Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1294-1313 of 5338
  • Fagerström, Tove (2002)
    Syfte med uppsatsen är att undersöka policyprocessen för Natura 2000-nätverket i Finland, med betoning på implementeringen. Jag använder mig främst av rapporter från miljömyndigheter, där man också delvis tar upp reaktionerna hos de berörda parterna, för att undersöka hur policyprocessen och implementeringen gjorts i praktiken. För att försöka förstå reaktionerna hos de berörda parterna undersöker jag också material från HFD. Uppsatsen inleds policyteorin. Först tas allmänt upp om vad en policyanalys är och bakgrunden till den. Sedan går jag in på en närmare beskrivning av policyanalysens faser. Jag jämför också två olika författares policyanalys. Efter det beskrivs implementeringsfasen noggrannare. Jag tar upp bl.a. bakgrunden till implementeringen, olika metoder som används inom implementeringsforskningen och olika problem inom implementeringen. Empiridelen börjar med en kort beskrivning av Natura 2000-nätverket är. Därefter beskrivs beredningen av Natura 2000-nätverket i Finland, med stöd av policyanalysteorin. Sedan undersöks implementeringen av Natura 2000-nätverket där jag dels undersöker hur implementeringen borde ha ske enligt bl.a. statsrådets beslut angående Natura 2000-nätverket och och dels tar jag upp några exempel på hur implementeringen har skett i praktiken. Den sista delen av empirin behandlar besvärsprocessen för Natura 2000-nätverket inom HFD. I min uppsats kom jag fram till slutsatsen att det finns såväl negativa som positiva aspekter på Natura 2000-nätverket. Den största stöestenen för Finlands Natura 2000-processen har varit bristen på lätt förståelig information åt parterna samt kontakten mellan myndigheterna och parterna. En del av bristerna beror på bestämmelserna i EU och en del på hur myndigheterna i Finland har hanterat Natura 2000-nätverket. I besvärsprocessen i HFD mot Natura 2000-nätverket framkom det också andra orsaker till missnöje hos parterna, som inte alltid berodde på Natura 2000-nätverket t.ex. missnöje med EU och tidigare naturskyddsprogram. Men undersökning visade också att det fanns många positiva aspekter på Finlands Natura 2000-nätverk. Dit hör LIFE-projekten och Ålands sätt att hantera beredningen av Natura 2000-nätverket. Jag har undersökt endast en liten del av det omfattande ämnet som Natura 2000-nätverket är. Som förslag till fortsatt forskning kan vara t.ex. att undersöka hur det gick för Natura 2000-nätverket efter min undersökning, att undersöka hur Natura 2000-nätverket har avancerat inom övriga EU och ta reda på hurdana reaktioner Natura 2000-nätverket väcker hos den vanliga medborgaren.
  • Lindqvist, Monica (2005)
    Syftet med uppsatsen är att undersöka det nya lönesystemet för kommunsektorn och hur kommunerna i Nyland och Östra nyland har implementerat och tillämpat det nya lönesystemet. Jag undersöker vad den nya reformen innebär samt vilka faktorer som påverkar hur det nya lönesystemet implementeras i kommunerna. För undersökningen har jag valt ut sex kommuner från Nyland och Östra nyland som jag undersökt med hjälp av intervjuer med nyckelpersoner i kommunerna samt skriftligt material från kommunerna. Teorin baserar sig på L. Lundqvists och M. Goggins teori om användningen av implementering. Enligt teorin påverkas implementeringen av olika faktorer ekonomiska resurser, organisationella resurser och personalresurser. I uppsatsen beskrivs vad implementering innebär samt olika problem inom implementeringen. Jag undersöker hur implementeringen av det nya lönesystemet för kommunsektorn borde ske enligt det allmänna kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet och hur det nya lönesystemet har implementerats i praktiken. I min undersökning kom jag fram till slutsatsen att kommunerna tillämpar det nya lönesystemet på olika sätt och att implementeringsprocessen har framskridigt på olika sätt i kommunerna. Det största problemet för implementeringen av det nya lönesystemet i kommunerna har varit brist på personalresurser och organisationella färdigheter medan de ekonomiska resurserna inte påverkat implementeringen. Uppsatsen visar att det finns skillnader i kommunernas sätt att implementera och tillämpa det nya lönesystemet.
  • Frestadius, Tero (2009)
    Pro gradu työssä tarkastellaan jengejä sosiaalisina ja poliittisina organisaatioina Los Angelesissa, Kaliforniassa. Analyysissä irrottaudutaan yhteiskuntatieteellisessä kirjallisuudessa toistuvasta käsityksestä jengeistä yksilö- tai yhteisötason patologioina ja hahmotetaan jengien väitettyä anakronistisuutta moderneissa valtiotason yhteiskunnissa lähestymällä aihetta paikallistason sosiaalisten prosessien kautta. Työ pohjautuu Los Angelesissa vuonna 2008 suoritetun kolmen kuukauden etnografisen kenttätyön aikana kerättyyn aineistoon, aiheesta julkaistuun yhteiskuntatieteelliseen kirjallisuuteen sekä lehtiartikkeleihin. Tutkimuksen keskeisen teoreettisen lähtökohdan muodostaa antropologi Susan A. Phillipsin huomio Los Angelesin jengien välisten sosiaalisten suhteiden rakentumisesta Evans-Pritchardin klassisen segmentaarisen linjasukujärjestelmän mukaisesti. Segmentaation käsitettä kuitenkin sovelletaan työssä Paul Dreschin esittämien huomioiden pohjalta kunnialle perustuvana, horisontaalisia sosiaalisia suhteita konstituoivana periaatteena. Tutkielmassa tarkastellaan Los Angelesin naapurustopohjaisia ja sukupolvien välisiä jengejä hierarkiattomina segmentaarisina ryhminä, joiden kautta yksilö sisältyy osaksi historiallisesti muodostunutta sosiaalisten ja poliittisten suhteiden järjestelmää. Segmentaatio esitetäänkin yksilöä kokonaisvaltaisesti konstituoivana periaatteena, joka ilmenee jenginimen, -tatuoinnin sekä näihin tiivistyvän kunniakäsityksen kautta. Jengien ja valtion suhdetta hahmotetaan työssä Gilles Deleuzen ja Felix Guattarin valtion ja sotakoneen (war machine) välistä dynamiikkaa käsittelevien huomioiden pohjalta, jotka muodostavat tutkimuksen toisen keskeisen teoreettisen tukijalan. Haastatteluaineistoon sekä historiallisiin tapahtumakulkuihin nojautuen tuodaan esiin valtion väkivaltakoneiston ja jengien organisaationalinen symmetria, jonka pohjalta esitetään valtion asettuvan merkitykselliseksi osaksi segmentaarista, välittömistä sosiaalisista suhteista erottamattomissa olevaa, politiikkaa ensisijaisesti poliisivoimiensa kautta. Los Angelesin jengien ja valtion suhdetta käsitellään segmentaarisen viitekehyksen ulkopuolella pitkälti valtion kyvyttömyytenä sisällyttää elämää suvereniteettinsa ja lakiensa piiriin paikallistasolla. Jengien olemassaolo yhdistetään työssä taloudelliseen rakennemuutokseen ja toisaalta valtion roolissa tapahtuneeseen neoliberaaliin käänteeseen. Valtion keskeiseksi tehtäväksi on jäänyt vapaalle markkinataloudelle tärkeiden puitteiden ylläpitäminen lain ja järjestyksen infrastruktuurin saralla, kansantaloudelle merkityksettömän ylijäämäproletariaatin sosiaalisen elämän hallinnoinnin siirryttyä ns. kolmannen sektorin harteille. Tutkielmassa esitetään yhteisöpohjaisten kansalaisjärjestöjen Los Angelesissa toimivan sosiaalisesti legitiimeinä ja näennäisen epäpoliittisina välittäjinä valtion pyrkimyksessä hallinnoida laajempien yhteiskunnallisten prosessien seurauksia paikallistasolla. Paikallistason segmentaariset, sosiaalisesti konstituoivat suhteet sekä toisaalta laajempi yhteiskunnallinen dynamiikka kohtaavat työssä tarkastellussa tatuoinninpoistoprosessissa, jossa valtion ja segmentaaristen ryhmien erilaiset modaliteetit korostuvat. Sisällyttävistä paikallistason sosiaalisista suhteista erottamattomissa olevan jengitatuoinnin poistaminen paljastaa modernille, markkinatalouden kautta rakentuvalle itseymmärrykselle keskeisen abstraktion, itseään toteuttavan vapaan yksilön, mahdottomuuden. Tämän jengeistä käytyä yhteiskuntatieteellistä keskustelua leimaavan paradigmaattisen abstraktion purkaminen onkin pro gradu työn keskeinen motiivi. Tutkielmassa haastateltujen vanhojen jengiläisten kokemat ristiriidat tulevat ymmärrettäväksi tarkasteltaessa paikallistason sosiaalisia prosesseja osana laajempia institutionaalisia ja rakenteellisia suhteita. ************************************************************************* The master s thesis examines gangs as a form of social and political organization in Los Angeles, California. The analysis breaks away from a conception prevailing in socio-scientific literature of gangs as individual- or community-level pathologies and discusses the claimed anachronism of gangs in modern state-level society by approaching the subject onwards from social processes on a local level. Thesis is based on material collected in the course of three months of ethnographic fieldwork in Los Angeles in 2008, socio-scientific literature on the subject, and newspaper articles. The essential theoretical starting point for the work is anthropologist Susan A. Phillips observation that interrelations between gangs in Los Angeles are structured in accordance with Evans-Pritchard s classic theory of segmentary lineage systems. The concept of segmentation applied in the analysis is however based on Paul Dresch s insights and is understood as a socially constitutive structural principle based on the maintenance of honor between similar parties in a horizontal relationship. In the thesis the neighborhood-based intergenerational gangs