Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 5269
  • Ikäheimo, Salla (2015)
    Syrjäytymisen kustannuksista esitetyt arviot perustuvat usein skenaarioihin, joihin sisältyy paljon oletuksia. Yleisessä keskustelussa syrjäytymisen kustannukset supistuvat usein koskemaan pelkästään työttömyyden yhteiskunnallisia kustannuksia ja syrjäytymiseen liittyvät muut ongelmat ja niihin liittyvät kustannukset jäävät laskelmien ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa kerättiin kansainvälistä ja kotimaista kirjallisuutta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten yhteiskunnallisista kustannuksista noudattaen systemaattisen kirjallisuuskatsauksen hakuperiaatteita. Valittujen tutkimusten tuli olla seurantatutkimuksia ja niissä tuli olla laskettu kustannuksia syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Vaatimuksena oli, että tutkimusjoukolla oli aikaisemman tutkimuksen perusteella kohonnut riski syrjäytyä tai tutkimushenkilöillä oli tunnistettavissa syrjäytymiseen liittyviä ongelmia. Yhtään suoraan syrjäytymisen kustannuksiin liittyvää seurantatutkimusta ei löytynyt, mutta mukaan valikoitui 23 tutkimusta, joissa tutkittiin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kustannuksia. Valitun kirjallisuuden laatua arvioitiin ja tutkimusten sisältämistä kustannuksista muodostettiin synteesi. Valittu kirjallisuus jaoteltiin syrjäytymisen prosessia mukaillen käyttäytymisongelmiin, ongelmiin koulunkäynnissä, mielenterveysongelmiin, päihdeongelmiin ja rikollisuuteen. Kirjallisuudessa esitetyt kustannukset luokiteltiin ja kustannuksista muodostettiin synteesi kustannustyypeittäin. Kustannukset jakautuvat hyvin epätasaisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten välillä ja hyvin pieni osa nuorista kerryttää suuren osan kustannuksista. Ongelmien kasaantuminen lisää kustannuksia entisestään samoille henkilöille. Vain harvassa tutkimuksessa oli käytetty tarkoin kaltaistettu vertailuryhmää, vaikka tutkimuksissa tunnistettiinkin muiden tekijöiden vaikutukset kustannuksiin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että syrjäytymisen kustannuksiin liittyvää kirjallisuutta on vähän ja ne eivät noudata tutkimuksellisesti oikeita periaatteita, vaan ovat karkeita arvioita. Syrjäytymisen kustannuksista tulisi tuottaa jatkossa monipuolisempaa tutkimusta, joka perustuu seurantaan. Kustannuksia tulisi vertailla myös niihin, joilla syrjäytymisvaara on suuri, mutta jotka eivät syrjäydy.
  • Muukkonen, Saara (2015)
    Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia, selittävätkö akkulturaatioasenteet kansallisen kielen taidon ja psykologisen sopeutumisen välistä yhteyttä. Sopeutumista on tutkittu akkulturaation yhteydessä runsaasti. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että kielitaito on yhteydessä akkulturaatioasenteisiin ja sopeutumisen eri tasoihin. Kuitenkin tutkimus näiden kolmen mittarin välisistä yhteyksistä on vähäistä ja kielitaito on usein mukana vain yhtenä demografisena mittarina. Tutkielman teoreettista taustaa hahmottavat akkulturaation ulottuvuudet ja Berryn akkulturaatioasenteet. Tutkielmassa käytetään Helsingin yliopiston Valtiotieteellisessä tiedekunnassa, sosiaalipsykologian oppiaineessa vuosina 2008 – 2014 toteutettujen INPRES- ja LADA -projektien pitkittäisaineistoja. Aineisto koostuu Venäjältä Suomeen muuttaneista inkerinsuomalaisista paluumuuttajista. Projekteissa on tehty kolme seurantamittausta, ensimmäinen noin puoli vuotta (N=155), toinen noin kaksi vuotta (N=133) ja kolmas noin kolme vuotta (N=85) maahanmuuton jälkeen. Tässä tutkielmassa suomen kielen taitoa arvioitiin ensimmäisellä seurannalla. Akkulturaatioasenteiden mittareita ovat: kulttuurinen säilyttäminen ja kontaktihalukkuus, joiden arviointi tehtiin toisella seurannalla. Psykologisen sopeutumisen mittareita ovat: elämäntyytyväisyys ja itsetunto, joita arviointiin kolmannella seurannalla. Tutkielman pääanalyysimenetelmä on askeltava regressioanalyysi. Ensiksi tutkittiin regressioanalyysein suomen kielen taidon ja psykologisen sopeutumisen välistä yhteyttä, seuraavaksi suomen kielen taidon ja akkulturaatioasenteiden sekä lopuksi akkulturaatioasenteiden ja psykologisen sopeutumisen välisiä yhteyksiä. Tutkielman tulokset eivät ole samassa linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa: tutkielmassa ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä päämittareiden välillä. Näin ollen päätutkimuskysymys ei saa tukea. Regressioanalyysien nollatulokset saattavat johtua analyysien puutteellisista taustaoletuksista tai ongelmista päämittareiden luotettavuudessa. Kuitenkin, koska kansallisen kielen taidon vaikutukset sopeutumiseen ovat hyvin moniulotteisia ja koska maahanmuuttajien kansallisen kielen taito on yhteiskunnallisesti tärkeää, lisätutkimusta kaivataan yhä. Avainsanat: kielitaito, akkulturaatioasenteet, psykologinen sopeutuminen, elämäntyytyväisyys, itsetunto, pitkittäistutkimus, regressioanalyysi
  • Saukkonen, Miika (2015)
    Tutkielman tarkoituksena on selvittää hoivatyöläisten mahdollisuuksia ammatilliseen yhteisöllisyyteen ja toimijuuteen tilanteessa, jossa hoivatyö näyttää kurjistuvan kustannustehokkuutta korostavan politiikan seurauksena. Tutkin ammatillisen yhteisöllisyyden ja toimijuuden edellytyksiä analysoimalla Helsingin kaupungin kotihoidossa työskentelevien maahanmuuttajataustaisten hoivatyöläisten kokemuksia ja odotuksia koskien heidän työmarkkina-asemaansa ja siihen vaikuttamista. Tutkielman yhtenä lähtöoletuksena on, että vanhusten kotihoidossa ammatillisen yhteisöllisyyden ja toimijuuden rakentaminen on yhä ongelmallisempaa, koska raskaiden työolojen ja matalien palkkojen vuoksi työntekijöiden vaihtuvuus on korkeaa ja ammattiin identifioituminen heikkoa. Julkisen vallan pyrkimyksenä on ohjata maahanmuuttajataustaista työvoimaa vanhustenhoidon ja kotihoidon työhön, ja tämä näkyy varsinkin pääkaupunkiseudulla lähihoitajakoulutuksessa sekä työpaikoilla. Katson, että maahanmuuttajataustaisten hoivatyöläisten kokemusten ja odotusten tarkastelu avaa