Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 5201
  • Ylimäki, Ville (2015)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan strategian jalkauttamista ja siihen liittyviä haasteita organisaation muutostilanteessa. Tutkimuksessa muutostilanne viittaa omistajanvaihdokseen kohdeyrityksessä heinäkuussa 2013. Tutkimuksen kohteena olevassa yrityksessä liikevaihto ja markkinaosuus olivat laskeneet useita vuosia. Tämä heikko taloudellinen kehitys oli osaltaan vaikuttanut omistajanvaihdokseen. Tutkimus toteutettiin tammikuun 2014 ja joulukuun 2014 välisenä aikana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää haastattelujen avulla organisaation strategiaprosessin kulkua, ja eri toimijoiden roolia strategiaprosessissa ja strategian muodostamisessa. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten strategian jalkautta-minen osaksi organisaation toimintaa onnistuu. Näiden kysymysten lisäksi tutkimuksessa selvitetään myös yrityksen kilpailuedun lähteitä ja sitä, onko yrityksen johdolla ja henkilöstöllä jaettua ymmärrystä kilpailuedun kannalta merkityk-sellisistä tekijöistä. Kilpailuedun osalta tarkastelu pohjautuu Michael Porterin kehittämään teoriaan. Tutkimuksessa esite-tään myös kuvaus kohdeyrityksen strategiasta suhteessa toimialan muiden kilpailijoiden perusstrategioihin. Tapaustutkimuksena toteutettavan tutkimuksen kohteena on vähittäiskaupan alalla toimiva ruokakaupan yritys, joka toimii ketjuliiketoimintamallilla. Tutkimuksessa haastateltiin yrityksen omistajien lisäksi muita yrityksen työntekijöitä. Teemahaastattelujen ohella tutkimuksen kannalta tärkeän aineiston muodostavat vuonna 2014 yrityksessä toteutettu henkilöstötutkimus sekä yrityksen strategiaa kuvaava toimintasuunnitelma. Tutkimusmenetelmänä työssä käytetään teo-riaohjaavaa laadullista sisällönanalyysiä. Aineiston analyysin perusteella tutkimuksessa päädytään tulokseen, että strategiaprosessin kannalta organisaatiossa on hyvin selkeät roolit eri toimijoiden välillä. Käytännössä strategian suunnittelusta vastaa pelkästään yrityksen omista-jat, ja henkilöstölle on tässä prosessissa tarjolla lähinnä strategian toteuttajan rooli. Strategian jalkauttaminen tapahtuu organisaatiossa pääsääntöisesti muutaman strukturoidun jalkauttamista tukevan tapahtuman kautta. Tutkimuksen tulok-sena voidaan esittää arvio, että yrityksen kilpailuetua tuottavana perusstrategiana on differointi. Tutkimuksen perusteella yrityksen valitsema strategia eroaa lähtökohdiltaan selkeästi toimialan isoimpien kilpailijoiden vastaavista perusstrate-gioista. Valittu strategia erottaa yrityksen myös ketjun sisäisistä kilpailijoista onnistuneesti. Haastattelujen ja muun ai-neiston pohjalta voidaan esittää tuloksena, että yrityksen johdolla ja henkilöstöllä on hyvin yhtenäinen käsitys organi-saation kilpailuedun kannalta olennaisista tekijöistä. Voidaan todeta, että organisaatiossa on jaettua ymmärrystä organi-saation toiminnan kannalta olennaisista tekijöistä. Johtopäätöksenä todetaan, että kohdeyrityksessä on havaittavissa sekä strategian jalkautumista tukevia että tätä tavoitet-ta heikentäviä mekanismeja. Organisaatiossa on käytössä erilaisia jalkauttamisen onnistumista tukevia menetelmiä, jotka toistuvat säännöllisesti. Mahdollisimman onnistuneen jalkauttamisen varmistamiseksi organisaatiossa tulee kiinnittää huomiota strukturoitujen toiminta- ja viestintämallien kehittämiseksi eri osastoille. Sisäisen viestinnän osalta organisaa-tiossa voidaan havaita tiettyä pirstaleisuutta ja monikanavaisuuden aiheuttamaa epäselvyyttä, joiden osalta löytyy vielä kehittämisen kohteita. Organisaation strategiaprosessissa kannattaa jatkossa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota strategian suunnittelijoiden ja toteuttajien roolien välisen kuilun kaventamiseen. Kilpailuedun osalta johtopäätöksenä esitetään, että valitun perusstrategian jatkuva kriittinen arviointi on erittäin olennaista nykyisessä haastavassa talousti-lanteessa, jossa kotitalouksien ostovoima on heikentynyt. Heikko taloudellinen kehitys asettaa differointiin perustuvalle strategialla ison haasteen.
  • Lauerma, Mikko (2015)
    This study analyses the impact of the change in the Nord Pool electricity price area structure in Sweden that took place on November 1st 2011. The reasoning for the change was imperfect operation of the Nord Pool Spot market due to limitations on the internal electricity transmission lines in Sweden that forced the Swedish national power grid operator to artificially limit electricity exports to the Danish DK2 price area. The main focus of this study is on measuring the change in electricity prices in the DK2 area as a result of this structural change. Electricity price models in existing literature can be divided into two main categories, univariate and multivariate models. Univariate models aim to model the behaviour of electricity prices as stochastic processes without using other factors as inputs. Multivariate models include other explanatory factors, such as fuel prices, weather and renewable power production volumes. For this study, a multivariate model allows controlling for the impact of other factors on the electricity prices in order to determine the share of the impact resulting from the structural change. The impact of the structural change is measured using a linear regression model with the electricity price as a dependent variable and the structural change modelled as a dummy variable. Both the absolute area prices and the price area differences between the area price and Nord Pool system price are used as dependent variables. Other explanatory variables include electricity consumption, fuel and emission prices, hydrobalance, nuclear and wind power production, prices in the adjoining German EEX market and temperatures. In addition, a linear trend variable is tested for inclusion in the model. The models are estimated on hourly and daily data, with the estimations based on daily average data yielding higher R-squared values due to lower price volatility. The models with the absolute prices as the dependent variable did not find statistically significant coefficients for the dummy variable representing the structural change, but the models with the electricity price area differences as the dependent variable did. Estimates of the decrease in the Danish DK2 area prices range from -4,5 €/MWh to -6 €/MWh depending on the model specification used. Estimating the change using the electricity price area differences for the Malmö area in Southern Sweden as the dependent variable. These models using the same explanatory variables as for the DK2 prices show an increase of 1,8 €/MWh to 3,3 €/MWh for the Malmö area prices differences, which is a similar result to those found in previous studies. Based on the analysis, the change in the Swedish area price structure has decreased the electricity prices in the DK2 area compared to what would have been observed if the old area price structure had remained.
