haft tillgång till över zoo informanters skogsarbetarminnen.
  • Snellman, Hanna (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2003)
    Ruotsalainen etnologi Alf Arvidsson on hyödyntänyt riittiteoriaa tarkastellessaan elämäkerrallisessa haastattelussa esiin tulevia kerronnallisia kokonaisuuksia,joiden aiheena on muuttamiseen liittyvä siirtymä. Tällaiset, kertojan kannalta merkittäviä muutoksia sisältävät kertomukset muodostuvat samanlaisista jaksoista kuin siirtymäriitit. Ne rakentuvat irtautumisesta, välitilasta ja liittymisestä uuteen. Tehdessäni haastatteluja 1960–1970-luvulla Göteborgiin muuttaneiden lappilaisten keskuudessa huomasin, että myös heidän elämänkulkujaan voi tarkastella irtautumisen, välitilan ja uuteen liittymisen kautta. Muuttopäätös ja muuttomatka edustavat irtautumista ja alkuvaiheet työn ja kodin etsinnässä uudessa kotimaassa edustavat välitilaa. Liittyminen uuteen on monilla ollut pitkä prosessi, joka on saattanut päättyä paluumuuttoon. Silloin ei liittymistä ole tapahtunut. Artikkelissani pohdin sitä, mikä merkitys maahanmuuttajan sosiaalisilla verkostoilla on uuteen kulttuuriympäristöön liittymisessä ja siihen sopeutumisessa.
  • Snellman, Hanna (2001)
    Tässä artikkelissa tarkastelen yhtä ryhmää ruotsinsuomalaisia, Göteborgissa 1960-80-luvuilla asuneita perheellisiä, työssäkäyviä, Lapin läänin alueelta kotoisin olevia naisia. Artikkeli perustuu Göteborgissa keräämääni haastatteluaineistoon. Olen poiminut keräämästäni aineistosta nimenomaan ne haastattelut, joissa haastateltava on ollut kodin ulkopuolella työssä käyvä nainen ja hänellä on ollut alle kouluikäisiä lapsia. Kotona työskennelleitä naisia ei tässä artikkelissa käsitellä, ei myöskään naisia, joilla ei ollut lapsia tai joiden lapset olivat Ruotsiin muutettaessa tai työelämään siirryttäessä jo kouluikäisiä. Tarkoitus on pohtia, miten naiset selvisivät jokapäiväisestä elämästään palkkatyön ja perheenäidin rooleissa. Aineistoa lähestyn viidentoista elämäkertaesimerkin kautta. Henkilöiden nimet on muutettu, mutta paikannimiä ja työnantajien nimiä ei. Elämäkerrat esitetään kronologisessa järjestyksessä haastateltavan syntymävuoden mukaan. Ensimmäinen kertoja on syntynyt 1930-luvun alussa ja viimeinen 1960-luvun puolivälissä. Ajallisesti kuvaukset sijoittuvat 1960-luvulta 1990-luvulle pääpainon ollessa 1970-luvussa.
  • Snellman, Hanna (Oulun Historiaseura, 2008)
    Aloittaessani tutkimushankkeen "Göteborg - Sallan suurin kylä" vuonna 2000 olin astumassa maailmaan, joka oli minulle vieras.' Saadakseni esiymmärrystä tutkimuskohteestani, ruotsinsuomalaisista, aloin seurata Ruotsissa ilmestyvää suomenkielistä sanomalehteä Viikkoviestiä. Luin niin artikkeleita, mainoksia kuin ilmoituksiakin. Lehteä säännöllisesti lukiessani kiinnitin melko pian huomiota siihen, että sana Lappi esiintyi lehden henkilökohtaista- palstalla kumppaninhakuilmoituksissa useammin kuin mikään muu alue Suomessa. Karjala tuli hyvänä kakkosena. Vuosien varrella lehden nimi muuttui Ruotsin Sanomiksi. Alun lyhyen tauon jälkeen lehden välityksellä oli edelleen kerran viikossa mahdollisuus hakea ystävää. Kun Ruotsin Sanomat -lehden ilmestyminen päättyi, päättyi myös aineistonkeruuni. Vuosina 2000-2005 poimin systemaattisesti lehden henkilökohtaista-palstalta kaikki ne ilmoitukset, joissa mainitaan tavalla tai toisella Matillekin niin rakas Pohjois-Suomi. Näitä ilmoituksia on yhteensä 23 kappaletta, joista 13:ssa mies etsii naista ja kymmenessä nainen miestä. Tässä artikkelissa esittelen ilmoitusten tyypillisiä piirteitä ja pohdin sitä, miksi juuri Lappi kaikista Suomen maakunnista esiintyy ilmoituksissa niin usein.