näkökulmia ammatillisen yhteisöllisyyden ja toimijuuden mahdollisuuksiin tulevaisuuden hoivatyössä. Tutkimusaineisto koostuu 19 teemahaastattelusta. Haastateltavat olivat Helsingin kaupungin kotihoidossa työskenteleviä maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, joista suurin osa (13) työskenteli hoitajina. Joukossa oli myös sairaanhoitajia, terveydenhoitaja ja kaksi avustajaa. Puolet haastateltavista oli ollut nykyisessä työpaikassa vasta alle vuoden ja ainoastaan yksi haastateltava oli ollut työpaikassa yli viisi vuotta. Haastattelut tehtiin kevään ja kesän 2012 aikana osana Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia ”Maahanmuuttajataustaisten hoitajien ammatillisten subjektiviteettien muotoutuminen vanhustyössä”. Tutkielmassa haastatteluaineistoa analysoidaan teema-analyysin sekä odotusanalyysin avulla. Odotusanalyysin avulla pyritään tarkastelemaan haastateltujen hoivatyöläisten odotuksia liittyen asemaansa ja toimintamahdollisuuksiinsa suomalaisessa työelämässä. Tutkielmassa tarkastellaan työntekijöiden kohtaamaa eriarvoisuutta Joan Ackerin (2006) kehittämän eriarvoisuusregiimien (inequality regimes) käsitteen avulla. Lähtökohtana on, että työntekijöiden kohtaamat eriarvoisuuden muodot ovat vaikuttamismahdollisuuksien rajoja ja ammatillisen kansalaisuuden esteitä. Aineiston perusteella merkittävimmät hoivatyöläisiä koskevat eriarvoisuuden muodot liittyvät työorganisaation toiminnan resursseja ja päämääriä sekä työn organisointia koskevaan päätöksentekoon. Päätökset resursseista rajaavat työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet hyvin kapeiksi. Tätä ei kuitenkaan mielletä eriarvoisuudeksi, koska se koskee hoivatyöläisiä tasapuolisesti, eikä sille nähdä vaihtoehtoja. 
 
Maahanmuuttajataustaiset hoivatyöläiset voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin hoivatyön ammattilaisiin, jotka ovat muuttaneet Suomeen työskennelläkseen hoiva-alalla, ja niihin, jotka päätyvät hoivatyöhön vasta Suomessa pikemminkin sen takia, että muita töitä ei ole heille tarjolla. Tutkimusaineistoni perusteella voidaan todeta, että hoitoalalle jo ennen Suomeen tuloaan suuntautuneilla ja kokeneemmilla hoivatyön ammattilaisilla on korkeampia odotuksia esimerkiksi työehtojen, ammattilaisena kehittymisen ja työpaikalla vaikuttamisen suhteen. Aineiston perusteella hoivatyöläisten henkilökohtaiset kokemukset ammattiliittojen toiminnasta ovat yleisesti ottaen erittäin vähäisiä. Myönteisiin ja voimaannuttaviin vaikuttamiskokemuksiin perustuvaa pohjaa hoivatyöläisten ammatillisen yhteisöllisyyden ja toimijuuden rakentamiselle ei juuri ole. On kuitenkin huomionarvoista, että monet ovat liittyneet oman alansa ammattiliittoon, vaikkakin heidän jäsenyytensä on passiivista, ja perinteisen työväen solidaarisuuden sijaan ay-jäsenyydellä on heille pikemminkin ”vakuutussolidaarisuuden” kaltainen merkitys. Osa selvästi toivoo, että ammattiliitot taistelisivat voimakkaammin hoitajien puolesta ja olisivat enemmän läsnä työpaikkatasolla. Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä on, että kotihoidossa käytettävissä olevien resurssien vähyys rajaa työntekijöiden vaikuttamismahdollisuudet hyvin kapeiksi, ja tuottaa hyvin vaikeat olosuhteet ammatilliselle toimijuudelle työorganisaation sisällä. Tämän vuoksi ammatillisen kansalaisuuden edellytysten luominen vaatisi merkittäviä muutoksia siellä, missä vanhustenhoidon resursseista päätetään, eli valtakunnallisella ja kunnallisella päätöksenteon tasolla.
  • Ryhänen, Miia (2015)
    Tutkielma käsittelee isovanhemmuutta perhe- ja läheissuhteena. Suhteiden läheisyys muodostuu perheyhteyden kokemisesta. Ilman yhteisyyden tunnetta edes biologinen side ei välttämättä kestä. Side ihmisten välillä voi perustua puhtaasti läheisyyden ja yhteisyyden kokemiseen. Tutkielmassa tarkastellaan perheyhteyden ja isovanhemmuuden kokemuksellisuutta erityisesti kahdessa tilanteessa. Toisessa tilanteessa on kyse biologisesta isovanhemmuudesta, joka on haurasta tai jännitteistä ja toisessa on kyse varaisovanhemmuudesta, joka on syntynyt eri sukupolvien välille esimerkiksi koetun läheisyyden ja yhteisten kokemusten kautta. Tutkielmassa hyödynnetään konfigurationaalista näkökulmaa, jota on viime aikoina sovellettu perhe- ja läheissuhteiden tutkimuksessa. Norbert Eliasin teoreettinen ja empiirinen työ on luonut pohjan konfigurationaaliselle suuntaukselle. Tämän näkökulman kautta perhe nähdään suhteiden sekä sidosten muodostamana kokonaisuutena ja ihmiset sekä heidän minänsä näissä muodostelmissa muotoutuvana. Lisäksi työssä on hyödynnetty sukupolvien välisiin perhesuhteisiin, perhetutkimukseen sekä isovanhemmuuteen liittyvää taustakirjallisuutta. Tutkielman aineisto koostuu 43 isovanhempien kirjoittamasta kertomuksesta. Isovanhemmuudelle annettuja merkityksiä tarkastellaan aineistolähtöisen teemoittelun avulla. Teemoittelun kautta eritellään kirjoittajien suhdemuodostelmien ominaisuuksia sekä niiden vaikutusta isovanhempien tai varaisovanhempien ja lastenlapsien välisen suhteen muotoutumiseen. Tutkielman tulokset osoittavat, että isovanhemmuus sekä isovanhempien ja lastenlasten välinen suhde muotoutuu ja muuttuu osana perhemuodostelmaa. Isovanhempien perhemuodostelmissa vaikuttavat jokaisen osapuolen tekemät valinnat. Menneet ja nykyiset perhesuhteet joko vaikeuttavat, edistävät tai tasapainottavat isovanhempien ja lastenlasten suhdetta. Erityisesti välisukupolven vaikutus ja päätösvalta isovanhemmuuden toteutumiseen ja keskinäisiin käytäntöihin on vahva. Hyvät välit omaan aikuiseen lapseen edistävät hyvää suhdetta myös lapsenlapsiin. Varaisovanhemmuutta syntyy hyvin monenlaisissa tilanteissa. Keskeistä on varaisovanhemman halukkuus toimia isovanhemman roolissa. Varaisovanhemmuuteen sisältyy enemmän valinnaisuutta ja vapaaehtoisuutta kuin biologiseen isovanhemmuuteen. Kaikkiin isovanhemmuuden muotoihin sisältyy neuvottelua sopivasta osallistumisen ja läsnäolon määrästä. Kokemus isovanhemmuudesta ja perheyhteydestä muodostuu yhdessä vietetyn ajan ja koetun läheisyyden pohjalta.