  • Bergström, Maija (2015)
    Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin uutta asuinaluetta Kalasatamaa ja sitä koskevia mielikuvia. Tarkastelun kohteena ovat alueen kaavojen vuorovaikutusraportit ja niissä näyttäytyvät argumentaatiokeinot. Lisäksi tutkitaan minkälaisia assosiaatioita ja visualisointeja kaupunkilaiset alueesta tuottavat ja tarkastellaan näitä yhdessä päätöksentekoprosessissa ilmenneiden mielikuvien kanssa sosiaalisten representaatioiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten paikkaa konstruoidaan puheessa ja visuaalisesti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on sosiaalisten representaatioiden teoria, jonka rinnalla käytetään diskursiivisen ja retorisen sosiaalipsykologian tekstinanalyyttisia menetelmiä. Aineisto koostuu asiakirjoista (vuorovaikutusraporteista) sekä lomakeaineistosta, jolla on kerätty mielikuvakarttoja Kalasatamasta sekä siihen ja kahteen muuhun virikesanaan (‘Suvilahti’, ‘Korkea rakentaminen Helsingissä’) liittyviä assosiaatioita. Tutkimus osoittaa että Kalasataman representaatio on vasta muodostumassa. Suvilahdelle on jo muodostunut selkeä representaatio joka ankkuroituu vahvasti kulttuuriin. Väliaikaiskäytön ja kulttuuritapahtumien kautta aluelle on muodostunut oma identiteetti. Tämä assosiaatio ei kuitenkaan ulotu laajemmin Kalasataman alueeseen. Vuorovaikutusraporteissa niin Kalasataman kuin Suvilahdenkin kautta käydään laajempaa keskustelua Helsingin kaupunkikehityksestä. Tätä keskustelua jäsentää dikotominen kantateema uusi/moderni – vanha/historiallinen jossa suojelun ja säilyttämisen tarve sekä toisaalta kehittämisen ja tehostamisen tarve kohtaavat synnyttäen osaltaan ristiriitoja. Nämä ristiriidat näyttäytyvät myös korkeaa rakentamista koskevissa assosiaatioissa, jotka olivat hyvin ambivalentit, ja joissa näkyivät jakautuneet mielipiteet siitä, minne korkea rakentaminen sopii. Visuaalinen materiaali, jota alueesta tuotetaan on yksisuuntaista: sitä tuottavat asiantuntijatahot. Tutkimuksessa tilanne oli käännetty toisin päin ja tarkastelun kohteena olivatkin kaupunkilaisten tuottamat visualisoinnit, mielikuvakartat kehittyvästä alueesta. Mielikuvakartoista oli nähtävissä kiinnostavia piirteitä siitä, miten kaupunkilaiset kokevat ja jäsentävät rakentuvaa tilaa ja paikkoja. Kartat tarjoavat myös uuden näkökulman asukasosallisuuteen tapana tutkia ihmisten kokemuksia ja mielikuvia tavalla, joka ei vaadi kykyä jäsentää ajatuksia kirjallisesti. Paikka rakentuu suhteessa muihin alueisiin. Näkökulma paikasta ensisijaisesti materiaalisena, visuaalisesti kuvattavan muutoksen tuloksena välittyy myös asiakirjatekstien analyysistä. Asiakirjoissa oli huomattavan vähän viitteitä alueen tarjoamiin mahdollisuuksiin ihmisten toiminnalle ja sen mahdollisista vaikutuksista ihmisten toimintaan ja käyttäytymiseen. Kuitenkin kokemus uudesta alueesta syntyy ensisijaisesti sen käytön seurauksena. Uusien, rakentuvien alueiden representaatiot ovat vähän tutkittu aihe. Jotta mielikuvien kehittymistä voisi todella tarkastella, läpileikkausaineisto ei riitä, vaan olisi tarpeen käyttää pitkittäistä vertailua. Näin voitaisiin parhaiten tarkastella rinnakkain mielikuvien ja fyysisen alueen rakentumista.
  • Peth, Alexandra (2015)
    Tässä tutkimuksessa selvitettiin miten kulttuurin arvo ja arvottaminen ovat muuttuneet luovan talouden viitekehyksessä. Tarkoituksena oli ensin tarkastella muutosta teoreettisesti ja sitten verrata teoriasta nousseita kategorisointeja empiiriseen aineistoon, joka muodostui opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksistä luovasta taloudesta. Miten kulttuuria arvotetaan ja miksi sitä pidetään arvokkaana? Millaisia arvodiskursseja kulttuuriin liitetään? Aiheen valintaan vaikutti se, että kulttuurin tarkasteleminen luovan talouden kautta vaikutti ajankohtaiselta ja tärkeältä, koska selvityksillä on vaikutusta päätöksentekoon. Onko kulttuuri sulautumassa osaksi taloutta vai onko sillä oikeutuksensa yhtenä yhteiskunnan erillisenä sfäärinä? Tutkimuksessa kysyttiin, miten kulttuurin arvodiskurssit asettuvat suhteessa kirjallisuuteen ja miten arvot näyttäytyvät opetus- ja kulttuuriministeriön teettämissä selvityksissä luovan talouden viitekehyksessä. Aihetta lähestyttiin nimenomaan luovan talouden kautta ja arvojen diskursseja etsien. Lähtöoletuksena oli, että kulttuuri on mahdollisesti kaupallistunut luovan talouden aikakaudella. Tutkimuksessa metodina käytettiin kriittistä diskurssianalyysiä, jonka eri alametodeista valittiin muoto, joka sopii hyvin historiallisten kokonaisuuksien tutkimiseen. Myös kategorisointia sovellettiin tutkimuksessa. Teoria muodostui kolmesta osasta: historiaosiosta sekä Williamsin kulttuurimaterialismista ja McGuiganin ”coolista” kapitalismista. Nämä olivat myös keskeisiä lähteitä. Teorian pohjalta tehtiin kategorisoimalla synteesi, jota lopuksi verrattiin diskurssianalyysistä nousseihin diskursseihin. Tutkimukseni tuloksena syntyi kaksi erilaista ”ajan hengen” kokonaisuutta, joita vertaillessa näkyi sekä samankaltaisuuksia että eroavaisuuksia empirian ja teorian välillä. Sekä teoriasta että opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksistä nousi esiin kulttuurin kaupallistumisen suunta ja sen arvottaminen kaupallisuuden kautta. Teoriassa ilmiöstä oli puhuttu jo pidemmän aikaa ja aineisto osoitti, että ajattelukehikko pätee tietyin ehdoin myös empiriassa. Toisaalta tutkimuksesta kävi myös ilmi, että opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysten perusteella, että vallalla on hyvin kaksijakoinen suhtautuminen kulttuuriin ja sen arvoon. Osittain kulttuurin odotetaan oikeuttavan itsensä tuottamalla kaupallista arvoa ja toisaalta kulttuurilla koetaan olevan ihmisille tärkeä yhteiskunnallinen ja henkinen rooli, jonka takia kaikille pitää taata pääsy kulttuurin piiriin. Lisäksi tutkimuksen lopussa vertailtiin teoreettisia ja empiirisiä näkökulmia.