in Los Angeles are treated as ahierarchical segmentary groups through which the individual becomes embedded in a historically formed system of social and political interrelations. Segmentation is thus presented as a principle which constitutes the individual actor comprehensively and is manifested in names, tattoos, and a personal sense of honor. The thesis approaches the interrelations between gangs and the state through Gilles Deleuze s and Felix Guattari s theoretical observations on the interdynamics between the state and the war machine, which form the second major theoretical underpinning of the study. Based on information garnered through interviews and historical evidence symmetry is drawn between the coercive apparatus of the state and gangs. It is argued that the state becomes a meaningful actor in segmentary politics, inextricable from immanent social relations, through its police force on the street. Outside the segmentary frame of reference the interrelations between the state and gangs in Los Angeles are discussed primarily as the state s incapability to internalize life on a local level. The existence of gangs is connected in the thesis with economic restructuring and the concomitant neo-liberal turn in the role of the state. While the state secures the workings of the free markets by providing the infrastructure of law and order, the social management of the redundant outcast proletariat is thrust upon the so-called third sector. The community-based non-governmental organizations in Los Angeles are socially legitimate and seemingly extra-political intermediaries in the state s attempt to govern the effects of larger societal processes on a local level. The segmentary, socially constituting interrelations and the larger societal dynamics are brought together in the thesis in the tattoo removal process, which highlights the different modalities of the state and segmentary groups. The removal of the gang tattoo, inextricable from inclusive social relations on a local level, brings out the hopeless abstractness of the modern free market economy s main protagonist: the free enterprising individual. The exposure of this paradigmatic abstraction underlying modern self-understanding and the socio-scientific discussion on gangs is a central motive of the thesis. The contradictions experienced by the former gang members interviewed in the study become understandable through an analysis of how local social processes unfurl onto broader institutional and interrelational structures.
  • Salmivaara, Maikki (2013)
    Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Laitos – Institution – Department Kehitysmaatutkimus Tekijä – Författare – Author Maikki Salmivaara Työn nimi – Arbetets titel – Title Food security, livelihoods and rural development in Chrokkhlong-village: a local perspective to the food system change in Cambodia Oppiaine – Läroämne – Subject Kehitysmaatutkimus Työn laji – Arbetets art – Level pro-gradu-tutkielma Aika – Datum – Month and year Toukokuu 2013 Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages 111 Tiivistelmä – Referat – Abstract Food has featured in the global development agenda for several decades. However, increasing food prices and the global food crisis of 2007-2008, fuelled the debate around food security, which was also one the main thematic priorities of Finn Church Aid's strategy in 2009-2012. This thesis was commissioned by FCA in order to examine food security in the context of their development cooperation project in Cambodia. The purpose of the study is to support FCA and their local partner organization, the Lutheran World Federation Cambodia’s work on food security. The study has two objectives: to contribute to the understanding of the intertwined issues of rural development and food security, and to the understanding of the food security approach and intervention logics. Firstly, food reality is scrutinized in a Cambodian rural village. The focus is on the functioning of the food system at the local level, and as part of a wider food system reaching beyond the village boundaries and even the national level. In addition, the household level food security is analysed from the perspective of livelihoods - means of gaining a living - and different ways of commanding or accessing food. This level allows scrutinizing how village level changes in the food system affect different kinds of families. Secondly, the study analyses the food security approach of LWF, with regard to the village food reality and in the light of politicised international discourses on food security. The thesis is a contextual case study of the village of Chrokhlong, based on one month’s field work period in November and December 2010, as well as LWF Cambodia’s program documents and interviews with the staff. The field work material consists of 43 interviews with the villagers, 76 informal discussions and personal observation. Food security and general development themes in Cambodia are explored through literature and personal interviews. The study found that the local food security is affected by important changes of the wider food system. Population growth and economic liberalization increase pressures on land and natural resources in the village context. Accumulation and fragmentation of land and degradation of common resources are related to the increasing commoditization of the village food system. Food security has become an issue of purchasing power. Land for rice cultivation appears as the most important factor contributing to household food security. The most food insecure families lack land and means of generating incomes in order to purchase food, such as family members in working age and good health. The poorest families are the most affected by the depletion of common resources and the increasing food prices. At a strategic level, LWF has adopted a holistic approach to food security and defines their objective as “right to food” in line with a rights based approach to development. However, at the practical level the approach seems narrower, and the work on food security focuses on enhancing food production. This focus risks not taking into account the food insecurity of the land-poor families who do not benefit from increasing productivity. The centrality of the land issue and the specific situation of the most food insecure families is no considered sufficiently. Based on this case study, an integrated and holistic rural development approach would seem to provide relatively more benefits to households that are able to produce to markets, while the food security of the poorest families can be even further threatened by a greater dependence of markets. While LWF’s ideals seem to reflect a “food justice” discourse, their practical work is more in line with the hegemonic discourse labelled as “food security”, that does not aim at affecting the structural causes of food insecurity at different levels. Avainsanat – Nyckelord – Keywords ruokaturva, ruokajärjestelmä, ruokaturvadiskurssi, maaseutukehitys, kehitysyhteistyö, Kambodzha
  • Aalto, Maria (2011)
    The purpose of this study was to examine whether trust in supervisor and trust in senior management enhance employees' job satisfaction and organizational commitment, and whether trust mediates the relationship between perceived justice and these outcomes. Trust in supervisor was expected to mediate the effects of distributive justice and interactional justice, and trust in senior management was expected to mediate the effects of procedural justice. Theoretical background of the study is based on the framework for trust in leadership developed by Dirks and Ferrin (2002). According to the framework, perceived fairness of leaders' actions helps employees to draw inferences about the basis of the relationship and about leaders' characters. This allows trust formation. Reciprocation of care and concern in the relationship and confidence in leaders' characters are likely to enhance employees' job satisfaction and organizational commitment. This study was conducted with cross-sectional data (A/ = 960) of employees from social and health care sector. Hypotheses were studied using correlation analysis and several hierarchical regression analyses. Significances of the mediations were assessed using the Sobel test. Results partially supported the hypotheses. Trust in leadership was positively related to job satisfaction and organizational commitment. Trust in senior management mediated the relationship between procedural justice and the outcomes. Some support was also found for the mediating effect of trust in supervisor in the relationship between distributive justice and organizational commitment. Due to high correlation between trust in supervisor anil interactional justice, it wasn't possible to study the mediating e fleet of trust in supervisor in the relationship between interactional justice and the outcomes. Against expectations, results indicated that trust in senior management had a mediating effect in the relationship between distributive justice and organizational commitment, and in the relationship between interactional justice and organizational commitment. Results also indicated that trust in supervisor had a mediating effect in the relationship between procedural justice and organizational commitment.