  • Korvensyrjä, Aino Emilia; Korvensyrjä, Aino Emilia (2015)
    Tutkielma käsittelee NASA:n eli Yhdysvaltain ilmailu-­‐ ja avaruushallinnon Apollo-­‐ avaruusohjelman yhteydessä syntyneiden valokuvien poliittista historiaa. Tarkasteleen Apollo-­‐valokuvien käyttöä osana poliittisia diskursseja, jotka puhuvat “koko maailman” ja “ihmiskunnan” nimissä. Kysyn, millainen aikakäsitys näihin kuviin on liitetty sekä millaisia poliittisia tehtäviä tämä käsitys historiasta on saanut, ja toisaalta, millaiseen historiaan se itse liittyy. Rakennan tutkimuksessa kuvien tulkitsemiseksi kehykseen, jota kutsun globaalin kuvitteluksi. Tällä viittaan tapaan, jolla maapallo on rakentunut länsimaisissa diskursseissa visuaalisena tai visualisoitavissa olevana kokonaisuutena. Kyse on niin maapallon näkemisen kuin myös sen tietämisen, kuvailun tai siihen vetoamisen mahdollistavasta kehyksestä. Tarkastelen kolmea Apollo-­‐kuvien käyttöyhteyttä ja tulkitsen niille kussakin annettuja merkityksiä suhteuttamalla niitä mainittuun tulkintakehykseen: Earthrise-­‐valokuvan ilmestymistä Life-­‐ ja Time-­‐lehdissä tammikuussa 1969, YK:n Tukholman ympäristökokouksen 1972 tapaa käyttää Apollo-­‐kuvia sekä viittauksia niihin 1990-­‐luvun globalisaatiokeskustelussa. Esitän, miten näissä kolmessa tapauksessa vedotaan tähän diskursiivinen repertuaariin sekä toisaalta uusinnetaan sitä erityisissä historiallisissa tilanteissa. Lopuksi avaan kysymyksen, voidaanko tutkimuksen valossa Apollo-­‐valokuvat ymmärtää osana banaaliksi historismiksi kutsumaani ilmiötä. Avainsanat –
  • Mäenpää, Eero (2015)
    Tilastollisen syrjinnän tutkimuksella on pitkät perinteet taloustieteessä, mutta etenkin informaation epätasaisesta jakautumisesta johtuvan seulomissyrjinnän (engl. screening discrimination) mallit ovat liki poikkeuksetta osittaistasapainomalleja. Näissä syrjintää tarkastellaan esimerkiksi yksittäisen työnantajan näkökulmasta. Tämä lähestymistapa jättää täysin huomiotta tosiseikan, että työmarkkinoiden tasapainossa työntekijöistä saatavilla oleva informaatio riippuu siitä, millaista ainesta työelämään valikoituu. Laajennettaessa tarkastelu kokonaiselle työmarkkinalle tulokset voivat olla hyvin erilaisia, kuten tutkielmassa rakennettava kokonaistasapainomalli osoittaa; useinkaan ei ole intuitiivisesti ilmeistä, mikä ryhmä tulee syrjinnästä eniten kärsimään. Myöskään yksittäisen työnantajan strategia palkata paras hakija ei seulomissyrjintää esiintyessa ole välttämättä sosiaalisesti optimaalinen.
  • Räsänen, Saija (2015)
    Tämä työ käsittelee italialaisen Viiden tähden puolueen (Movimento Cinque Stelle, M5S) vuoden 2013 parlamenttivaaleissa voittoon vienyttä populistista retoriikkaa. Ennestään valtakunnan politiikassa tuntematon puolue saavutti historiallisen vaalivoiton kevättalvella 2013 ja lopetti Silvio Berlusconin pitkään jatkuneen valtakauden. M5S kiinnittyi eurooppalaisiin poliittisiin trendeihin: se oli osa samaa populismin aaltoa, josta on nähty oikeistolaisia esimerkkejä mm. Ranskassa, Hollannissa, Itävallassa ja Suomessa. Talouskriisin jatkuessa on noussut pinnalle myös vasemmistopopulismia Kreikassa ja Espanjassa. Hybridipuolue M5S:ää on vaikea luokitella niin oikealle kuin vasemmallekaan; sitä on kutsuttu milloin äärioikeistolaiseksi, milloin äärivasemmistolaiseksi, milloin Saksan Piraattien kaltaiseksi ympäristöpuolueeksi. Näin se istuu politiikan tutkimuksen teorioihin poliittisten ääripäiden sekoittumisesta nykymaailmassa. Yhteistä M5S:lle ja muille Euroopan uusille protestipuolueille on poliittisesta suuntautumisesta riippumatta niiden kutsuminen populistisiksi. Populismi on nähty niin julkisessa keskustelussa kuin tutkimuksessa negatiivisena, demokratian vastaisena ilmiönä. Tässä työssä tarjotaan populismiin positiivinen näkökulma: se on kansan tervetullut protesti, vastaus yhteiskunnalliseen kriisiin. Työssäni näytän, millaiset historialliset ja poliittiset kehityskulut johtivat populismin puhkeamiseen juuri Italiassa. Tarkastelen kriittisen diskurssianalyysin menetelmin, millaisilla kielellisillä keinoilla M5S vakuutti äänestäjänsä. Aineistonani käytän M5S:n 2011 julkaistua poliittista pamflettia ’Siamo in guerra’, joka on luonnehdittu tärkeäksi puolueen ajatusmaailman kehityksen kannalta. Näytän, että puolue rakensi globalisaationtutkimuksesta tuttua teknologisdeterminististä utopiaa, jossa uusi teknologia, erityisesti internet, nähdään poliittisen elämän pelastajana ja tienä laajempaan demokratiaan. Samalla sorrutaan pitämään teknologiaa itsessään muutoksen moottorina unohtaen tosimaailman vaikuttaminen ja uuden teknologian saatavuuteen ja sen käyttöön liittyvä epätasa-arvo. M5S:n tapauksessa teknologinen utopia hajoaa kahtia: siinä on nähtävissä demokraattinen, kansan valtaa korostava politiikan traditio, jossa kansalaiset lähtevät muuttamaan maailmaa alhaalta päin. Toisaalta utopiaan kuuluu vapautta korostava uusliberalistinen diskurssi, joka on korostanut tyypillisesti talouden ylivaltaa politiikkaan ja kansalaisiin nähden. Tuloksena on hybridi, joka sekoittaa keskenään hyvin ristiriitaisia aineksia – ja ehkä juuri siksi onnistui vetoamaan hyvin erilaisiin äänestäjiin.