  • Snellman, Hanna (1993)
    While writing my thesis on floating in Finnish Lapland, I was amazed to discover that the first floating workers' dwellings built in Lapland bore very little resemblance to the local rural buildings. Knowing that forestry had been - especially in its early days when virgin resource areas had to be found - an international industry, I started looking for parallels in the camp architecture of other areas. In my paper I will first take a general look at forestry in the northern regions with particular reference to migration, and then debate the question of how the migratory character of the forest industry was reflected in the material culture of forest work, especially the dwellings of forest workers.
  • Snellman, Hanna (Työväenperinne ry., 1998)
    Metsä- ja uittotyöntekijöillä on erityinen asema kansatieteen historiassa. Tukkilaiset ovat sahaja rautatietyöläisten ohella ensimmäinen ryhmä, jonka talonpoikaiskulttuuriin viehättyneet kansatieteilijät hyväksyivät tutkimuksensa kohteeksi. Agraarin ihannointi oli kuitenkin vielä niin vahvasti läsnä, että näiden ammattiryhmien tutkimisen tarpeellisuutta perusteltiin nimenomaan sillä, että heidän elämäntapansa oli agraarin ja modernin välimaastossa. Keskeinen henkilö suomalaisen kansatieteen näköalan laajentumisessa oli Ruotsissa väitellyt professori Ilmar Talve. Virkaanastujaisesitelmässään vuonna 1963 hän viitoitti tien kaupunkikansatieteen ja työväenkulttuurin tutkimukselle. Mutta miksi Kuningasjätkä? En lainkaan ihmettele sitä, että Rovaniemen elokuvateatterin sali on illasta toiseen täynnä. Onhan Kuningasjätkässä aiheena isien ja isoisien ja ehkä omakin työ. Mutta se, että helsinkiläisnuoret (ja vanhat) katsovat Kuningasjätkää on vaikeampi selittää. Ilmiötä tuskin kannattaa selittää kuluneilla klisheillä suomalaisten metsäsuhteesta. Pikemminkin elokuvan viehätyksen taustalta voi löytää suomalaiseen urbaaniin kulttuuriin olennaisesti kuuluvan juonteen, maaseudun nostalgisoinnin. Tukkilaisten myyttinen asema suomalaisessa yhteisössä on kaikille tuttu. Kuningasjätkässä voi nauttia elokuvaan kuuluvan sankarihahmon lisäksi maaseudun maisemista ja hiljaisuudesta. Ei sada eikä ole hyttysiä!
  • Snellman, Hanna (2004)
    My ongoing research is concerned with the experiences of persons who migrated to Gothenburg from Salla and other municipalities in the province of Lapland in the 1960s-70s. I am examining the environment in which they grew up in Finnish Lapland, and the way this background was reflected in their lifestyle in their new homeland. I am further looking into their key experiences of being a Gothenburg Finn.7 One of these experiences is the topic for this paper: vacations in Finland. The focus is on the thoughts and experiences at individual level, and in my analyses I will be trying to piece together their worldview." The study is based almost exclusively on interview material. I have at my disposal 62 interviews, half of which I made myself. The interviewees had migrated to Sweden at different times. The one who had spent the longest uninterrupted period in Sweden had gone there in 1955 and the most recent in 1979. The majority of the interviewees had migrated to Sweden between 1962 and 1974, and 1967-1970 were peak years. Although I did not know the year of migration when I fixed the interview, the data well represents the peak years in the statistics. The same applies to the age of the interviewees on migration: the youngest woman had migrated to Sweden without her parents when she was 14, and the oldest at the age of 37. The ages of the men on migration varied between 16 and 39. Most of the interviewees had been under the age of 25 when they migrated to Sweden. In addition to the interviewees, I have used material in the press, oral history collected by The Archives of The Finnish Minority in Sweden in Stockholm, and the diary of and letters received in Sweden by a young girl who migrated from Salla to Gothenburg. My research is part of a project financed by the Academy of Finland entitled "Gothenburg - the largest village in the parish of Salla" of which I am in charge. Also working on the project are Marja Agren, a postgraduate student of ethnology at the University of Gothenburg who is writing her doctoral dissertation on the identity of second-generation Finns in Gothenburg, and Marianne Junila, a historian using archive sources to examine the volume of migration.