  • Heikel-Virkkunen, Sofia (2012)
    Få ämnen är lika laddade som regleringen av elproduktionen och -distributionen idag. Kyoto-avtal och allmän insikt i att våra naturresurser är begränsade har lett till en ökad reglering av produktion och distribution av el. Elmarknaden har i och med EU formellt öppnats för öppen konkurrens. Ändå råder i praktiken monopol på distribution och därigenom även strikt reglering av produktionen. Nya målsättningar om att allt större delar el skall produceras genom utnyttjande av förnybara energikällor indikerar att vi lever i en förändringens tid på elmarknaden. De finns stora vinster att göra om regeiverket är gynnsamt. I uppsatsen granskas den finländska elmarknaden och dess aktörer. En av aktörernas, den enskilda individens, rationella överväganden gällande elkonsumtion och -produktion anaiyseras mera ingående med hjälp av resuitat från en survey undersökning. För undersökningen används en för ändamålet utformad internetenkät med hjälp av vilken ett av Finlands befolkning representativt sampel samlats in. Resultaten indikerar att individen som aktör på elmarknaden i första hand strävar till ekonomisk rationalitet medan miljön endast av en relativt liten andel uppmärksammas vid de egna el anskaffningsbesiuten. Kunskapsnivån samt individens förestäliningar om elmarknaden och elproduktion är som oberoende variabler signifikanta för hur ofta ett hushålls el anskaffning konkurrensutsätts. Ur den för finländska befolkningen representativa survey undersökningsdata framgår att 73,8 % av Finlands fastighetsägare skulle ställa sig positivt till vindkraftsproduktion på eller i närheten av egen fastighet om de skulle få en del av vinsten. Dä ingen vinst utiovas är motsvarande andel 60,8%. Endast 6,3 % anger verkningar på miljö eller omgivning som en orsak till att de inte övervägt egen elproduktion. Som potentiell elproducent kan den finländska individen därför i relativt hög grad ses som ekonomiskt rationell.
  • Hormio, Säde (2009)
    Kongon demokraattinen tasavalta on köyhä maa, jossa kaivosteollisuuden tuottamat rahat päätyvät usein ruokkimaan vuosia kestänyttä veristä konfliktia. Onko ylikansallisilla elektroniikkayrityksillä ja heidän tyontekijöillään vastuu käyttämiensä raaka-aineiden alkuperästä? Tutkielmani käsittelee työntekijän moraalista vastuuta työroolin sisällä (roolivastuu), sekä sen ulkopuolella (vastuu ihmisenä). Keskityn yksittäisen työntekijän henkilökohtaisen vastuun osuuteen kollektiivisesta vastuusta. Koska työtä tehdään usein virallisissa rooleissa, pohdin aluksi roolien syntyprosesseja ja rajoja. Käyn läpi työntekijän moraalisen vastuun peruskysymykset ja havainnollistan niitä esimerkkien avulla. Kirjoitan roolien syntymisestä, tarpeellisuudesta ja ominaisuuksista yleisesti mutta keskityn erityisesti työntekijän rooliin ja työpaikkojen luonteeseen. Selvennän myös eri tapoja, miten yksilö voi olla vastuussa asioista (vastuun ja moraalisen toimijuuden ehdot). Esittelen teorioita kollektiivisen vastuun jakautumisesta, sekä pohdin niiden ongelmia, keskustellen myös siitä, minkälaiset organisaatiot ja yhteisöt voivat olla kollektiivisesti vastuussa jostakin. Keskityn yksittäisen työntekijän moraalisen vastuun muodostumiseen ja siihen, millaisissa olosuhteissa työntekijä on vastuussa työnsä laajemmista seurauksista. Byrokraattiset rakenteet ja roolit saavat ihmiset usein ajattelemaan eri tavalla sekä teoistaan että niiden seurauksista. Roolien ja isojen organisaatioiden avulla ihmiset voivat tehdä tekoja, joihin eivät yksin pystyisi. Moraalinen vastuu työn seurauksista kuuluu siten sekä yksittäisille työntekijöille että organisaatiolle. Monet yritykset on kuitenkin rakennettu tarkoituksella sellaisella tavalla, että on vaikea osoittaa, kenellä on vastuu. Byrokratian luoma moraalisen vastuun haihtuminen on harha, vaikka vastuuta isoissa organisaatioissa on usein ongelmallista osoittaa tai joissain tapauksissa edes tiedostaa. Yritysten suunnittelussa onkin moraalikysymykset tuotava enemmän esille, ja organisaatioiden rakenteita on tarpeen vaatiessa pystyttävä muokkaamaan moraalinen vastuu huomioon ottaen. Yksilö on aina vastuun keskipisteessä ja vastuu ei katoa niin helposti kuin joskus väitetään.
  • Rönkkö, Anitra Sofia (2002)
    Tutkimus käsittelee Indonesiaa konfliktiteoreettisesta näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä on Indonesian oletettu konfliktirakenne ja miten se vaikuttaa tapaustutkimuksen kohteena olevaan Acehin alueeseen, joka vaatii itsenäisyyttä Indonesiasta muun muassa historiallisin ja taloudellisin perustein. Tavoitteena on myös analysoida konfliktirakenteen purkamisyrityksiä ja esitellä vaihtoehtoisia strategioita. Teoreettisena viitekehyksenä on käytetty Edward E. Azarin pitkittyneen sosiaalisen konfliktin teoriaa sekä täydentävänä teoriana Indonesian olosuhteista erikoistutkija Timo Kivimäen näkemyksiä Indonesian konfliktialttiudesta. Tutkimuksessa aineistoa käsitellään Azarin teorian pohjalta aina siirtomaa-ajasta nykyaikaan konfliktirakenteen syvällisemmän ymmärtämyksen saavuttamiseksi. Azarin mukaan konfliktirakenteeseen vaikuttavat moniyhteisöllisyys, jossa yhteisöjen vastakkaisuus nousee ongelmatekijäksi sekä tarpeiden tyydyttämättömyys, jotka jaetaan hyväksynnän, pääsyn ja turvallisuuden tarpeisiin. Azar tarkoittaa tällä implisiittisesti demokratian puutetta, joka Kivimäen mukaan ilmenee Itä- ja Kaakkois-Aasian alueella sijaitsevissa valtioissa siten, että ne ovat olleet silmiinpistävän vahvoja ja väkivaltaisia kansalaisiaan kohtaan. Tämä puolestaan patoaa konfliktin impulsseja. Azarin teoriassa käsitellään myös valtion roolia, joka pitkittyneen sosiaalisen konfliktin maissa on usein heikko ja legitimiteetin puutteesta kärsivä. Konfliktin kansainvälinen ulottuvuus on Azarin teoriassa joko sotilaallis-poliittisiin suhteisiin perustuva tai taloudellinen. Tutkimuksessa havaitaan Indonesian konfliktirakenteen rakentuvan pala palalta siirtomaakaudesta lähtien. Erityisen tärkeä konfliktirakenteen kannalta on Indonesian itsenäistymisen kausi, jolloin käytiin perustuslaillista keskustelua Indonesian valtiomuodosta ja päädyttin epädemokraattiseen perustuslakiin olosuhteiden vuoksi. Toinen tärkeä konfliktirakenteen tekijä on presidentti Suharton kausi, jolloin vahvistettiin keskitettyä hallintoa. Suharton kaudessa havaitaan myös eliittitason vaikutus konfliktiin. Keskitetty hallinto yhdessä korruptoituneen hallinnon kanssa on tehnyt Indonesian demokraattisen murroksen hyvin vaikeaksi. Nykyajassa Indonesian suurin ongelma Acehin kohdalla on asevoimien ihmisoikeusrikkomukset Acehissa sekä hallituksen sitoutumattomuus konfliktin ratkaisuyrityksiin. Indonesian ja Acehin välille on syntynyt konfliktin kierre jota on vaikea katkaista, kun hallitus pitäytyy vanhoihin strategioihin, joka puolestaan vaikuttaa negatiivisesti konfliktirakenteen purkuyrityksiin. Tutkimuksen aineisto on kvalitatiivista ja se sisältää akateemisia julkaisuja, aikakausilehtien artikkeleita, raportteja ja uutisia koskien Indonesiaa. Konfliktiteoreettinen aineisto perustuu em. Edward E. Azarin teokseen “The Management of Protracted Social Conflict. Theory and Cases.” sekä Timo Kivimäen teokseen ”Saarivaltio viidakkoveitsen terällä. Analyysi Indonesian konflikteista.” Indonesiaa koskevassa osiossa on käytetty Indonesian tutkijoiden ja asiantuntijoiden teoksia, joista tärkeimpänä Adam Schwartzin ”A nation in waiting. Indonesia´s Search for Stability.”