  • Kaasalainen, Heini (2015)
    Tämä tapaustutkimus tarkastelee poliittisen vaikuttamiseen tähtääviä sisäisiä prosesseja Suomen luonnonsuojeluliitossa. Suomen luonnonsuojeluliitto on Suomen suurin valtakunnallinen luonto -ja ympäristöasioihin keskittynyt järjestö, jota kuullaan monilla poliittisen päätöksenteon areenoilla. Liitto tunnistetaan sekä asiantuntijaorganisaatioksi että kansalaisjärjestöksi. Sidosryhmien merkitys osana poliittista päätöksentekoa on kasvanut. Sidosryhmien katsotaan voivan vahvistaa lainvalmistelun tietopohjaa että vahvistavan demokratiaa tarjoamalla kansalaisille väylän tuoda näkemyksiään mukaan päätöksentekoon. Tässä järjestöt ja yhdistykset ovat avainasemassa yhteiskunnan mikro -ja makrotason yhteentuojina. Tutkimuksen laadullinen aineisto koostuu kahdeksasta asiantuntijahaastattelusta. Haastattelut ovat muodoltaan puolistrukturoituja teemahaastatteluita. Aineiston analyysi koostuu erilaisten toimijaryhmien, niiden ominaisuuksien ja niiden välisten suhteiden luokittelusta ja erittelystä. Aineistoa jäsennetään Alasuutarin ja Qadirin (2014) episteemisen työn käsitteen, Dahlin (1989) demokraattisen prosessin ja Saariston (2000) sekä Carolanin (2006) asiantuntijuuden käsitteiden avulla. Suomen luonnonsuojeluliiton vaikuttamistyöhön osallistumisessa korostuu jäsenen asiantuntijuuden, motivaation ja käytössä olevien aikaresurssien merkitys. Vaikuttamistyön näkökulmasta järjestön sisäinen demokratia toisaalta legitimoi järjestön toimintaa, toisaalta hidastaa sitä. Demokraattinen toimintaperiaate mahdollistaa kenen tahansa jäsenen osallistumisen vaikuttamistyöhön, mutta käytännössä valtakunnallinen vaikuttamistyö tehdään palkattujen työntekijöiden ja luottamushenkilöiden toimesta. Saadakseen äänensä kuuluviin on oltava ”nimeä”, esimerkiksi luottamustoimi jollakin liiton tasolla sekä asiantuntijuutta, intoa ja aikaa. Demokraattinen rakenne, asiantuntijuuden vaatimus ja yhtenäinen, liiton toimijoita yhdistävä ideologia muodostavat liiton tekemän episteemisen työn kulmakivet ja tekevät liitosta uskottavan toimijan poliittisen päätöksenteon areenoilla.
  • Uusivirta, Heidi (2015)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa syvennytään tarkastelemaan uruguaylaisten lasten ja nuorten sosialisaatiota uusien teknologioiden näkökulmasta. Tutkielmassa perehdytään siihen, miten Plan Ceibal -projektin myötä lapsille annetut XO-tietokoneet näkyvät lasten elämässä sekä tuodaan aiheeseen antropologinen näkökulma. Tutkimuskysymys on kolmiosainen. Ensinnäkin tutkielmassa analysoidaan, miten tietokoneet näkyvät lasten sosialisaatiossa. Toiseksi tutkielmasssa tutkitaan sitä, miten lasten oma toimijuus näkyy siinä, mitä he tekevät tietokoneilla ja miten he niitä hyödyntävät. Kolmanneksi tutkielmassa pohditaan, avautuuko Plan Ceibal -projektin myötä lapsille uusia maailmoja. Tutkielman teoriapohjan muodostaa antropologinen kirjallisuus ja lapsuuden tutkimus. Tutkimuksenteon metodeja ovat antropologian tradition mukainen osallistuva havainnointi ja haastattelut. Tutkielman etnografisen aineiston muodostavat kolmen kuukauden kenttätyöjakson aikana kerätty havainto- ja haastattelumateriaali sekä virtuaalietnografia. Tutkielmassa todetaan, että Plan Ceibal -projektin innovatiivisesta ja eteenpäin pyrkivästä ideologiasta huolimatta lapset pyritään pitämään aikuisten kontrollin ulottuvissa. Lasten toimijuus ja tietokoneen myötä lisääntynyt liikkumavara kuitenkin haastaa aikuisten luoman suojamuurin. Lasten omat mielenkiinnot ovat vahva motivaatiotekijä ja he oppivat käyttämään tietokoneita nopeammin ja paremmin kuin heitä ympäröivät aikuiset. Plan Ceibal -projektin tarkoituksena on, että tietokoneet otetaan koulussa opetuskäyttöön. Luokkahuoneessa tapahtuva teknologiamurros on kuitenkin osoittaunut haastavaksi, sillä opettajat eivät ole saaneet tarpeeksi perehdytystä. Kirjallisuuden ja etnografisen aineiston perusteella tutkielmassa todetaan, että lapset käyttävät tietokoneita sujuvasti ja leikitellen omien halujensa mukaan. Tietokoneet ja niiden myötä avautuvat uudet maailmat ovat lapsille työkaluja identiteetin rakentamiseen. Tutkielmassa todetaan, että lasten toimintaa määrittävä piirre on lasten oma toimijuus ja omat mielenkiinnot.