  • Erämaja, Elias (2015)
    Migration has been increasing steadily during the past decades and it has become an important phenomenon around the globe. It affects both the developed and the developing world and most of the migration still happens from a poorer country to a richer one (South-North migration). Migration can have both positive and negative effects for the source country’s economy. On one hand, the so-called “brain drain”, where the much-needed talent flows away, can be considered as a bad phenomenon. On the other hand, this negative effect can be mitigated i.e. by the resulting intra-family remittances that contribute to the economy of the source country. Nowadays, the amount of remittances is over three times the amount of the Official Development Aid (ODA). The possibility for migration could also potentially build an incentive for the source country’s individuals to gain education. The purpose of this thesis is to explain these effects in the context of the Least Developed Countries. In this thesis, a model is being built, which explains both the education investments and the remittance decision-making in among the families in the LDCs. The starting point is a two-sided altruistic OLG-model between the parent and the child. It explains the parent’s incentive to invest in her child’s education and also her child’s incentive for remitting money to his parent. The model is first derived in a closed country after which it is compared to a model that is open for migration. It is assumed that both the educated and non-educated worker’s can migrate. When the wage ratio between the educated and non-educated workers’ is smaller in the country of destination than in the source country, the educational attainment level doesn’t increase. Another important issue is the fact that the poor families are liquidity constrained. These assumptions, together with the symmetric information of the true ability of the migrants, are found to decrease the educational attainment level in the source country. Hence, migration seems to benefit the economies of the LDCs only from remittances. If the model assumes asymmetric information between the employer of the destination country and the migrant worker, it is possible to derive a result where the educational attainment level of the source country increases. This is because the workers with lower productivity can benefit from the higher output of the high-productivity workers. The effect is, however, temporary and if the workers are able to signal their true ability with low enough costs, the effect is also relatively small. Asymmetric information might, however, explain the discrimination that the higher than average ability migrants face and thus also explain the high proportion of entrepreneurs among the migrants compared to the destination country’s population. This thesis doesn’t take into account the effects of remittances to the economic growth. The results of the model, however, suggest that at least the LDCs may suffer from the migration due to the decreased attainment level of education and thus the resulting lower per capita output. Migration can hence deepen the poverty trap that the poor countries already face. If, however, the received remittances are used in education or other investments that helps the economy grow, the migration can still be positive also for the poor countries. The remittances may at least help to reduce the poverty of the LDCs in absolute terms.
  • Pitkänen, Kaisa (2015)
    In many societies individuals with immigrant backgrounds find themselves in weaker labour market positions compared to members of the majority population. Difficulties in labour market participation are widely discussed in society but positive examples are often left out of the picture. This thesis will take a look at young adults who have fared. Six young Finnish Somali adults, including three women and three men, aged 25–33 were interviewed for this study in regards to their experiences of career success in the context of the Finnish labour market. The theoretical framework of this thesis will lie on the sociology of work, or more specifically: the three different forms of capital i.e. human, social and cultural capital, which have a major role in an individual’s employment. The thesis attempts to respond to two interwoven questions: how do these young adults define career success and what roles have human, social and cultural capital played in their labour market success. The notion of career success took many forms in the accounts of the six young Finnish Somali adults under study. For all of the interviewees, career success was about anchoring oneself to working life and attaining a satisfying position in the labour market. It was about overcoming obstacles, attaining personal goals and a feeling of belonging. Main factors that supported achieving success in the labour market included: support provided by parents, a positive stance towards education, a Finnish diploma, encouragement and help from colleagues, a good employer, a personal Finnish mentor, valuing own difference, self-awareness, determination, flexibility and a positive attitude. Although this study provides perspectives into the realities of a specific group of young adults, the findings of this research can be seen to point to some possible answers on how to work towards equality for young ethnic minority members in the Finnish labour market at large. The key to expand the labour market opportunities of young ethnic minority members in Finland is to invest in their human, social and cultural capital.
  • Salo, Aija (2015)
    Tutkielma kuuluu työelämän tutkimuksen alaan. Se käsittelee seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen työyhteisössä liitettyjä normeja sekä keinoja edistää sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työyhteisössä ottaen huomioon myös sukupuolen moninaisuuden. Tutkielman kontekstina ovat seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuutta koskevan yhteiskunnallisen keskustelun aktivoituminen 2000-luvulla sekä työelämää säätelevän lainsäädännön muutokset, jotka asettavat työnantajille muodollisia velvoitteita edistää yhdenvertaisuutta. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineistona on viisi haastattelua. Haastateltavat ovat seksuaalivähemmistöön kuuluvia naisia, joista kukin työskenteli haastatteluhetkellä tai sitä aiemmin suorittavassa työssä. Haastateltavien koulutustaso on matala. Haastateltavien valinta koulutustaustan ja työtehtävien laadun perusteella perustuu pyrkimykseen tehdä työelämän tutkimuksessa näkyväksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksia ei-akateemisissa ammateissa. Tutkielmassa hyödynnetään myös kirjoittajan pitämän Sukupuolen moninaisuus näkyväksi työelämässä – konkreettisia keinoja etsimässä -työpajan tuloksia. Tutkielma kuvaa sitä, miten seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen liittyvät normit ilmenevät työyhteisön sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä millä tavoin sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät normit ovat yhteydessä toisiinsa. Sukupuoliodotukset ovat usein seksualisoituja, ja seksuaalisuuden sääntelyyn liittyy sukupuolinormeja. Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät normit ja sosiaaliset rakenteet ovat kytköksissä työntekijöiden hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen sukupuolinormien tavoin. Avoimuuteen ja salaamiseen usein liittyvä stressi ja paine tuovat seksuaalivähemmistöjen työhyvinvointiin ja koettuun työilmapiiriin oman ulottuvuutensa. Seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin liittyvien kokemusten vaikutukset työssä jaksamiseen ja terveyteen ovat melko tutkimaton alue Suomessa. Aineisto osoittaa, että työyhteisön arjessa sukupuolta tuotetaan ja sukupuolten kulttuurisia rajoja määritellään monissa sellaisissa käytännöissä, joita ei perinteisesti ole säädelty virallisesti ja joiden normatiivista merkitystä ei ole aina havaittu työorganisaatioissa. Tällaisia käytäntöjä ovat esimerkiksi työntekijöiden väliset sosiaaliset suhteet ja työyhteisön epäviralliset puhetavat. Jotta työelämänbsukupuolittuneita ja heteronormatiivisia rakenteita voidaan purkaa ja työelämän yhdenvertaisuutta edistää, on kiinnitettävä huomiota myös näihin epävirallisiin ja joskus vaikeasti hahmotettaviin kulttuurisiin käytänteisiin, ei ainoastaan työelämän viralliseen säätelyyn. Johtopäätöksissä eritellään konkreettisia keinoja hetero- ja sukupuolinormien purkamiseksi työyhteisöissä sekä pohditaan 1.1.2015 voimaan tulleiden yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien muutosten merkitystä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiselle tulevaisuuden työelämässä. Tasa-arvolaki kieltää muun muassa sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ja velvoittaa työnantajat, viranomaiset ja koulutuksen järjestäjät ennaltaehkäisemään tällaista syrjintää. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän muilla kuin sukupuoleen liittyvillä perusteilla ja velvoittaa työnantajat, viranomaiset ja koulutuksen järjestäjät edistämään yhdenvertaisuutta muun muassa seksuaaliseen suuntautumiseen liittyen.