  • Malinen, Anna (2005)
    Demokraattisten valtioiden lukumäärä maailmassa on moninkertaistunut demokratian kolmannen aallon myötä. Demokratisoituminen on globaali ilmiö, jota voidaan selittää erilaisista tekijöistä käsin. Tässä tutkielmassa demokratisoitumista tutkitaan Laurence Whiteheadin teoksessa (2002) "Democratization. Theory and Experience." nimeämien tekijöiden kautta, joita ovat: demokraattinen transitio eli vallanvaihto, kansalaisyhteiskunta, poliittisten instituutioiden suunnittelu, poliittinen korruptio, rahapoliittinen toimivalta (monetary authority) ja kansalaisten turvallisuus. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miksi Indonesian on ollut vaikea demokratisoitua ja ylläpitää demokratiaa. Tarkoituksena on myös selvittää, miten Laurence Whiteheadin lähestymistapa demokratisoitumiseen toimii tarkasteltaessa Indonesian demokratisoitumisprosesia. Whiteheadin mukaan demokratisoitumisprosessit ovat kompleksisia, pitkäkestoisia, avoimia ja dynaamisia prosesseja, joihin on vaikea soveltaa mitään määrättyä kaavaa. Varsinkin nykyajan demokratisoitumisprosessit eroavat toisistaan niin monella tavalla, että niitä on mahdotonta luokitella mihinkään kategorioihin. Esimerkkinä tällaisesta nykyaikaisesta demokratisoitumisprosessista on Indonesian demokratisoituminen,joka lähti käyntiin vuonna 1998 Presidentti Suharton luovuttua vallasta. Indonesian demokratisoitumisprosessin kulkua seurataan vuoteen 2004 asti. Whiteheadin lähestymistapa on tulkinnallinen, ja se korostaa valtion historiallisten ja kulttuuristen piirteiden huomioimista demokratisoitumistutkimuksessa. Whiteheadin lähestymistapa sopii hyvin kuvaamaan Indonesian demokratisoitumisprosessia, sillä Indonesian poliittisessa järjestelmässä on monia erityispiirteitä, jotka juontavat juurensa maan historiaan tai kulttuuriin, ja jotka vaikuttavat sen demokratisoitumiseen ainutlaatuisella tavalla, kuten:1) Indonesian armeijalla on ollut omalaatuinen poliittinen roolinsa maan itsenäistymisestä lähtien, ja Indonesian poliittinen eliitti on vieläkin suurelta osin armeijataustaista. 2) Kansalaisyhteiskunnan toiminta on hajanaista ja sitä vaivaa ammattimaisten johtajien puute. Kansalaisyhteiskunnan toiminta ei myöskään ole täysin turvattua. 3) Poliittista toimintaa leimaa korruptoituneisuus, tehottomuus ja vanhan hallinnon perinteet. Myös lakien toimeenpano ontuu. 4) Korruption levinneisyys yhteiskunnan joka sektorille estää Indonesian hallintokoneiston tehokkaan toiminnan. Indonesian demokratisoitumisprosessi on päässyt hyvään alkuun, mutta paljon on vielä saavuttamatta. Whitehead korostaakin, että on tärkeämpää tutkia demokratisoitumisprosessia itsessään kuin ruveta arvailemaan sen lopputulosta, sillä prosessi voi kestää vuosikymmeniä, ja lopputulos voi jäädä avoimeksi.
  • Eklund, Erno (2006)
    Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Hans Reichenbachin (1891–1953) induktion pragmaattisen oikeuttamisen teoriaa käytännön sovellettavuuden näkökulmasta. Pyrin vastaamaan eräitä Reichenbachin teoriaa vastaan esitettyjä argumentteja arvioimalla kysymykseen siitä, miten käyttökelpoinen hänen teoriansa on inhimillisen toiminnan ja epävarmuudessa tapahtuvan päätöksenteon näkökulmasta. Reichenbachin oma käsitys oli se, että hän oli teoriallaan ratkaissut Humen ongelmana tunnetun induktiopäättelyn oikeuttamisen ongelman. Esitän tutkielmassani, että Reichenbachin induktion ongelman ratkaisuehdotuksen soveltaminen edellyttää voimakkaiden ennakko-oletusten hyväksymistä. Nämä oletukset eivät todellisissa päätöksentekotilanteissa kuitenkaan useinkaan täyty, mistä syystä Reichenbachin teorian ongelmaksi muodostuu yleisellä tasolla se, että monet todennäköisyyden luontevilta tuntuvat käyttötavat näyttävät jäävän sen soveltamisalan ulkopuolelle. Arvioin tutkielmassani Reichenbachin induktion pragmaattisen oikeuttamisen teorian soveltamisalaa tarkastelemalla sitä vastaan esitettyä viittä keskeisenä pitämääni ongelmakohtaa. Esitän, ettei Reichenbachin käytännön raja-arvon soveltamiseen perustuvan ratkaisuehdotuksen avulla pystytä perustelemaan pitkän tähtäimen raja-arvon ja käytännön raja-arvon oletettua samankaltaisuutta. Toiseksi tuon esille, että teorian soveltaminen yksittäistapaukseen edellyttää paitsi tapahtuman toistettavuutta myös taaksepäin suuntautuvan kausaliteetin hyväksymistä. Lisäksi Reichenbach ei ole käsitykseni mukaan osoittanut teoriansa soveltuvan yksittäistapausten tarkasteluun, koska hän käsittelee tosiasiallisesti tapahtumia ja tapahtumatyyppejä, jotka ovat luonteeltaan toistuvia ja siksi helposti mallinnettavissa todennäköisyyden frekvenssitulkinnan avulla. Reichenbachin teorian kolmanneksi ongelmaksi muodostuu referenssiluokan tieto-opillinen ongelma eli kysymys, kuinka perustella sopivimman tai ”oikeimman” referenssiluokan valinta. Neljänneksi olen tuonut esille, että ainutkertaisten tapahtumien osalta Reichenbachin elliptinen tapa käsitellä todennäköisyyttä vaikuttaa kyseenalaiselta, eikä Reichenbach näytä onnistuvan vastaamaan esimerkiksi todennäköisyyden loogisen tulkinnan kannattajien sitä vastaan esittämään kritiikkiin. Viidentenä ongelmakohtana olen pitänyt Reichenbachin kykenemättömyyttä perustella, miksi eri asymptoottisten sääntöjen joukosta tulisi ”oikeimpana” tai parhaimpana valita juuri Reichenbachin teoriassaan käyttämä sääntö. Teoriaan sisältyvistä ongelmakohdista huolimatta Reichenbachin ratkaisuyritystä voidaan arvioni mukaan pitää tietyissä inhimillisen toiminnan tilanteissa mielekkäänä epävarmuudessa tapahtuvan päätöksenteon mallintamistapana. Edellä mainittujen kritiikinkohtien tarkastelun valossa Reichenbachin teorian käyttöala vaikuttaa kuitenkin varsin suppealta. Filosofianhistoriallisesta näkökulmasta voidaan myös kysyä, missä määrin Reichenbach tosiasiassa onnistui ratkaisemaan Humen ongelmaa tai kuinka erilainen Reichenbachin ratkaisuyritys tosiasiallisesti on Humen ehdottamaan ratkaisuyritykseen verrattuna. Edellä mainitun Reichenbachin teorian sovellettavuuden ongelmakohtiin liittyvän tarkastelun lisäksi pyrin tutkielmassani asettamaan Reichenbachin teorian historialliseen viitekehyksen. Tästä syystä olen esitellyt tutkielmani alkuosassa induktion ongelman historiaa sekä Reichenbachin teorian suhdetta toisenlaisista lähtökohdista kehitettyihin induktion ongelman ratkaisuehdotuksiin. Lisäksi tutkielmani tavoitteena on ollut kartoittaa Reichenbachin induktion pragmaattisen oikeuttamisen teoriaa käsittelevää melko vähäiseltä vaikuttavaa ja vähän huomiota saanutta kommentaarikirjallisuutta.