  • Pohja, Elina (2015)
    In the labor markets, there exist simultaneously both, unemployed workers and vacant jobs. Due to the market frictions matching these two is not that simple. Matching models have been developed to depict the complexity of forming suitable matches in the labor markets. The government can affect the outcome in the labor markets through different policies. This paper focuses especially on unemployment compensation related policies, i.e. unemployment benefits. It is important to note that the unemployment benefits are used in the economy to promote better matches between workers and vacancies and smooth out consumption. However, they also create possibility for moral hazard; an unemployed worker might just enjoy the unemployment benefits without engaging in intense job search which results in higher unemployment rate. Thus the challenge faced by the government is to balance between the benefits of unemployment compensations and the disincentives they create. In the basic matching model, the effect of unemployment benefits is very straight forward: They increase wages and decrease the labor market tightness thus increasing the unemployment rate. The basic model can still be developed further. This paper presents a model by Cahuc and Zylberberg (2004) that introduces eligibility criteria to the matching model. The idea is, that there are two types of unemployed: ones who are eligible to higher unemployment insurance payment and ones who are ineligible receiving lower compensation depending on the present governmental policy. In this model, raising unemployment benefits received by the eligible can even lower the universal unemployment rate. This paper develops the idea of eligibility model by Cahuc and Zylberberg (2004) even further. Based on the idea of Pissarides (2000), the final model of the paper introduces four different policy parameters - marginal tax rate, tax subsidy and two replacement rates - through which the government can affect the equilibrium outcome, like the unemployment rate. The model suggests that the unemployment rate can be lowered by increasing marginal tax rate, making taxation less progressive or changing the relacement rates. However, making changes in these parameters can be rather controversial. This paper offers some policy recommendations for lowering the unemployment rate, but the results of the model should, however, be interpreted very carefully since economical models can always provide only a partial view on the big picture.
  • Mattila, Mira (2015)
    Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata kotona asuvien vanhusten kaltoinkohtelun ilmiötä vanhussosiaali-työn asiantuntijoiden näkökulmasta. Tavoitteena on tehdä vanhusten kaltoinkohtelun ilmiötä ja avohuol-lon vanhussosiaalityötä näkyväksi. Tutkimuskysymykset ovat: miten avohuollon vanhussosiaalityön asiantuntijat kuvaavat kaltoinkohtelun ilmiötä ja miten he kuvaavat toimintaansa kaltoinkohtelutilanteissa? Tutkimusaineistona ovat vanhussosiaalityöntekijöiden puolistrukturoidut fokusryhmähaastattelut. Kerä-sin aineiston kolmessa Helsingin kaupungin sosiaali- ja lähityön yksikössä kesällä 2013. Haastattelut toteutettiin 2-4 hengen ryhmissä ja niihin osallistui 9 haastateltavaa. Analysoin haastatteluaineiston ai-neistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Jäsensin tulokset kolmeen osioon: sosiaalityöntekijöiden käsi-tyksiin kaltoinkohtelun ilmiöstä, sosiaalityöntekijän asiantuntijatoimintaan kaltoinkohtelutilanteissa ja kaltoinkohtelutilanteiden haasteisiin sosiaalityön näkökulmasta. Vanhusten kaltoinkohtelun ilmiö on monisyinen ja haastava sosiaalinen ongelma, joka näkyy avohuollon vanhussosiaalityössä. Sosiaalityöntekijät kohtaavat työssään eniten taloudellista kaltoinkohtelua, mutta myös fyysistä ja henkistä väkivaltaa, hoidon laiminlyöntiä ja rajoittamista sekä rakenteellista kaltoinkohtelua. Kaltoinkohtelun uhriksi voi joutua kuka tahansa yli 65-vuotias henkilö, kun taas tyypillinen kaltoinkohtelija on uhrin lähiomainen. Kaltoinkohtelutapauksia yhdistävät usein erilaiset vanhukseen, kaltoinkohtelijaan tai heidän väliseen suhteeseen liittyvät riskitekijät. Erityisenä riskiryhmänä pidettiin omaishoitoperheitä. Kaltoinkohtelu tulee sosiaalityöntekijän tietoon yleensä erilaisia kaltoinkohtelun tunnusmerkkejä koskevien vihjeiden ja havaintojen muodossa joko yhteistyökumppaneilta tai vanhuksen läheisverkostoilta. Vanhussosiaalityöntekijöiden asiantuntijatoiminta muodostuu kaltoinkohtelutilanteiden selvittämisestä ja arvioimisesta, palveluohjauksesta ja neuvonnasta, psykososiaalisesta tuesta ja keskusteluavusta sekä moniammatillisesta yhteistyöstä ja verkostotyöstä. Sosiaalityöntekijän toiminnan kannalta keskeisiä tehtäviä ovat kaltoinkohtelun puheeksi ottaminen, asianosaisten kuuleminen, palvelujen järjestäminen ja yhteistyön koordinoiminen. Kaltoinkohtelutilanteissa toimiminen edellyttää sosiaalityöntekijältä monipuolista asiantuntijaosaamista. Sosiaalityöntekijät ovat kuitenkin sekä tiedollisesti että toiminnallisesti riippuvaisia yhteistyökumppaneista ja vanhuksen läheisverkostoista, koska heidän omat toimintamahdollisuutensa ovat vähäiset. Sosiaalityöntekijöiden toimintamahdollisuudet painottuvat korjaavaan työskentelyyn ennaltaehkäisevän työn jäädessä vähäiseksi. Haastatteluryhmien väliset erot koskivat yhteistyökäytäntöjä ja kaltoinkohtelutilanteissa käytettyjä palveluja. Väkivallan uhkatilanteita lukuun ottamatta yhtenäisiä toimintaohjeita ei ole käytettävissä. Kaltoinkohtelutilanteiden keskeisimmät haasteet liittyvät kaltoinkohtelun tulkintaan, itsemääräämisoi-keuden kunnioittamiseen ja palvelujärjestelmän puutteisiin, jotka vaikuttavat kokonaisvaltaisesti sosiaalityöntekijöiden toimintaan. Kaltoinkohteluun on hankala puuttua, jos sitä ei tunnisteta. Kaltoinkohtelua kohdanneelle vanhukselle ei myöskään ole aina osoittaa sopivia palveluja tai turvallista paikkaa. Kaltoinkohtelutilanteisiin liittyy eettinen ristiriita, joka koskee vanhuksen itsemääräämisoikeuden kunnioittamista ja vanhussosiaalityöntekijän auttamisvelvollisuutta. Sosiaalityöntekijöiden asiantuntijatoiminnan kannalta kehitettävää löytyi koulutuksesta, rakenteellisesta vaikuttamisesta, vanhusten avopalveluista ja erityisesti kaltoinkohdeltujen vanhusten erityistarpeet huomioivista palveluista.