  • Sergejeff, Katja (2015)
    Syrjäytyminen ja köyhyys näyttävät muodostuneen pysyväksi ilmiöksi Suomessa. Köyhyyden ja syrjäytymi-sen vastainen taistelu onkin yksi sosiaalipolitiikan suurimpia haasteita. Tutkielman tarkoitus on tarjota näkö-kulma köyhyyden ja hyvinvoinnin tutkimukseen tutkien yksilön selviytymiskokemuksia ja avun saannin ko-kemuksia. Tutkielman ensimmäinen tutkimuskysymys on selvittää, miten aineiston kirjoittajien kokemus selviytymisestä ja siihen liittyvistä tulevaisuudenodotuksista on muuttunut seurantajakson aikana. Toisek-seen tutkielmassa tarkastellaan, millaisia kokemuksia ja tuntemuksia avun saannista aineistossa kuvataan. Tutkielman aineiston muodostavat 13 kirjoittajalta saadut omaelämäkerralliset kirjoitukset. Ensimmäisen kirjoitukset on tehty vuonna 2006 ja samat henkilöt ovat kirjoittaneet uudelleen vuonna 2012. Aineistoa on analysoitu käyttäen osaksi narratiivista menetelmää ja osaksi sisällönanalyysia. Narratiivisessa analyysissa kirjoitukset jakautuivat kolmeksi tarinatyypiksi, joista kussakin selviytyminen hahmottuu eri tavoilla. Ta-rinatyypit ovat nimeltään kertomus vaikeuksien voittamisesta, kertomus luopumisesta ja kertomus näköalat-tomuudesta. Tutkielman keskeiset tulokset liittyivät selviytymiskokemuksen ja tulevaisuuden odotusten muutoksiin ta-rinatyypeittäin. Kertomuksessa vaikeuksien voittamisesta tarinoita yhdistää kertojien kokemus elämäntilan-teensa paranemisesta tavalla tai toisella. Kertomuksessa vaikeuksien voittamisesta myös tulevaisuuteen suhtaudutaan toiveikkaammin kuin muissa tarinatyypeissä. Kertomuksessa luopumisesta, kerronnassa nou-see esiin kokemus elämäntilanteen ja selviytymismahdollisuuksien huononemisesta. Kertomuksessa näkö-alattomuudesta kirjoittaja ei kuvaa elämäntilanteensa paranemista tai huononemista. Kertomuksessa näkö-alattomuudesta tulevaosuudenodotuksiin ei viitata juurikaan, ja jos niistä puhutaan, on sävy pessimistinen. Myös kokemukset avun saannista vaihtelivat tarinatyypeittäin. Kertomuksessa vaikeuksien voittamisesta viitattiin epäviralliseen apuun kaikista eniten, samoin tässä tarinatyypissä esiintyi eniten puhetta läheisistä. Läheiset saivat myös positiivisen merkityksen tarinoissa. Kahdessa muussa tarinatyypissä kuvailtiin use-ammin ilman apua jäämistä. Myös yksinäisyyden kuvaukset saivat näissä tarinoissa suuren roolin. Sosiaali-turva ja yleisemmin virallinen apu herätti kritiikkiä kaikissa tarinoissa, eikä sen kerrota olennaisesti lievittä-neen köyhyyttä yhdessäkään tarinassa. Poikkeuksena kritiikissä on eläkkeelle pääseminen, joka hahmottuu kertomuksessa vaikeuksien voittamisesta käänteenä parempaan. Tämä kuitenkaan ei johdu köyhyyden lievittymisestä, vaan tulojen varmistumisesta ilman jatkuvaa tarveharkintaisiin etuuksiin turvautumista. Tutkielman olennaisin johtopäätös onkin havainto köyhyyden, avunsaannin ja selviytymiskokemusten yh-teydestä aineistossa. Ne kirjoittajat, jotka kertoivat saaneensa apua, suhtautuivat positiivisemmin tulevai-suuteen, ja kokivat myös selviytyneensä paremmin. Heillä oli tarinoiden valossa myös vahvemmat sosiaali-set verkostot. Keskeinen johtopäätös on myös epävirallisen avun aseman hahmottuminen perusturvan aukkojen ja matalan tason paikkaajana.
  • Sams, Anni (2015)
    Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan yhteisöllisen muistin politisoitumista Miamissa vuonna 1973 perustetun Kuubalaisen taiteen ja kulttuurin museon tapauksessa. Museon perustivat Kuubasta vuoden 1959 vallankumouksen jälkeen paenneet kuubalaissiirtolaiset. Heidän tavoitteenaan oli ylläpitää kuubalaista kulttuuria ja kansanperinnettä kunnes kuubalaiset maanpakolaiset voisivat palata kotimaahansa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miksi vuonna 1988 museolla järjestetty huutokauppa aiheutti yhteisön sisäisten suhteiden kärjistymistä ja miksi museon toiminta lopulta hiipui kokonaan. Tutkimusmetodi on antropologinen osallistuva havainnointi, etnografinen kenttätyö ja arkistotutkimus. Tutkimusaineisto on pääosin kerätty noin kahden kuukauden aikana kenttätyössä Miamissa vuonna 2006. Arkistoaineisto koostuu Kuubalaisen taiteen ja kulttuurin museon arkistoista kerätystä 49 dokumentista, jotka sijaitsevat Miamin yliopiston Kuubalaisissa kokoelmissa (The Cuban Heritage Collection). Haastatteluaineisto koostuu viidestä haastattelusta, joista kolme haastateltavaa olivat olleet keskeisiä toimijoita museossa. Lisäksi aineistona on osallistuvan havainnoinnin keinoin kerättyä materiaalia, kenttämuistiinpanoja sekä Kuubalaisista kokoelmista kerätyt 71 museota koskevaa mediatekstiä. Tutkielmassa osoitetaan, että vastamuistin prosessien ja virallisen historian välinen jännite joutuu neuvottelun kohteeksi museotoiminnassa, jossa kollektiivinen muisti tulee julkiseksi. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuinka muistin poliittisuus ilmenee kuubalaisyhteisön yrityksessä institutionalisoida muistia ja näin osallistua kuubalaisuuden rakentumisen prosesseihin. Miamin kuubalaisyhteisön ja erityisesti ensimmäisen, kultaisen maanpaon sukupolven tiivis institutionaalinen rakenne ja kulttuurinen ja poliittinen yhtenäisyys ovat mahdollistaneet valtiolliselle kuubalaisuudelle rinnakkaisen, Miamin paikallisen julkisuuden rakentamisen. Tämä kuubalaisuuden määrittely nojaa erityiseen aikaprojektioon, jossa autenttiseksi Kuubaksi tunnistetaan vallankumousta edeltävä Kuuba, ja jossa sosialistinen Kuuba nähdään tätä kuubalaisuutta vääristävänä kontekstina. Kuubalaisten nostalginen nationalismi voidaan ymmärtää Victoria Boymin restoratiivisen nostalgian käsitteen kautta niin, että menneisyyden neuvottelu museotoiminnassa pyrkii tuottamaan uudelleen käsitystä kodista ja kuromaan kiinni temporaalista etäisyyttä ihanteelliseen menneisyyden Kuubaan tilanteessa, jossa yhteisö on pakon edessä maantieteellisesti etäällä kotimaasta. Tutkielmassa todetaan, että Kuubalaisen taiteen ja kulttuurin museo voidaan nähdä Johannes Fabianin ja John R. Eidsonin mukaan vastamuistia tuottavana sosiaalisena toimintana, jossa tehdään yhteisöllisestä muistista julkista. Museossa osallistuttiin yhteisöllisen muistin tuottamiseen ja keskusteluun autenttisesta kuubalaisuudesta vastakkaisena Kuuban valtion historiankäsitykselle. Tutkielmassa päädytään siihen, että Miamin kuubalaisyhteisössä vallitsevan maanpaon ideologian kautta yhteisöllisen muistin julkista esittämistä kontrolloidaan niin, että museon tuottama historiallisuus ei riittävästi edustanut sitä ympäröivää kuubalaisyhteisöä, eikä täten saanut yhteisön tukea taakseen. Tätä voidaan pitää yhtenä syynä siihen, että museon toiminta lakkasi, vaikka Miamissa kuubalaisyhteisö odottaa edelleen kotiinpaluun mahdollisuutta.