  • Kortelainen, Tina Helena Katrin (2010)
    This thesis examines some of the ideals and values associated with family in the context of adoption in Finland, and takes a look at how normative conceptions such as these come into being. The discussion is based on material collected through ethnographic fieldwork including public information sessions held for people interested in adoption and interviews with staff members at adoption agencies. The analysis has been divided into two parts. Firstly, I explore the regulations that govern the adoption process in Finland and ask where it is that decision-making power lies. The adoption system is presented as an example of Foucault’s view that modern society does not have one centre of power from which it is steered but control rather happens through infinite smaller and larger channels and processes. Some central decision-makers that dominate the power dynamics at work can nevertheless be identified and are discussed here. Secondly, this thesis asks how adoption, family and kinship are talked about in Finland and the discourses surrounding adoption thereby remain the central object of study. The discussion identifies the dictum “the best interest of the child” as the central logic governing discourse on adoption and looks at how this brings about a discourse of “warning” and a discourse of “risk” and permeates a discourse of “understanding”. The way in which the slogan is furthermore used as an instrument of concealment is also discussed, and the saddening reality of the hierarchy in adoptive children, which is rationalised through a discourse governed by terms of supply and demand and market forces, comes into focus. Most importantly, this thesis wishes to explore the political significance of the power dynamics and the complex set of discourses characterising the adoption process in Finland. Contrary to an overarching discourse of “equality” that claims everyone is treated equally in Finland, the adoption process is marked by an inequality that “labels” applicants as “suitable” or “unsuitable” as adoptive parents. Those considered “unsuitable” are openly discriminated against on the basis of their age, health or sexual orientation, while the system proclaims not only the right to discriminate, but the importance of doing so. By asking the question whether adoption in Finland is “in everyone’s best interest”, this thesis wishes to deconstruct and criticise underlying discourses of power.
  • Vuorikallio, Mikko (2001)
    Pro gradun keskeiset elementit ovat inflaatiotavoite ja inflaation ennustaminen. Ennustamisella viitataan siihen, mitä keskuspankin inflaatioennustus tarkoittaa ja mitä päätelmiä inflaatioennustuksen avulla voidaan tehdä keskuspankin inflaatiotavoitteen kannalta. Tutkimusongelmana on tarkastella, mitä inflaatioennustukset merkitsevät keskuspankin rahapolitiikan strategian ja rahapoliittisten toimenpiteiden kannalta käytännössä. Keskuspankilla on jokin ensisijainen tavoite, jonka toteuttamiseen se on sitoutunut vahvemmin kuin muihin tavoitteisiin. Ensisijaiseen tavoitteeseen pyrkiessään keskuspankki käyttää muita muuttujia välitavoitteinaan ja pyrkii näiden avulla saavuttamaan parhaan mahdollisen tuloksen primääriselle tavoitteelleen. Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suurimmaksi osaksi yleistä inflaation ennustusteoriaa edellä mainitussa kehikossa, vaikka saadut tulokset ulotetaankin myöhemmin koskemaan myös Euroopan keskuspankkia. Voidaan osoittaa, että inflaatiotavoite vastaa inflaation ennustustavoitetta. Keskuspankin päämääränä on tällöin minimoida inflaatioennustuksen ja havaitun todellisen inflaation välinen erotus. Tärkeä elementti rahapolitiikan käytännön toteuttamisessa on siten käytetty inflaation ennustusmalli. Vakaita hintoja tulevaisuudessa kohtaavista uhkista käytetään eri indikaattoreita, joista EKP:n rahapolitiikan strategian -linjauksessa on tärkeimmäksi mainittu nimellisen rahan määrän kasvuvauhti. Erään inflaation ennustusmallin sovelluksen, P*-mallin, avulla on kuitenkin osoitettavissa, että tulevien hintojen kehityksen kannalta nimellisen rahan määrän kasvua parempi indikaattori on reaalinen rahavaje, koska nimellinen suure ei sisällä inflaatioennusteen ja inflaatiotavoitteen välisestä erosta mitään sellaista uutta informaatiota, joka ei jo sisältyisi reaaliseen rahavajeeseen. Reaalinen rahavaje voidaan tulkita reaalisen rahan kysynnän epätasapainoksi ja se määritellään todellisten reaalisten rahatasapainojen ja pitkän aikavälin reaalisten rahatasapainojen välisenä erotuksena. Rahatasapainoja puolestaan kuvataan nimellisen rahan määrän ja todellisten sekä pitkän aikavälin hintatasojen välisellä erotuksella. P*-mallilla laaditut inflaatioennustukset osoittautuvat tietyin varauksin tehokkaammiksi ja luotettavimmiksi kuin nimellisen rahan määrän kasvuvauhdin perusteella laaditut inflaatioennustukset. Johtopäätöksenä esitetään, että EKP:n tulisi muokata rahapolitiikan strategiaansa ja erityisesti sen pilareita tutkielmassa saatujen tuloksien suuntaan korostaen reaalisen rahavajeen merkitystä tulevien hintojen kehitystä arvioitaessa. Tulokset on esitetty sekä johdetun teorian että sen varaan tehtyjen empiiristen tutkimusten muodossa. Molemmat tukevat reaalisen rahavajeen käyttöä inflaatioennustuksissa. Lopuksi verrataan EKP:n kirjoitushetkellä julkaisemia inflaatioennustuksia todelliseen inflaatioon ja päätellään, että ennustuksien laadinnassa keskuspankin nykyisin käyttämällä ennustusmallilla ei ole osuttu kovin tarkkaan todellisiin arvoihin.