  • Haapala, Laura (2015)
    Tutkielmassa tarkastellaan prekarisaatiota, epätyypillisten työsuhteiden yleistymistä, 2000-luvun Suomessa. Tutkielman tavoitteena on ymmärtää, millaisesta ja miten laajasta ilmiöstä prekarisaatiossa on kyse ja millaisia syy-seuraussuhteita sen taustalla on. Tutkielma on muodoltaan aikalaisdiagnoosi ja se on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa pohditaan, millainen muutos työssä on tapahtunut ja miksi. Toisessa osassa selvitetään, ketkä prekarisoituvat sekä millaisia epävarmuuksia ja riskejä epätyypillinen työsuhde tuottaa. Kolmannessa osassa hahmotellaan, millaisia ratkaisuja prekariaatin kokemien epävarmuuksien ja riskien vähentämiseksi on esitetty. Tutkimusaineistona toimivat muun muassa teollisuusyhteiskuntaa ja jälkiteollista yhteiskuntaa sekä kapitalismin muutoksia käsittelevä kirjallisuus, tuoreet työllisyystilastot sekä raportit, joissa on selvitetty epätyypillisten työsuhteiden erilaisia piirteitä, kuten sosiaaliturvan tasoa ja laajuutta. Prekaari työ on anomalia teollisuusyhteiskunnan palkkatyöhön ja sen palkkatyönormiin nähden. Teollisuusyhteiskunta ja sen noudattama keynesiläisen hyvinvointikapitalismin malli loivat sekä suhteellisen yhdenmukaisen palkansaajayhteiskunnan että nykymuotoisen sosiaaliturvan ja käsityksen palkkatyöstä. 1900-luvun loppua kohden niin teollisuusyhteiskunta kuin keynesiläisyys alkoivat molemmat läpikäydä omaa kriisiään ja murrostaan, josta on kuoriutumassa jälkiteollinen yhteiskunta, jossa noudatetaan uusliberalistisen markkinatalousteorian mukaista globaalia ja joustavaa kapitalismia. Jälkiteollisen yhteiskunnan kehittymisen ja talouden vapauttamisen myötä myös työn tarve ja luonne ovat määrittymässä uudelleen. Epätyypilliset työsuhteet yleistyvät etenkin naisten, nuorten, maahanmuuttajien ja korkeakoulutettujen keskuudessa. Samalla työstä on tulossa uudella tavalla yksilöllistä ja epävarmaa. Prekaarisuus tuottaa myös uudenlaisia riskejä ja epävarmuuksia etenkin toimeentulon osalta. Prekaarisuus mahdollistaa uudenlaisen työntekijöiden kontrollin epävarmuutta tuottamalla, kasvattaa tulo- ja varallisuuseroja sekä vähentää työsuhteita koskevan lainsäädännön merkitystä. Vaikka talous ja työ ovat muuttuneet joustaviksi, ei sosiaaliturva ole läpikäynyt vastaavaa muutosta, vaan se noudattaa yhä teollisuusyhteiskunnan palkkatyönormia, jossa yksilö määrittyy selkeästi palkansaajaksi, yrittäjäksi tai työttömäksi. Sosiaaliturva ei siis kykene vaivatta tunnistamaan epätyypillisiä työn muotoja. Prekariaatti tekee jälkiteolliselle yhteiskunnalle merkittäviä, työvoimaintensiivisiä töitä aineettoman ja luovan talouden, hoivan ja palveluiden saralla, joten prekariaatti on yhteiskunnallisen muutoksen keskiössä. Tämä synnyttää paineita prekariaatin epätasa-arvoisen työmarkkina-aseman tunnustamiseen, tulo- ja varallisuuserojen kaventamiseen palkkatyönormista luopumiseen, sosiaaliturvan uudistamiseen sekä työn ja hyvinvoinnin uudelleenmäärittelyyn. Työn uusi muoto edellyttää teollisuusyhteiskunnan instituutioiden uudistamista tavalla, joka tukee prekaaria, jälkiteollista työtä. Tavoitteena ei tulisi olla elinikäisten työpaikkojen turvaaminen vaan yksilöiden autonomian kasvattaminen joustavilla, verkostomuotoisilla työmarkkinoilla. Prekarisaatioon sisältyvät työn uudistusmahdollisuudet eivät voi kehittyä ilman prekariaatin aseman kehittämistä.
  • Thomas, Allyana Hollisier (2015)
    This thesis analyzes the U.S. debate on cultural competency and problematizes it theoretically using Lo’s (2008) concept of hybrid habitus and also critiques the gaps in Lo’s (2008) concept. In my thesis I rely on the concept of hybrid habitus as means to contribute to a growing body of literature that theoretically informs already firmly embedded goals of culturally competent care. I fuse together the theoretical underpinnings of hybrid habitus with the concept of cultural health capital to better address the growing acknowledgement of power and social injustice within the U.S. healthcare system. This thesis explores the existing literature on cultural competence in the U.S. healthcare system from 2000 to 2015. The literature review found that the five existing categories proposed by Lo (2008) were still persistent in cultural competency discussions. These consist of normative persuasion, implementation recommendations, and issues of measurement, issues of thin description and issues of implementation. However, an additional category surfaced: alternatives and complements. Based on the literature several points become apparent. Debates around thin description reveal a burgeoning recognition that current understandings are not clinically relevant. In the face of this acknowledged increased hyper- or super-diversity, training continues to rely on overly simplistic conceptual models. The application of culturally competent care to the clinical context is guided by an ambiguous understanding of culture and rigid measures of competency that cannot account for diversity at this scale, their interactional nature and the contexts and structures in which it is situated. As result, alternatives and complements to cultural competency have begun to emerge in the literature along with an acknowledgment of the need to link cultural with context. Therefore there is still room for a theoretically informed understanding of culture that addresses these issues. The concept of hybrid habitus can serve to systematically explain individual idiosyncrasies and patterned variations through the multiplicity of schemas and resources available to patients, their specific patterns of integrations and application in specific context, and the constitutive role of clinical encounters. The concept has it is presented by Lo (2008) does not however account for the role of power. I posit that the concept of cultural health capital can move discussions of hybrid habitus forward by highlighting the duality of structure and acknowledging that patients’ ability to exercise agency is shaped by their social position.