  • Kuusisto, Amiika (2015)
    Tiivistelmä - Referat – Abstract Tässä tutkimuksessa tarkastellaan äitien päihdetaustan yhteyttä koettuun sosiaaliseen tukeen sekä äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen laatuun ja laadun muutokseen. Lisäksi kartoitetaan sosiaalisen tuen lähteiden ja määrän eroavuuksia äitien välillä. Tutkimusaihe on ajankohtainen ja tärkeä muun muassa siksi, että yhteiskunnan taloudellisen taantuman myötä sosiaaliset ongelmat ja köyhyys koettelevat yhä useampia lapsiperheitä myös Suomessa. On kriittisen tärkeää saada ajantasaista tutkimustietoa sosiaalisen tuen puutteen ja päihteidenkäytön vaikutuksista lapsen varhaisvaiheeseen, jotta tukirakenteita ja ennaltaehkäisevää työtä voidaan kehittää vaikeimmissa oloissa elävien pikkulasten ja heidän vanhempiensa auttamiseksi. Valtion budjetissa tulisi myös taata raskaana olevien päihdeäitien palvelut syntyvien lasten terveysriskien minimoimiseksi. Tutkimuksen aineisto perustuu Beltin ja työtovereiden (Belt ym., 2009; 2012) interventiotutkimukseen. Siinä päihdetaustaisille äideille tarjottiin mahdollisuus osallistua ryhmämuotoiseen psykoterapiaan (n = 26) tai saada yksilöllisesti suunnattua psykososiaalista tukea (n = 25). Kontrolliryhmä (n = 50) muodostettiin ei-päihdetaustaisista äideistä. Interventiotutkimuksessa sosiaalista tukea (Harter, 1985; Parkes, 1986) tarkasteltiin äitien odotusaikana toteutetulla lomaketutkimuksella, yksilön raportoiman koetun tuen kannalta. Vuorovaikutusta äidin ja lapsen välillä mitattiin Biringenin (2000; 2014) emotionaalisen saatavillaolon menetelmällä (Emotional Availability Scales, EAS) kahtena ajankohtana, vauvan ikävaiheissa 4 kk ja 12 kk. Päihteidenkäytön osalta tutkimuksessa tarkasteltiin sekä huumeiden että alkoholin käyttöä. Tutkimukseen osallistuneet äidit (n = 101) raportoivat laittomien huumeiden käyttöään kahdeksasta eri huumeesta. Alkoholinkäytöstään äidit vastasivat seitsemään osioon standardoidusta AUDIT–kyselystä (Alcohol Use Disorders Identification Test, Saunders ym., 1993). Tässä tutkimuksessa keskitytään selvittämään äitien päihteidenkäyttötaustan yhteyttä koettuun sosiaaliseen tukeen sekä äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen laatuun. Lisäksi tarkastellaan sosiaalisen tuen määrää ja laatua eri osallistujaryhmien keskuudessa sekä vuorovaikutuksen laadun muutosta kahden mittauskerran välillä. Tulosten perusteella äitien päihdetaustalla on yhteys sosiaaliseen tukeen. Päihdetaustaiset äidit raportoivat kontrolliryhmää vähemmän sosiaalista tukea kunkin tuen lähteen (perhe, ystävät, tärkeät ihmiset) osalta erikseen sekä kokonaisuutena. Äidin päihdetausta ennustaa vähäisempää raskausaikaista sosiaalista tukea. Tulosten perusteella äitien päihdetausta vaikuttaa myös vuorovaikutuksen laatuun vauvan kanssa. Tämä näkyy äidin alempina vuorovaikutuspistemäärinä emotionaalisen saatavillaolon skaaloilla (EAS). Muutos päihdetaustaisten äitien osalta kahden mittauksen välillä oli kuitenkin positiivinen ja lapsen kannalta suotuisa: äitien vuorovaikutuksen EAS-kokonaispisteet olivat korkeammat jälkimmäisellä mittauskerralla. Myönteinen muutos voi liittyä intervention vaikutukseen. Saadut tulokset tukevat aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa esitettyä johtopäätöstä siitä, että riskitekijät kuormittavat varhaista vuorovaikutusta ja sosiaalisia suhteita. Tulokset viittaavat myös siihen, että interventioilla voi olla myönteinen vaikutus lapsen ja äidin vuorovaikutussuhteeseen. Avainsanat – Nyckelord Sosiaalinen tuki, varhainen vuorovaikutus, päihteet, huumeet, emotionaalinen saatavillaolo (EA)
  • Rekola, Oskari (2015)
    Evolving technology, improvements in production co-ordination and new communication tools enable companies to offshore parts of their value chain to foreign locations with lower factor costs. Literature seems to highlight two effects of offshoring: the productivity effect, which stems from the gains from trade, and the terms-of-trade effect, which is linked with the vanishing effect of distance on wages. To examine the role of wages in both the offshoring and receiving parties, I choose two approaches, the static Heckscher-Ohlin model and the static and dynamic Ricardian model. With the dynamic version of the Ricardian model, I will consider the long-run effects. I will be using the dynamic Ricardian model to consider the long-run effects. In the HO-model there are two inputs, skilled and unskilled labour, and two countries: North, which has a technical advantage with skilled labour, and South, which has a technical advantage with unskilled labour. With offshoring, the activity without advantage can be transferred abroad. With sufficiently high differences in factor endowments, the countries specialize and the wages for both skilled and unskilled labour are higher in the country with comparative advantage in skilled labour. If both countries continue diversifying instead of specialising, the unskilled labour wages in the North eventually fall below those in the South. The Ricardian model examines the short and long-run effects of decentralized production (offshoring). Technology levels are fixed in the short-run version but endogenous in the long-run version of the Ricardian model. In the short run, a sufficiently large and unexpected increase in offshoring is harmful to the wealthy country (North) and beneficial to the poor country (South). However, in the long run, the adverse effects in the wealthy country could be overcome through reallocating resources into research. The negative short run terms-of-trade effect is weaker in the long run. Whether the long-run total effect is positive or negative to the rich country depends on the efficiency of the reallocation of labour from production into research, relative to the pace at which production is decentralized. Moreover, we see that in the long run, the poor country is worse off due to its focus on offshore production and services instead of research. Its benefit then depends only on the global efficiency effect though increased trade volumes.