  • Rantala, Mark Tapio (2004)
    Pro gradu –tutkielman tarkoitus on selvittää teoreettisen mallin avulla työttömyyden, inflaation ja palkkojen määräytymistä rahaliitossa. Keskeisenä tarkastelun kohteena on ammattiliittojen ja rahaliiton keskuspankin strateginen vuorovaikutus järjestäytyneillä työmarkkinoilla. Mallissa ammattiliitot, keskuspankki ja yritykset tekevät kukin vuorollaan päätöksiä nimellispalkkatasosta, rahan määrästä taloudessa ja tuotteiden hinnoista. Tutkimuksessa esitelty teoreettinen malli ei suoraan kuvaa Euroopan talous- ja rahaliitto Emun tilannetta, vaan yleisemmin rahaliiton työttömyyden ja inflaation määräytymistä. Tutkielmassa esitellään yksinkertaistettu malli kahden maan muodostamasta rahaliitosta. Keskuspankin ja ammattiliittojen välinen strateginen vuorovaikutussuhde syntyy hyödyke- ja työmarkkinoiden välityksellä. Maiden taloudet ovat alttiita maakohtaisille kysyntä- ja tarjontapuolen häiriöille, joiden vaikutusta keskuspankki pyrkii hillitsemään rahapoliittisella välineistöllä. Mallissa tarkastellaan päätöksentekijöiden valintaongelmia takaperoisen induktion avulla ja määritellään työttömyysasteelle ja inflaatiolle tasapainotasot. Olennaista tutkimuksessa on, että nimellispalkkojen tasosta päättävät ammattiliitot ovat keskenänsä Nash-tasapainossa ja toisaalta ammattiliitot ovat Stackelberg-johtajia keskuspankkiin nähden valintoja tehtäessä. Rahaliiton keskuspankki ottaa rahapolitiikassa huomioon rahaliiton jäsenmaiden keskimääräisen taloudellisen tilan. Tästä seuraa ettei yhteinen rahapolitiikka ole aina kaikille jäsenmaille edullista vaan saattaa olla jopa haitaksi maan kehitykselle tilanteessa, jossa sen taloudellinen tila poikkeaa muiden jäsenmaiden talouskehityksestä. Valintaongelmien esittelyn lisäksi tutkimuksessa selvitetään mitkä tekijät vaikuttavat rahaliitossa työttömyysasteen ja inflaation tasapainoiseen tasoon. Kunkin tekijän esittelyn jälkeen on pohdittu Emun vaikutuksia näissä tekijöissä. Lopuksi tutkimuksessa on tehty vertailu keskeisimmistä muutoksista kansallisen ja rahaliiton rahapolitiikan välillä ja millaisilla toimilla esitellyn mallin valossa saavutettaisiin alhaisemmat työttömyyden ja inflaation tasot. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että rahaliiton rahapolitiikalla on reaalisia vaikutuksia työllisyyteen ja suhdannevakauteen. Näin ollen keskuspankin harjoittamaan rajapolitiikkaan tulee kiinnittää huomiota hintatasotavoitteiden lisäksi myös suotuisan työllisyyskehitykseen Keskeisiä lähteitä: CORICELLI, F. – CUKIERMAN, A. – DALMAZZO, A. (2001): Economic Performance and Stabilization Policy in a Monetary Union with Imperfect Labour and Goods Markets. Ilmestymässä: Sinn & Widgren (toim.): Issues of Monetary Integration in Europe. MIT Press. GRÜNER, H.P. & HEFEKER, C. (1999): How Will EMU Affect Inflation and Unemployment in Europe?. Scandinavian Journal of Economics, 101, 33-47. HOLDEN, S. (2001): Monetary Regimes and the Coordination of Wage Setting. CESifoWorking Paper No.429, Munich.
  • Lindblad, Annika (2010)
    This thesis considers the relationship between inflation and inflation uncertainty in Finland, Germany and Sweden in the past 35 years. The hypotheses by Friedman (1976) and Cukierman and Meltzer (1986) are considered. We also investigate whether the introduction of the common monetary policy on the euro area in 1999 has influenced inflation uncertainty in Finland and Germany. In addition, we examine whether the introduction of inflation targeting in 1993 by the Finnish and Swedish central banks have significantly affected inflation uncertainty. It is commonly accepted, that the main cost related to inflation arises from inflation uncertainty. Friedman (1976) suggested that higher inflation leads to higher inflation uncertainty, and therefore policies lowering inflation should also reduce uncertainty and thus the costs related to inflation. Cukierman and Meltzer (1986) proposed a reversed causality relationship, where higher inflation uncertainty leads to higher inflation. These hypotheses are discussed in the theoretical part. Inflation uncertainty is modelled with GARCH-in-mean (GARCH-M) specifications, where the conditional variance of inflation serves as a proxy for inflation uncertainty. The GARCH-M model also allows for determining the direct relationship between inflation and uncertainty. Asymmetric effects of uncertainty to positive and negative inflation shocks are determined with the GJR-GARCH-M model. The CGARCH-M specification, which differs between long term and short term uncertainty, is also utilised. Friedman's hypothesis is broadly accepted in the empirical part of the thesis, while support for the proposition by Cukierman and Meltzer cannot be found. Thus policies lowering and stabilising inflation, such as inflation targeting, should reduce inflation uncertainty. Although some evidence in favour of a decline in inflation uncertainty since inflation targeting was introduced by the Bank of Finland and the Riksbank can be found, the results depend on the preferred specification. In addition, inflation uncertainty seems to have increased rather than decreased in Finland and Germany in connection to the EMU, although the results are diverse and especially for Finland the size of the effect is almost negligible. However, despite the clear decline in average inflation during the past 35 years, no significant decline in inflation uncertainty has occurred in connection to the ECB.
  • Zhang, Yingfeng (2014)
    By launching a laboratory experiment, this study seeks to examine how a computer-mediated Virtual Interpersonal Touch (VIT) influences people’s perceptions of decision-making in interpersonal strategies within a scenario of economic bargaining in Ultimatum Game. According to previous findings, the results so far indicated that fair offers were almost always accepted, but the rate of acceptance declined with increasing degrees of unfairness regardless of computer-mediated modalities and group differences. The mediated touch had little effects on people´s decision-making, but it generally served to increase the acceptance rate compared to no touch condition. Interaction between groups and offer sizes implied a significant contribution to recipients’ response. Basically, individuals accepted more offers from an in-group member than they did from an out-group member; unfair offers in particular were accepted more often when they were made by friends, not strangers. Gender also showed different impacts when offer size changed: compared to male participants, female tended to accept more offers when they were not extremely unequal.
  • Kalatie, Heli (2010)
    Kilpailu on oleellinen osa markkinoiden toimintaa. Reaalimaailmassa kilpailu ei kuitenkaan ole täydellistä vastoin kuin taloustieteessä usein oletetaan. Yritykset pyrkivät rajoittamaan kilpailua monella tavalla, sillä se mahdollistaa usein yksittäiselle yritykselle suuremmat voittomarginaalit. Vertikaaliset rajoitukset ovat esimerkki kilpailua rajoittavista toimista. Vertikaalisilla rajoituksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä valmistajayrityksen jälleenmyyjälle asettamia ehtoja ja rajoituksia. Tässä opinnäytteessä tarkastellaan kahta vertikaalista rajoitusta: määrähinta- ja määrärajoitesopimusta sekä niiden hyvinvointivaikutuksia. Keskeisenä tekijänä tarkastellaan informaation merkitystä vertikaalisten rajoitusten haitallisuuteen. Luvussa 2 esitellään Chicagon koulukuntaa myötäilevä malli, jossa kuluttajien hyvinvointi lisääntyy vertikaalisten rajoitusten johdosta. Tämä malli on kahden perättäisen monopolin malli ja on oletettu täydellinen informaatio. Luvussa 3 esitellään päämies-agentti – teoriaa, joka pyrkii löytämään optimaalisia sopimuksia epäsymmetrisen informaation vallitessa. Päämies-agentti – teoria johdetaan vertikaaliseen rakenteeseen, jossa valmistaja on päämies ja jälleenmyyjä agentti. Luvussa 4 käsitellään kaksi mallia, joissa molemmissa tarkastellaan määrähinta- ja määrärajoitesopimusta epäsymmetrisen informaation vallitessa. Epäsymmetrinen informaatio aiheuttaa sekä haitallisen valikoitumisen ongelman että moraalikato-ongelman. Valmistajayritys pyrkii suunnittelemaan sellaisen sopimuksen, joka minimoisi epätäydellisestä informaatiosta johtuvat ongelmat. Luvun 4.1 malli (Martimort ja Piccolo 2007) on kahden peräkkäisen monopolin malli ja luvussa 4.2 (Acconcia et al 2008) oletetaan kilpailu valmistajatasolla. Tulokset eivät kuitenkaan anna yksiselitteistä vastausta näiden vertikaalisten rajoitusten haitallisuudesta. Luvun 4.1 analyysi nostaa kuitenkin esille kaksi pääkohtaa. Ensiksikin valmistajayritys pitää aina parempana määrähintasopimusta, sillä kontrolli jälleenmyyjään on parempi kuin määrärajoitesopimuksessa. Määrähintasopimus voi kuitenkin vähentää tietyissä olosuhteissa tuotannollista tehokkuutta enemmän kuin määrärajoitesopimus, joten kuluttajien hyvinvointi voi tämän seurauksena alentua. Toiseksi näytetään, että jos vertikaalinen rakenne kokonaisuutena pitää määrähintasopimusta parempana, on tämä sopimusmuoto parempi myös kuluttajille. Luvun 4.2 mallissa tuodaan mukaan jälleenmyyjän ulkopuolinen optio. Acconcia et al (2008) tulkitsivat ulkopuolisen option voivan tarkoittaa myös kilpailua valmistajatasolla. Riippuen ulkopuolisen option vaikutuksen suuruudesta saadaan kolme eri tulosta: (1) määrähintasopimus on haitallinen kuluttajille, (2) vertikaalinen rakenne kokonaisuutena pitää määrärajoitesopimusta parhaimpana tai (3) määrähintasopimus tuottaa kaikkien osapuolten kannalta optimaalisen tuloksen. Jälkimmäinen tulos saadaan ainoastaan, jos ulkopuolisella optiolla on vähäinen vaikutus. Tämän opinnäytteen tulokset tuovat erityisesti mielenkiintoista tietoa määrärajoitesopimuksesta. Vaikka määrähintasopimusta pidetään lainsäädännössä yleisesti haitallisempana sopimusmuotona, näyttää se kuitenkin lieventävän epäsymmetrisestä informaatiosta johtuvia hyvinvointitappioita paremmin kuin määrärajoitesopimus.