  • Snellman, Hanna (1999)
    The aim of this article1 is to try to find information on the everyday lives of women accused of prostitution in sparsely inhabited Finnish Lapland. This theme is a part of my research project “Women working their way through logging camps” which examines women in logging communities. Everyday lives of women are examined from three angles: First, their work in isolated homesteads taking care of children and cattle while husbands were away working in the woods for long periods of time; second, as cooks in the isolated camps among men; and third, as women on the loose, selling liquor and their company to lumberjacks. In this article the focus is on the third theme, prostitution.
  • Snellman, Hanna (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2005)
    Artikkelissani pohdin sitä, miten suomalaiset mielsivät itsensä työläisiksi Ruotsissa ja millaista rajanvetoa käytiin työpaikoilla suomalaisten ja ruotsalaisten kesken. Lisäksi pohdin sitä, miten puoluepolitiikka näkyi Ruotsiin 1950-ja 1970-luvuilla muuttaneiden suomalaisten toiminnassa. Lähdeaineistona käytän vuosina 2000–2005 Göteborgissa ja Västeråsissa tekemiäni haastatteluja sekä Metallityöläisten perinne -kirjoituskilpailun vastauksia vuosilta 1986–1987.
  • Snellman, Hanna (1999)
    The Finnish lumberjacks engaged in the felling and floating of timber also had ways of indicating their status in the community: their dress, kit and nicknames provided a clue to their skills and social status, and the work site observed an invisible social "town plan".4 The way people spoke and their use of time and space on the logging and floating work sites of Lapland were governed by many unwritten laws to which the new worker gradually became socialised. Here I wish to concentrate on one aspect of the manifestation of social identity, namely what members of the community could deduce from a person's outward appearance. What did a hat, scarf, trousers or kit bag say about their bearer? The group chosen for examination consists of loggers and floaters working in Finnish Lapland in the early 20th century. As my source material I have used interviews, oral history recorded in archives, works of literature and photographs. None of the sources give a clear indication of outward appearance; instead the information is hidden in references and clues that are difficult to find, as the social history written into subordinate clauses. My aim is thus to try to put together some overall picture from the details available.
  • Snellman, Hanna (2008)
    Kirjoituksessä käsitellään Talonpoikaiskulttuurisäätiön perustamiseen osallistuneiden naisten ja miesten toiminnallisia verkostoja
  • Snellman, Hanna (2002)
    Los intentos de los etnólogos fineses de establecer una periodízacíón de la cul¬tura popular finesa han demostrado que las décadas posteriores a la Segunda Guerra Mundial constituyen un periodo de transición entre lo antiguo y lo nuevo, quizá tan importante como las épocas de transición bien conocidas de los inicios de la Edad Media o de la industrialización durante la segunda mitad del siglo XIX. No obstante, hasta la fecha han sido muy escasas las investigaciones basadas en la historia oral que han tenido en consideración esta época más recien¬te de cambio. Los estudios sobre las innovaciones (la mecanización de la agricul¬tura y la industria, por ejemplo) han olvidado en general al objeto más impor¬tante de la investigación etnológica, a saber, el individuo y sus experiencias. La emigración masiva desde las aldeas remotas del norte y del este de Finlandia a las fábricas del sur del país y de Suecia - y muchas veces a la inv! ersa - es un fenóme¬no característico de las décadas posteriores a la Segunda Guerra Mundial. Sin embargo - curiosamente, dada la importancia cultural y económía de este des¬plazamiento masivo tanto para Finlandia como para Suecia - se trata de un tema sobre el que no hay un análisis etnológico e histórico.
  • Snellman, Hanna (1995)
    In the discussion the question of letters and diaries as source material was brought up. Even though the habit of writing letters has diminished compared to the times before the phone, fax and e-mail, in some circumstances letter writing is still common. Long distances, lack of money, and homesickness - experiences that most foreign exchange students encounter - are surely factors that accelerate one's desire to write letters. The combination of being young, living away from home and loved ones for a year and getting acquainted with a different lifestyle, usually results in piles of letters to family and friends at home. In addition to that, a feeling of estrangement and loneliness, which are also common experiences for foreign exchange students, is eased by writing diaries. Today, self-reflection is somewhat in fashion in ethnological research (Gerholm 1993; Wikdahl 1992:17). Therefore, I dared to carry out an experiment myself. This paper is based on letters and diaries I wrote before I knew I would be an ethnologist Yet this is primarily a methodological experiment with the aim of comparing two different types of source material that have been produced by one person using the evaluation of sources point of view. As far as I know, such an experiment has not been performed before.