  • Kahilampi, Vesa (2015)
    Pro gradu -työ tutkii Euroopan parlamentin (EP) valtaoikeuksista käytyä keskustelua vuosina 2002–2007. Tutkimus keskittyy ennen kaikkea EU:n perustuslakia valmistelemaan vuonna 2002 asetetun Eurooppavalmistelukunnan eli tulevaisuuskonventin työhön ja tarkastelee konventissa esitettyjä vaihtoehtoja EP:n institutionaaliseksi rooliksi. Samalla työssä analysoidaan niitä rakenteellisia tekijöitä, jotka vaikuttivat EP:n aseman vahvistumiseen konventin esityksessä. Analyysi ulotetaan tutkimaan konventin keskustelujen vaikutusta EP:n valtaoikeuksien kasvamiseen vuoden 2004 ratifioimatta jääneessä perustuslakisopimuksessa ja vuoden 2007 Lissabonin sopimuksessa. Konventtia lähestytään uutena instituutiona, jonka osallistujat rakensivat sille työn edetessä omat toimintatavat ja instituutiokulttuurin. Päätöksenteon rakenteita lähestytään sosiologisen ja historiallisen institutionalismin kautta. Konventin keskustelujen ja valtasuhteiden todentamiseen sekä rakenteiden havaitsemiseen käytetään konventin EP:n asemaa koskeneita pöytäkirjoja, kontribuutioita ja muutosesityksiä sekä osallistujien kokemuksestaan kirjoittamia julkaisuja. Lisäksi tukena käytetään konventin työtä ja sitä seuranneita perussopimusuudistuksia analysoineita tutkimuksia yli tiederajojen. Konventin muodostumisen omaksi instituutiokseen todetaan vaikuttaneen sen tekemän työn lopputuloksiin ja tätä kautta EP:n vuonna 2007 vahvistuneeseen asemaan. Konventin myönteisen suhtautumisen EP:n vallan kasvattamiseen todetaan olleen keskeisessä roolissa, kun vuosien 2004 ja 2007 perussopimusuudistuksista neuvoteltiin. Konventin tuki EP:lle selitetään ensisijaisesti aiempien perussopimusten aiheuttamista rajoituksista johtuvana poliittisena kompromissina. Euroopan parlamentin konventtidelegaation vahva neuvotteluasema ohjasi myös osaltaan konventin työtä. Lisäksi konventtiedustajien nähdään osaltaan siirtäneen lojaliteettiaan delegaatioilta itse konventin taakse, mikä auttoi antamaan tarvittavaa uskottavuutta konventin ehdotuksille. EP:n valtaoikeuksien kasvun vuoden 2007 Lissabonin sopimuksessa nähdään johtuneen ennen kaikkea konventin neljä vuotta aiemmin saavuttaman kompromissin laaja-alaisesta hyväksynnästä hallitusten keskuudessa. Konventtimallisen neuvottelun nähdään kuitenkin luonteeltaan seuranneen pitkälti hallitusten välisissä neuvotteluissa aiempien uudistusten yhteydessä vallinnutta linjaa. Euroopan parlamentin valtaoikeuksien kasvamisen kannalta konventin rooli oli keskeinen, mutta ei elintärkeä. EP:n vallan kasvattaminen olisi ollut ajankohtainen kysymys myös ilman konventtia ja sitä puolsi lopulta usea ulkopuolinen tekijä.
  • Savonen, Jenni (2015)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin sitä, millä tavoin huumeiden käyttäjät rakensivat identiteettejään elämäntarinoita kertoessaan. Täsmällisemmin tarkasteltiin sitä, millä tavoin huumeiden käyttäjät asemoivat itseään suhteessa valtaväestöön ja toisiin huumeiden käyttäjiin. Tutkimuskysymyksinä olivat 1) Miten huumeiden käyttäjät elämäkertahaastatteluissaan asemoivat itseään ja toisia sekä 2) Millä tavalla he puheessaan viittaavat ja ottavat kantaa kulttuurisiin valtatarinoihin. Aineistona käytettiin ensimmäisen huumeaallon aikana 1960- ja 1970-luvuilla huumeiden käytön aloittaneiden henkilöiden elämäkerrallisia haastatteluja. Aineisto koostui 21:sta haastattelusta. Tutkimuksen metateoreettinen tausta pohjautui sosiaaliseen konstruktionismiin ja identiteettien määriteltiin diskursiivisen psykologian mukaan sosiaalisesti rakentuviksi. Tarkemmin sovellettiin asemointiteoriaa, jossa tarkastelu kohdistuu siihen, millä tavoin subjektiasemat rakentuvat vuorovaikutuksessa. Haastateltavien todettiin asemoivan itsensä ulkopuolisiksi suhteessa ryhmään, jota he kutsuivat kunnon kansalaisiksi. Tätä ulkopuolisuutta selitettiin valtaväestön tuomitsevuuden ja oman elämän erilaisuuden kautta. Valtaväestön tarjoama leimattu ja rikollinen identiteetti olivat vahvasti haastateltavien tunnistamat ja vahvimmin heitä valtaväestöstä erottavia tekijöitä. Leimautumisen vuoksi haastateltavat katsoivat, ettei heillä ollut mahdollisuutta kuulua normaaleiden kategoriaan, vaikka he olisivatkin pitäneet itseään tavallisina. Valtaväestöstä huumeiden käyttäjiä erotti myös se, ettei heidän elämäänsä kuulunut normaalielämälle tyypillisiä asioita. Asemoidessaan itseään suhteessa muihin huumeiden käyttäjiin haastateltavat puhuivat heille haastattelun kontekstin kautta tarjoutuvaa huumeiden käyttäjiin liitettyä negatiivista identiteettiä vastaan. Haastateltavat torjuivat esimerkiksi nistin ja narkomaanin asemia. Eroja muihin huumeiden käyttäjiin selitettiin huumeiden käytön hallinnan, moraalisuuden ja persoonallisuuden kautta. Haastateltavat korostivat omaa toimijuuttaan suhteessa toisiin huumeiden käyttäjiin, ja katsoivat pystyvänsä valitsemaan sen, millä tavalla käyttäytyivät. Eroja suhteessa toisiin huumeiden käyttäjiin tehtiin hienosyisemmin ja useammilla ulottuvuuksilla kuin valtaväestöön.
  • Taajamo, Minttu (2015)
    Tyypin 1 diabetes lapsilla ja nuorilla on Suomessa yleisempää kuin missään muualla maailmassa, ja diabeetikoiden määrä lisääntyy koko ajan. Joka vuosi noin 600 suomalaisella alle 15-vuotiaalla lapsella todetaan tyypin 1 diabetes. Tällä hetkellä Suomessa on noin 40 000 tyypin 1 diabeetikkoa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tyypin 1 diabetesnuorten matkaa koulunpenkiltä työelämään, ja etsittiin vastausta siihen, kuinka sairaus näyttäytyy tyypin 1 diabetesta sairastavien nuorten elämässä aikuisuuden kynnyksellä. Tutkimuksessa yhdistettiin haastatteluaineistoa ja Itä-Suomen yliopiston Tyypin 1 diabetesta sairastava työelämässä -hankkeen keräämää kyselyaineistoa. Haastatteluaineisto koostui kymmenen 13–24-vuotiaan diabeetikon teemahaastattelusta. Itä-Suomen yliopistolta saadusta kyselyaineistosta on ollut käytössä tämän tutkimuksen aihealueisiin liittyvät 18–24-vuotiaiden nuorten vastaukset. Kyselytutkimuksen vastausprosentti oli 51 %. Haastatteluaineistoa analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin, kun taas kyselyaineistoa tutkittiin ristiintaulukoinnin, khiin neliö -testin ja logistisen regressioanalyysin avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu katsauksesta elämänkulun tutkimukseen ja yhteiskunnalliseen vammais- ja pitkäaikaissairaustutkimukseen. Tutkimuksessa korostuu, kuinka kokonaisvaltainen ja monien ristiriitojen sairaus diabetes on. Diabetes tunkeutuu elämän kaikille osa-alueille, ja se on otettava huomioon lähes kaikessa, mitä nuoret tekevät. Ristiriitaisuus nousee esiin nuorten suhtautumisessa sairauteensa, joka vaihtelee eri tilanteissa ja ympäristöissä, sekä erilaisissa vastakkaisuuksissa, kuten salailu ja avoimuus, varautuminen ja spontaanisuus, avuttomuus ja toimijuus, joita nuorten elämä on täynnä. Diabetesnuorten suuri haaste on tasapainotella näiden ristiriitojen välillä – muiden nuoruuteen liittyvien haasteiden lisäksi. Nuoruus on aikaa, jolloin tulee tehdä tärkeitä päätöksiä muun muassa koulutuksen, ammatin ja itsenäistymisen kannalta. Moni näistä päätöksistä tulee ohjaamaan nuorten koulutus- ja työuria sekä myöhemmin määrittämään heidän elämänkulkujaan. Diabetesnuoret ovat hyvin tietoisia tästä, ja he kokevatkin koulutus- ja ammatinvalinnan haastavaksi. Yhtenä lisähaasteena nousi esiin diabeteksen huomioonottavan ammatinvalinnanohjauksen vähäisyys. Koulutusvalintoja tehdessä etenkin nuoren omat kiinnostuksen kohteet, vahvuudet ja heikkoudet, tutut ammatit ja työllistymisen, ovat tärkeitä. 18 prosenttia nuorista kertoi diabetekseen vaikuttaneen heidän ammatinvalintaansa. Diabetesnuoret uskovat pärjäävänsä työelämässä hyvin, ja jatkavansa työelämässä normaaliin eläkeikään saakka. Jopa 73 prosenttia diabetesnuorista kertoo kuitenkin olevansa huolissaan tulevaisuudesta diabeteksen vuoksi. Nuorten on vaikea puhua näistä huolista. Tutkimuksen mukaan nuoret kokevat, että he ovat pärjänneet elämässä hyvin sairaudesta huolimatta. Diabeteksen kanssa tasapainoileminen on raskasta, ja nuoret kaipaavat laajaa verkostoa ympärilleen, johon tarvittaessa tukeutua. Sairauden tuomat rajoitukset nuorten elämään ovat verrattain vähäisiä, mutta merkityksellisiä. Nuorille tulee antaa mahdollisuus puhua huolistaan, eikä niitä tule vähätellä.