  • Wardi, Emma (2015)
    Syftet med denna studie är att försöka definiera och förklara vad som avses med realistiska arbetsbeskrivningar och hur den kan ha en inverkan på arbetstagares tankar om att säga upp sig. Syftet är även att studera om arbetsengagemang och identifikation med organisationen kan fungera som mederiande variabler mellan realistiska arbetsbeskrivningar och uppsägningstankar. Den teoretiska referensramen presenterar tidigare undersökningar om realistiska arbetsbeskrivningar, arbetsengagemang och identifikation med organisationen samt deras inverkan på uppsägningar. Det sägs att ju mer realistisk information en arbetstagare får om arbetet och dess innehåll, desto mer sannolikt stannar han eller hon kvar i organisationen. Forskningsresultat har kommit till samma slutsats. Studiens material består av enkätdata (n=110) som samlats in i december 2014. Frågeformuläret skickades ut till ett bemanningsföretags uthyrda arbetstagare. I och med att materialet består av uthyrda arbetstagare är syftet även att studera hur arbetstagarna identifierar sig med organisationen (kundföretaget de arbetar i) samt deras identifikation med bemanningsföretaget. Den empiriska analysen har gjorts med hjälp av faktoranalyser, regressionsanalyser och medieringsanalyser. Resultaten visar att realistiska arbetsbeskrivningar har en inverkan på arbetstagares tankar om att säga upp sig, med andra ord när realistiska arbetsbeskrivningar ökar, minskar arbetstagarnas tankar om att säga upp sig. Resultaten visar även att arbetsengagemang och identifikation med organisationen fungerar som medierande variabler mellan realistiska arbetsbeskrivningar och uppsägningstankar. Identifikationen med organisationen är stark bland arbetstagarna och identifikationen med bemanningsföretaget är aningen svagare. Även om resultaten gav stöd för undersökningens hypoteser krävs det mer forskning inom ämnet. Att arbetstagaren trivs och stannar länge kvar på sin arbetsplats är en viktig del av organisationens verksamhet, men även viktigt för individens välmående. Lyckliga människor presterar bättre och trivs längre i organisationen. Sammanfattningsvis kan man säga att realistiska arbetsbeskrivningar har en inverkan på arbetstagarnas tankar om att säga upp sig. Ju mer realistisk information om arbetet man erbjuder under rekryteringsskedet desto mer engagerade är arbetstagarna och desto mer identifierar de sig med organisationen och därmed tänker de mindre på att säga upp sig.
  • Färkkilä, Heini (2015)
    Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena ovat kansalliset asiakassuunnitelmat eli työllistymis- ja aktivointisuunnitelmat sekä monialaiset työllistymissuunnitelmat suomalaisessa aktiivipolitiikassa hallinnan ja itsehallinnan välineinä. Tutkimuksessa keskitytään seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Miten lainsäädännössä asiakassuunnitelmilla rakennetaan työttömistä tietynlaisia toimijoita? Tätä kattokysymystä tarkentavat: Miten virallisaineistossa muodostetaan itsehallinnan tekniikoita ja suunnitelmista työttömien (itse)hallinnan väline? Miten asiakassuunnitelmilla rakennetaan työttömistä aktiivisia ja vastuullisia sopimuskumppaneita? Aktivointi ja aktiivipolitiikka kehittyi alun perin erityisesti 1980-luvulla hyvinvointivaltion kritiikkinä. Sen taustalla vaikuttavia lähtökohtia ovat yksilöllistäminen, oikeuksien ja velvollisuuksien korostaminen, sanktiot, aktivointi, vastuuttaminen ja osallistuminen sekä paternalismi ja sosiaalinen kansalaisuus. Nämä kaikki yhteenkietoutuvat asiakassuunnitelmissa, jotka on omaksuttu hyvin samankaltaisina Euroopassa osittain Euroopan unionin ja OECD:n suositusten ohjaamana. Tutkimuksessa painoarvoa annetaan erityisesti sopimuksellisuudelle (contractualism), jota on Suomessa tutkittu tähän mennessä hyvin vähän, vaikka sopimuksen kaltaiset mekanismit ovat lisääntyneet yksityisen ja julkisen toimijan välisissä suhteissa vuosi vuodelta. Sopimuksellisuus tarkoittaa sopimusten tai sopimusten kaltaisten mekanismien kuten suunnitelmien käyttöä yksityisen ja julkisen vallan välisessä suhteessa. Sopimuksellisuus on tutkimuksen mukaan nähtävissä sekä taustateoriana ja lähestymistapana että osoittamassa hallinnon muutosta toisaalta niin sosiaalisen kontrollin sopimuksissa, joita tässä tutkimuksessa käsiteltiin, että myös taloudellisissa suhteissa ja hallintosopimuksina. Sopimuksellisuus ja suunnitelmat ovat yhteenkietoutuneita. Tutkimuksen metodina käytetään hallinnan analytiikkaa sekä foucault’laista diskurssianalyysia. Tutkimusaineiston muodostavat asiakassuunnitelmia koskeva virallisaineisto eli niitä koskeva lainsäädäntö, hallituksen esitykset sekä eduskunnan valiokuntakäsittelyssä annetut mietinnön ja lausunnot. Yhteensä aineisto on laajuudeltaan noin 770 sivua, ja se sijoittuu vuodesta 1993 vuoteen 2015. Analysoitava aineisto on siten myös kulloinkin voimassa ollutta asiakassuunnitelmia koskevaa lainsäädäntöä ja sen soveltamista ohjaavia oikeuslähteitä. Hallinnan analytiikan ja diskurssianalyysin keinoin aineistosta havaitaan kahdenlaisia diskurssimuodostelmia: paternalistisia ja sosiaalista kansalaisuutta korostavia sekä sopimuksellisuuden diskursseja. Analyysi osoitti, että sopimuksellisuuden diskurssi on aineistossa voimakkaana. Se korostaa työtöntä aktiivisena markkinatoimijana, neuvottelijana, joka hallitsee itseään ja suunnitelmansa noudattamista tarkkailemalla pääsee takaisin normiin, työssäkäyväksi henkilöksi. Toisaalta diskurssit korostivat asiantuntijoiden merkitystä työttömien tarpeiden määrittelyssä sekä työttömiä yhteiskunnan apua kaipaavina potentiaalisina syrjäytyjinä. Tätä asiantuntijadiskurssia ei aiemmassa tutkimuksessa ole juuri tuotu esille. Analyysi osoittaa, kuinka asiakassuunnitelmat ovat merkittävä elementti työttömyyden hallitsemisessa. Suunnitelmista on muodostunut väline, jonka kautta sekä viranomainen että työtön itse tarkkailevat työttömän toimintaa, sen oikeuksia ja velvollisuuksia yksilöllistetyn suunnitelman kautta, jonka toteuttamista tehostavat entisestään sanktiot. Suunnitelmat ovat nähtävissä hallinnan ja itsehallinnan välineinä.