  • Solovjew, Anna (2007)
    Tutkielmani tavoitteena oli tutkia televisiouutisten tunteellistumista vuodesta 1987 vuoteen 2007. Tunteellistuminen tarkoittaa tunteiden ja tunteisiin vetoavien elementtien, kuten kauniiden kuvien tai herättävän musiikin lisääntymistä uutisissa. Valittu aikaväli pohjautuu lähdekirjallisuudessani esitettyihin argumentteihin, joiden mukaan olisimme siirtyneet 1990-luvun alussa järkivetoisesta aikakaudesta tunteelliseen aikakauteen. Kävin aiheeseen käsiksi uutisten tekijöiden eli toimittajien, uutispäälliköiden ja kuvaajien haastatteluiden sekä tv-uutisten analyysin avulla. Haastatteluita oli yhteensä 12 kappaletta. Haastateltavat vastasivat teemahaastatteluissa käytäntöihin, tunteisiin, rooleihin ja muutoksiin liittyviin kysymyksiin. Tv-uutisia tarkastelin lähemmin yhden viikon ajalta vuodelta 1987 ja vuodelta 2007. Varhaisemmassa aineistossa oli mukana vain YLEn lähetykset, uudemmassa sen sijaan YLEn, MTV3:n ja Nelosen uutiset. Yhteensä tv-uutislähetyksiä oli 28 ja uutisjuttuja 149 kappaletta. Uutisjutuista etsin muun muassa tunteellisia elementtejä, tunteiden esittäjiä ja vastakkainasetteluita. Uutisten tekijät suhtautuvat tunteisiin tv-uutisjutussa myönteisesti. Heidän mielestään uutisissa on oltava tunteita, koska elämässäkin on. Toisaalta tunne voi tehdä myös uutisesta ymmärrettävämmän ja auttaa kilpailussa muita kanavia vastaan. Haastateltavien mukana juttuun tulee parhaiten tunnetta itsestään – ei hakemalla hakien. Toisaalta joihinkin tiettyihin uutisiin, kuten juhannusjuttuun, saatetaan hakea tunnetta tietoisesti esimerkiksi tunteisiin vetoavien kuvien avulla. Monen haastateltavan mielestä tv-uutisissa on nykyään hieman enemmän tunteisiin vetoavuutta kuin ennen, mutta mitään suurta muutosta ei heidän mielestään ole kuitenkaan tapahtunut. Haastateltavat olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että kiinnostavuus, viihteellisyys ja kuvallisuus ovat nousseet uutiskriteereiksi perinteisten uutiskriteereiden rinnalle. Tutkielmani yksi päätuloksista on, että tv-uutiset ovat tunteellistuneet huomattavasti 20 vuodessa. Uutisissa tunnetta luodaan nykyään haastateltavien ja kuvien avulla. Merkittävämpää on kuitenkin se, että tv-uutiset eivät vieläkään ole kovin tunteellisia. Runsaasti yli puolet tutkimuksen kohteena olleista jutuista ei sisältänyt minkäänlaisia tunne-elementtejä. Mielenkiintoista oli myös huomata, että tunteellistumisen vastaisesti uutisten sisältämät vastakkainasettelut ovat 20 vuodessa vähentyneet selvästi. Televisiokanavista eniten tunteellisia juttuja oli YLEllä ja vähiten MTV3:lla. YLEn uutisissa käytettiin eniten esimerkkitapauksia eli keissejä ja tavallinen kansalainen oli haastateltavana useammin kuin muilla kanavilla. Nelosella puolestaan kuva toi tunnetta uutisjuttuihin muita kanavia useammin. Tunteita uutisjutussa esittää nykyään useimmiten kansalainen, kuten 20 vuotta sitten. Poliitikot tai asiantuntijat sen sijaan esittävät tunteitaan mediassa vain harvoin. Työni keskeisimpiä lähteitä olivat aineistoni lisäksi Veijo Hietala (2005a), Deporah Lupton (1998), Stjepan Mestrovic (1997) ja Mervi Pantti (mm. 2005, 2006, 2007).
  • Daavittila, Tuuli (2006)
    Tutkin pro gradu -työssäni Ilmatieteen laitoksen ulkoista viestintää median näkökulmasta. Tarkastelen toimittajien näkemyksiä ja kokemuksia Ilmatieteen laitoksen tiedotustoiminnasta, johon nykyisin olennaisesti liittyy ennakkotiedottaminen normaalista poikkeavista sääilmiöistä. Taustalla on vaikuttanut mm. sääilmiöiden ja erilaisten luonnonkatastrofien viimeaikoina saama laaja mediajulkisuus. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää yhtäältä sitä, mitkä seikat vaikuttavat Ilmatieteen laitoksen julkisuuteen pääsyyn ja toisaalta sitä, miten median ja Ilmatieteen laitoksen välinen yhteistyö toimittajien mielestä toimii ja miten sitä mahdollisesti voisi parantaa. Lähestyn tutkimusongelmaani soviteteoreettisesta näkökulmasta, ja tutkimuksen teoreettisen pohjan muodostavat pitkälti lähteen ja median välisiä suhteita tarkastelevat tutkimukset. Tutkimukseni on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty teemahaastatteluin. Valitsin haastateltaviksi sekä alueellisten että valtakunnallisten radioiden ja sanomalehtien toimittajia, jotka ovat jollain tapaa tekemisissä sääaiheisten uutisten kanssa. Valitsemani tiedotusvälineet ovat toimintatavoiltaan erilaisia ja luovat näin tutkimuksellisesti kiinnostavan vertailuasetelman. Koska sää on median vakioaihe, olipa kyse jokapäiväisistä rutiinijutuista tai epätavallisista tapahtumista eli toimittajien mukaan "oikeista uutisista", on julkisuuteen pääsy Ilmatieteen laitokselle yleensä helppoa. Julkisuuteen pääsyä saattavat kuitenkin vaikeuttaa toimittajien aiemmat, negatiiviset kokemukset yhteistyöstä. Negatiiviset kokemukset liittyvät pääasiassa tiedonsaantiin tai asiantuntijoiden tavoitettavuuteen. Ilmatieteen laitoksen viestintäyksiköltä toimittajat toivoivat enemmän ohjausta ja neuvontaa. Toimittajien mielestä tiedottajan tehtävä on toimia "tientasoittajana" toimittajien ja asiantuntijoiden välillä. Millaista viestintää media Ilmatieteen laitokselta odottaa, riippuu myös tilanteesta. Ei siis ole olemassa yhtä, yleispätevää viestintästrategiaa, kuten viestinnän soviteteoria nimenomaan painottaa. Normaalitilanteessa asiakasläheinen informatiivinen viestintä toimii yleensä hyvin, mutta poikkeustilanteessa tiedontarve lisääntyy ja tarve nopeammalle sekä kommunikatiivisemmalle, kaksisuuntaiselle viestinnälle kasvaa. Tärkeimpiä lähteitäni ovat mediasisältöihin vaikuttavia tekijöitä tutkinut Tuomo Mörä, median ja lähteen välistä yhteistyötä käsitellyt James Metcalfe sekä erilaisia viestintämalleja esitelleet Kenneth Abrahamsson ja James Grunig.