  • Tuomisto, Lauri (2015)
    Nowcasting is generally defined as the prediction of the present. Nowcasting is required in economics as many economic variables have a publishing lag and the publishing frequency of the variables can be lower than desired. Therefore it is often necessary to estimate the current values of economic variables through nowcasting models. The aim of the thesis is to find out if Swedish private consumption can be nowcasted more accurately with models that include Google search data as explanatory variables. Traditionally private consumption is nowcasted with consumer confidence index and in the thesis models based on consumer confidence index are compared to models based on Google search data. Google search data for the thesis is downloaded from Google Trends, which is a service provided by Google Inc. through which the public can access the search word statistics of each country. The Google search data is available on a weekly frequency, which in this thesis is aggregated into monthly frequency. The Swedish private consumption data for the study is downloaded from OECD Statistics. The private consumption data from OECD is available on a quarterly frequency, which is disaggregated into monthly frequency using the Chow-Lin procedure and Swedish retail trade data as an indicator series. The Swedish retail trade data is downloaded from the Swedish Statistics and the Swedish consumer confidence index from the National Institute of Economic Research. All the time series used in the nowcasting models are on a monthly frequency and cover a period from January 2005 to June 2014. The main methods used in the thesis include principal component analysis, which is applied for the Google search data and dynamic linear regression based on which the nowcasting models are formed. Two types of nowcasting models for the private consumption are formed in the thesis. Google Trends service uses an algorithm to categorize the search words automatically based on the subject and the first type of the models uses these automated search categories as explanatory variables in the nowcasting model. The second type uses the most popular search words as explanatory variables. Only search categories and search words related to private consumption are included in the models. The models based on search words are found to be more accurate compared to the models based on search categories. However, the model based on consumer confidence index is still found to produce more accurate nowcasts compare to the model including Google search words. In an in-sample nowcast the model including both Google search words and consumer confidence index as explanatory variables slightly outperforms the model including only consumer confidence index. The performance of the nowcasting model including both Google search words and consumer confidence as explanatory variables is then tested in an out-of-sample nowcast in which case the model performs worse compared to the model including only consumer confidence index. Based on the results of the thesis it can be concluded that the method of using Google search words in nowcasting models showed some potential, but in an out-of-sample nowcast the traditional model including only consumer confidence index still outperformed the model including Google search words. Therefore further studies are required in order to fully determine the usefulness of Google search word data for nowcasting of Swedish private consumption.
  • Svartholm, Ria (2015)
    Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Paltamon Työvoimatalon työllisten näkemyksiä aktivointiin, työhön ja elämänhallintaan liittyen. Kainuun maakunnassa sijaitsevassa vajaan 4000 asukkaan Paltamossa oli vuosina 2009–2013 käynnissä täystyöllisyyteen tähtäävä Työtä Kaikille -hanke. Hankkeessa kaikki kunnan työttömät työnhakijat työllistettiin työsuhteeseen. Työllistetyistä tuli työllisiä välityömarkkinoille. Saadusta tulosta muodostui vastikkeellista, sillä työlliset työskentelivät työpajoissa Työvoimatalolla. Tarkoituksena oli, että välityömarkkinoilta siirrytään avoimille työmarkkinoille. Hanke korosti aktivoinnin merkitystä. Työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei kuitenkaan toteutunut kaikilla ja välityömarkkinat jäivät monelle pitkäaikaiseksi työllistäjäksi, kuten myös haastatteluaineiston työllisille. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten aktivointi on toteutunut Paltamossa välityömarkkinoille jääneiden mielestä ja millaista aktivointia hanke edusti. Lisäksi selvitetään, tuottaako Työtä Kaikille -hankkeen mukainen aktivointi parannuksia työllisten hyvinvointiin ja elämänhallintaan. Tarkastelutapana on yksilönäkökulma. Tutkimusaineisto kerättiin haastatteluin Paltamossa keväällä 2012. Haastattelu on hyödyllinen tapa kerätä tietoa silloin, kun halutaan tietää ihmisten subjektiivista näkemyksistä ja kokemuksista. Haastatteluja kerättiin kymmeneltä Työvoimatalon työlliseltä, jotka olivat eri-ikäisiä. Heistä viisi oli naisia ja viisi miehiä. Analyysimenetelmänä käytetään sisällönanalyysiä, jossa käytetty aineisto järjestetään selkeämpään muotoon menettämättä aineiston tuottamaa sisältöä. Sisällönanalyysi oli tässä tutkielmassa yhdistelmä aineistolähtöistä ja teoriaohjautuvaa päättelyä. Aineiston avulla päädytään siihen tulokseen, että aktivoinnin toteutumisessa välityömarkkinoilla on ongelmia. Työvoimatalon työt olivat pääosin työpajatyyppisiä. Osa työllisistä oli talolla toimettomana vailla työtehtäviä, mikä johti osaltaan sosiaalisiin ongelmiin. Kannustinongelmat ja subjektiiviset esteet hidastivat työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työvoimatalolla työskentely oli pakollista kunnan työttömille työnhakijoille. Osa kyseenalaisti pakolla työllistämisen oikeutuksen ja myös kapinoi sitä vastaan. Moni haastatelluista koki, että ei saanut riittävästi tukea ja yksilöllistä ohjausta. Aktivoinnissa on kaiken kaikkiaan paljon liikkuvia osia, jotka voivat epäonnistuessaan myös heikentää hyvinvoinnillisia tavoitteita. Yksilöllisen tilanteen kartoitus ja tuen tarjoaminen ovat asioita, joita vähintään tarvitaan, kun tavoitteena on ihmisten osallisuuden lisääminen työelämän suhteen. Aktivoinnin piirissä työskentelevien ammattitaito on myös tärkeä osa onnistunutta tuen antamisen prosessia. Työvoimatalolla työntekoa korostettiin ehkä liiaksikin siinä, että se lisää hyvinvointia. Yksilöllisen tuen tarpeisiin kiinnitettiin vähemmän huomiota. On tärkeää ymmärtää, että tukea tarvitsevien ihmisten hyvinvointi ja elämänhallinta vahvistuvat sillä, että osallisuutta lisätään. Tämä ei välttämättä tarkoita esimerkiksi pitkiä työpäiviä, vaan sen tunnustamista, että ihmisillä on ylipäänsä tarve tehdä jotakin.
  • Toivanen, Pasi (2015)
    Tämä työ käsittelee sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Aihetta tarkastellaan ympäristöongelmien ja taloudellisen eriarvoisuuden kautta. Aluksi käydään läpi tutkielman välttämättömät tieteenfilosofiset lähtökohdat, joita ovat erityisesti tutkielman ontologisen position esittely sekä sen normatiivisen lähtökohdan perustelu. Tämän jälkeen esitellään keskeisintä sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta käytyä historiallista keskustelua ja sekä aiheelle ominaisia filosofisia haasteita. Teoriahaasteiden läpikäynnin jälkeen siirrytään tarkastelemaan John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriassaan hahmottelemaa sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkemystä. Rawlsin näkemys osoitetaan puutteelliseksi erityisesti ympäristönäkökulman osalta. Koska Rawlsin malli ei voi tarjota tyydyttävää ratkaisua sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kysymykseen, hahmotellaan vaihtoehtoisen mallin perusperiaatteita ympäristöllisen oikeudenmukaisuuden kolmen keskeisen peruslähtökohdan (aika, paikka, laji) kautta. Työn lopuksi arvioidaan sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen edellytyksiä todellisessa maailmassa. Tarkastelussa päädytään lopputulokseen, jonka mukaan vallitsevat taloudellisen ja poliittisen toiminnan tavat eivät tarjoa hyviä edellytyksiä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumiselle.
  • Savelainen, Antti (2015)
    Equity volatility and corporate bond yields reflect the embedded risks in an underlying corporation and general market conditions. In this research the bond yield is replaced by the price of credit default swap as a more company specific risk measure. The goal of this thesis is to develop a prediction model for credit default swap prices utilizing equity volatility. The empirical research data consists of companies in the European Stoxx 600 Index covering years between 2000 and 2014. The former literature has shown simultaneous movement between the volatility and credit default swap prices utilizing a linear regression model. These results are repeated in this thesis, but the prediction power of the volatility is questionable due to a low coefficient of determination. According to the results of vector autoregressive modelling in this and the former research, there exists Granger causality between the time series of equity volatility and credit default swap prices. Consequently, the vector autoregressive model is applied to an investment strategy developed in this thesis. The investment strategy is shown to be profitable with certain assumptions at least in this research data. The assumptions concern liquidity and limited data set. The investment strategy is verified with different volatility calculation periods and sampling frequencies.
  • Marsh, Charlotta (2015)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan vammaisuuden muotoutumista vammaisten naisten elämäkerrallisessa kerronnassa. Tutkielman taustalla ovat sosiaalisessa vammaistutkimuksessa käydyt keskustelut vamman ja vammaisuuden käsitteellisestä erottamisesta siten, että vammaisuus ymmärretään yhteiskunnallisissa käytännöissä syntyväksi ulossulkemisen muodoksi. Tässä tutkielmassa vammaisuutta tarkastellaan yhteiskunnallisissa käytännöissä muotoutuvana, ruumiillisena ja sukupuolittuneena ilmiönä. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, millaisia elementtejä ja toimijoita vammaisuuden muotoutumiseen osallistuu, ja millaisissa käytännöissä vammaisuutta tuotetaan. Tutkimuksen aineiston tuottamiseksi on haastateltu kymmentä vammaista naista. Haastatteluja on yhteensä 17, ja ne ovat elämäkerrallis-temaattisia. Haastateltavia yhdistävänä tekijänä ovat liikuntavammat. Aineiston analysoinnissa hyödynnetään Bruno Latourin ajattelua, jossa inhimillinen toiminta nähdään aina materiaalisten ja ei-inhimillisten tekijöiden välittämäksi. Vammaisuuden ruumiillisuutta tarkastellaan hyödyntäen Maurice Merleau-Pontyn fenomenologista muotoilua elävästä ruumiillisuudesta. Aineiston luennassa tarkastellaan lääketieteellisiä käytäntöjä, rakennettua ympäristöä, apuvälineitä ja avustajia sekä pukeutumista. Tutkimuksen tuloksena on, että elämäkerroissa vammaisuus näyttäytyy tilanteisesti muotoutuvana ilmiönä. Rakennettu ympäristö vaikuttaa vammaisuuden muotoutumiseen avaamalla ja sulkemalla toiminnan mahdollisuuksia. Tilojen esteellisyys ja saavutettavuus muotoutuvat paitsi tilojen fyysisessä rakenteessa, myös tilojen käytössä. Haastateltavien tekemät avustajiin ja apuvälineisiin liittyvät valinnat ovat kytköksissä sekä toiminnan mahdollisuuksien muotoutumiseen, että yksityisyyden säilyttämiseen. Haastateltavien elämäkerroissa keskeinen vammaisuutta tuottava tekijä ovat vammaisia ihmisiä koskevat kielteiset asenteet. Henkilö, jolla on näkyvä vamma, tulee usein kohdatuksi korostuneesti ruumiillisuutensa ja vamman kautta. Vammaiseksi määrittyminen saattaa myös häivyttää taustalle ihmisen muut ominaisuudet, kuten sukupuolen. Vammaiseksi määrittymisessä on haastateltavien kuvauksissa kuitenkin myös liikkumavaraa, eivätkä vammaiseksi määrittymisen seuraukset ole yksinomaan kielteisiä. Haastateltujen elämäkerroissa vammaisuus ei näyttäydy yksilön ominaisuutena, vaan muotoutuu jatkuvasti erilaisten toimijoiden vuorovaikutuksessa. Näissä muotoutumisen tilanteissa keskeisiä ovat vammaisuutta koskevat yhteiskunnalliset käytännöt ja käsitykset. Nämä käytännöt ja käsitykset tulevat esiin toiminnan aineellisissa välityksissä ja suhteessa ihmisen ruumiillisuuteen.
  • Antin, Ling (2015)
    In this thesis I want to use Monte Carlo simulation to get profits data of different power plants in America to help investors to make investment decisions. Because now electricity market already has changed into a new period which can be called liberalization. During liberalization electricity market investors must face investment risks themselves. Investors cannot give investment risks to consumers any more (Ropues, Nuttall & Newbery, 2006, p.3), which they can do before liberalization. So it is necessary to find a new way that can analyze variable risks properly. I choose nuclear power plant, natural gas power plant and coal power plant. First step I use sensitivity analysis to find out the biggest factors which can influence the values of the NPV of the three power plants. Second step I get the three power plants’ distributions of NPV. Third step I get the distributions of PI of the three power plants. During the Monte Carlo simulations of NPV analysis I make a conclusion that in the case of 10% discount rate natural gas power plant is the best choice and at 5% discount rate it is unclear natural gas or nuclear is the best choice. During Monte Carlo simulations of PI analysis I find that at 5% discount rate it is unclear which of the three power plants is the best choice and at 10% discount rate it is unclear coal or natural gas is best choice. Then I make portfolios analysis. The last part I analyze risk factors of investing in coal, natural gas and nuclear power plants. So the investors who want to invest in American power plants get a very good help from my analysis. They can do the final investment decision according to their own risk appetite on the base of my analysis.