  • Asikainen, Sini (2003)
    Tutkielmassa selvitetään informaatioteknologiainvestointeihin kohdistuneiden odotusten ja tulosten välistä ristiriitaa Afrikassa vuosituhannen vaihteessa. Informaatioteknologian (IT) avulla Afrikan ja muun maailman kasvuvauhtien toivottiin konvergoituvan, mutta ne vaikuttavat edelleen divergoituvan. Tutkielmassa pyritään selvittämään miksi näin on ja mihin suuntaan investoinnit voivat tulevaisuudessa johtaa. Tutkielman alussa esitetään visioita, joita eri kansainväliset toimijat asettivat IT:lle Afrikassa 1990-luvulla. Odotuksia perustellaan pääasiassa Romerin ideakuiluajattelulla ja tekniikan kehityksen merkityksellä uusklassiselle kasvuteorialle. Empiiriset havainnot ovat kuitenkin ristiriidassa kyseisten teorioiden ja odotusten kanssa. Afrikan kasvuvauhti on vuosituhannen vaihteessa jatkanut erkaantumistaan kehittyneiden maiden kasvuvauhdeista. Selityksiä tälle ristiriidalle etsitään tekniikansiirtoteorioista (Sugato, Detragiache) ja sopivan tekniikan malleista (Basu ja Weil). Mallien mukaan uudesta tekniikasta hyötyminen edellyttää riittävän matalia käyttöönottokustannuksia ja paikallisiin olosuhteisiin sopivaa tekniikkaa. Näiden edellytyksien toteutumista tarkastellaan tutkielmassa tutkimalla Afrikan IT:n käyttöä varten välttämätöntä infrastruktuuria sekä muita IT:n käyttöä tukevia mittareita. Lisäksi tarkastellaan keinoja, joilla tekniikkaa siirretään sekä keinojen relevanssia kahden hanke-esimerkin avulla. Empiria tukee malleja. IT ei ole levinnyt Afrikassa markkinoiden välityksellä ja Detragiachen mallin mukaisesti vaikuttaa siltä, että IT:n käyttöönottokustannukset Afrikassa ovat korkeammat kuin investointien odotetut tuotot. Basun ja Weilin mallista löytyy selitys kansainvälisesti tapahtuneelle kasvuvauhtien erkaantumiselle: uudesta tekniikasta hyötyvät vain ne maat, joiden pääoman ja työvoiman välinen suhde on sama tai lähellä toisiaan. Afrikan maissa tämä suhde on hyvin erilainen kuin IT:aa Afrikkaan tuovissa maissa. Siksi Afrikassa ei hyödytä uudesta tekniikasta. Malli ennustaa divergoitumisen jatkuvan edelleen, elleivät Afrikan maat saa säästämisastettaan kontrolloimalla pääoma-työvoima-tasoaan lähemmäksi kehittyneiden maiden tasoa. Mallien ja empirian pohjalta IT:lla saadaan aikaan kasvua vain, jos tekniikka sopeutetaan paikallisiin oloihin ja se vastaa käyttäjien tarpeita. Vaikka tässä onnistuttaisiin, ei se vielä takaa kasvuvauhtien konvergoitumista, sillä uudesta tekniikasta hyödytään edelleen myös kehittyneissä maissa.
  • Tahvanainen, Kaisa (2012)
    Tässä työssä tarkastellaan kyberturvallisuutta turvallisuuskeskustelun osana ja informaatioteknologian roolia kansainvälisen politiikan teoriakentässä. Tutkielmassa deskriptiivisesti kuvaillaan koettuja kyberturvallisuuden haasteita ja uhkia sekä teoreettisella tasolla tarkastellaan sitä miten kansainvälisen politiikan teoriat huomioivat teknologian vaikutuksen toisaalta politiikan tapahtumiin ja toisaalta politiikan vaikutuksen teknologioihin ja niiden syntyyn sekä kehitykseen. Työn alkuosassa kuvaillaan ja selvennetään nykytilannetta kyberturvallisuuden parissa, niin Suomessa kuin kansainväliselläkin tasolla. Deskriptiivisemmän osion jälkeen teoreettisen osion aluksi esitellään Henri Lefebvren sosiaalisen tilan teoria, jonka kautta muodostetaan sosiaalinen kybertila, tai verkkojen maailma, jossa enenevästi tänä päivänä elämme. Lefebvren teorian lisäksi työssä keskitytään käsittelemään poststrukturalismia ja ennen kaikkea Michel Foucaltin töitä. Etenkin Michel Foucaultin ajatusten kautta pyrittiin korostamaan valtaa ja hallintaa sekä niiden merkitystä kybertilan muokkaamisessa teknologiaan vaikuttamisen kautta. Poststrutkutralismin ja Michel Foucaultin lisäksi työssä esiteltiin teknologian filosofisia ja teoreettisia suuntauksia, ennen kaikkea suhteessa kansainväliseen politiikkaan ja sen teorioihin. Teknologisen determinismin mukaan teknologialla on ennalta määrättyjä, pysyviä vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisen kyky vaikuttaa niihin on pieni. Sosiaalisen konstruktivismin mukaan kaikki on sosiaalista, mukaan lukien teknologia. Teknologinen determinismi ja sosiaalinen konstruktivismi käsittelevät ja kuvaavat omilta osiltaan teknologian vaikutusta yhteiskuntaan ja ihmisen kykyä vaikuttaa teknologioiden syntyyn ja kehitykseen, mutta ne ovat puutteellisia, niin erikseen kuin yhdessäkin. Muun muassa turvallisuuspolitiikan kautta voidaan vaikuttaa siihen millaiseksi kybertila – jossa me kaikki lähes päivittäin elämme – muodostuu ja minkälaiset tavoitteet ja toimet sinne muodostuvat julkisten tahojen kautta hyväksyttäviksi ja minkälaista teknologiaa sen myötä kehitetään. Teknologia vaikuttaa kybertilaan, luo sen perusteet ja reunaehdot, mutta politiikka ja rahoitus vaikuttavat siihen lainsäädäntöön ja teknologiseen kehitykseen jotka muokkaavat kybertilaa. Informaatioteknoloian yhteydessä on teoreettiseen kokonaiskuvaan otettavat mukaan Foucaultin näkemykset vallasta ja hallinnasta. Tutkielma toimii teoreettisena jatkeena niille töille, jotka ovat painottaneet teknologian selvempää huomiointia kansainvälisn politiikan tutkimuksessa, ja avauksena tutkimukselle jossa huomioidaan teknologian teorioiden perinteisten suuntausten (teknologisen determinismin ja sosiaalisen konstruktivismin) lisäksi Michel Foucaultin ja hänen seuraajiensa teoreettinen anti vallasta ja hallinnasta.