  • Nguyen, Tam (2015)
    This thesis studies a case of female Vietnamese immigrants in Finland and the structure of new gender roles due to the adaptation in the new land. Considering gender roles are practiced differently in different cultures and societies (Lindsey, 1990; Spain, 1993), it is sensible to study the changes of gender roles in families occurring as the result of adaptation when Vietnamese immigrants move from prevalent Confucius culture to Nordic one. The main objective of this thesis is to find out how Vietnamese female immigrants have defined their familial roles after migrating to Finland. Following the framework adopted from Foner (1997), this thesis analyzes the data taken from in-depth interviews with 10 lately-arrived female immigrants and supplementary information from 3 male immigrants, field notes and biographical questions. The research determines that these women experience new types of gender roles, which are formed by both some elements brought from home country and newly-learnt practices in Finland. The results show that although the main features of traditional gender relations are maintained, radical changes in different aspects including familial model, kin relationship, division of labour and decision-making power, could be noticed. Adapting to Finland, Vietnamese families in Finland have been transformed from traditional extended to nuclear family model, which has had a major effect on traditional familial relationships and defining gender roles. These Vietnamese women lose the position of co-breadwinners, therefore, they maintain the traditional role as homemakers. However, as a strategy of coping with the lack of support and influence of external family members, Vietnamese women seem to have more power in making decision and benefit better involvement of husbands in domestic work and child-care.
  • Ginting, Bernadetta Aloina (2015)
    The aim of this longitudinal study was to investigate the role of ingroup identification in explaining the sample-level changes of self-esteem and outgroup attitudes among Ingrian-Finnish remigrants (N = 85). Two measurement points were studied: two years after the Ingrian-Finns migrated to Finland (T1) and three years after migration (T2). Three ingroup identifications were tested as mediators, which were Identification with the Finnish society, Russian identification, and Ingrian-Finnish identification. The mediation analysis was done following Baron and Kenny’s (1986) procedure. There was no significant change in self-esteem between the two time points. Therefore, the first research question shifted to the prediction of this stability. The results confirmed that there was a direct autoregressive association between self-esteem in T1 and self-esteem in T2. This association was mediated by national identification in T2: positive self-esteem in T1 led to stronger national identity in T2, which was positively associated with self-esteem in T2. However, Russian and Ingrian-Finnish identification in T2 did not mediate the association between self-esteem in T1 and T2. Attitude towards the native Finns were found to become more negative within the one-year period. It was also confirmed that there was a direct autoregressive association between outgroup attitudes in T1 and outgroup attitudes in T2. This association was mediated by Russian identification in T2: hostile outgroup attitudes in T1 led to stronger Russian identification, which was negatively associated with outgroup attitudes in T2. Identification with the Finnish society and Ingrian-Finnish identification, on the other hand, did not mediate the association between outgroup attitudes in T1 and T2. In conclusion, different ingroup identifications have different roles in explaining the stability of self-esteem and the change in outgroup attitudes at the sample-level.
  • Kairavuo, Annika (2015)
    Syftet med denna pro gradu-avhandling är att få en uppfattning om föräldrars upplevelser då de har ett barn med ett normbrytande beteende. De tre centrala forskningsfrågorna är; ”Hurdana upplevelser har föräldrar till barn med normbrytande beteende om familjens situation?”, ”Vilken betydelse har olika system i bemötandet av familjer där det finns barn med normbrytande beteende?” samt ”Vilka faktorer har haft störst betydelse i familjernas situationer?”. Informationen är insamlad genom att göra kvalitativa öppna intervjuer med sju föräldrar. Det gemensamma för föräldrarna är att de har deltagit i Folkhälsans kurs ”Explosiv – vilse i skolan”. Det insamlade materialet har analyserats genom att göra en kvalitativ teoristyd innehållsanalys. Fokus i analysen har till en rätt så stor del utgått ifrån Urie Bronfenbrenners (1979) ekologiska systemteori. Denna teori fungerar som den övergripande teoretiska referensramen i föreliggande pro gradu-avhandling. Systemteorin utgår enligt Bronfenbrenner ifrån att människan ingår i flera olika både närliggande och mer övergripande system. Människan både påverkas av och påverkar dessa system. För att kunna förstå en människas utveckling och situation anser Bronfenbrenner att det är viktigt att se på alla de system eller miljöer som personen ingår i samt även systemens samspel. Resultaten av denna avhandling visar att det finns faktorer inom både familjesystemet, näromgivningen, skolsystemet och det övergripande samhälleliga systemet som har en påverkan på familjernas situationer. Familjen och dess fungerande verkar ha en stor roll med tanke på hur föräldrarna upplever sin situation. Här talas särskilt om en god relation till både partnern och barnet. Samtidigt lyfts skolmiljön fram som en betydande miljö. Här fanns både positiva och negativa erfarenheter. Det handlar till en stor del om hur familjerna blivit bemötta samt hurdana resurser och hurdant stöd som erbjuds i skolan. För övrigt kan föräldrarna känna att det samhälleliga systemet är rörigt. Det talas om att man inte vet vart man ska söka sig för att få hjälp men också om att bli bollad från ett ställe till ett annat. Det verkar inte finnas en enhetlig linje i fråga om vem som sköter vad. Det verkar även som att en diagnos har en viss betydelse i särskilt förståelsen för barnets beteende samt bemötandet av både föräldrar och barn. Sammanfattningsvis kan konstateras att det inom de system som familjerna ingår i finns både styrkor och svagheter. Här spelar bland annat övergripande samhälleliga stödformer samt även normer och attityder en central roll. I relation till systemteorin kan man se det som att de övergripande strukturerna och normerna har en påverkan på de mer närliggande system som familjerna ingår i. Detta kan ses exempelvis med tanke på hurdant stöd som erbjuds och fås samt på vilket sätt man ser på fenomenet barn med normbrytande beteende. Normerna och attityderna kan påverka bemötandet av familjerna inom flera olika system.
  • Väänänen, Miikka (2015)
    Tutkielman lähtökohtana on mielenkiintoinen havainto suomalaisten pankkien yritysluottojen yleisistä ehdoista. Yhden ehdon mukaan suoma- laisilla pankeilla on oikeus irtisanoa yritysluottosopimus pankin maksuvalmiuden tai vakavaraisuuden perusteella. Suomalainen pankkilainsää- däntö eroaa tältä osin Yhdistyneen kuningaskunnan pankkilainsäädännöstä, jonka mukaan luotonottajaa ei saa rankaista luotonantajan toimin- taympäristön muutosten seurauksena. Tutkielman tarkoituksena on pohtia irtisanomisehdon vaikutuksia sekä tarjota informaatiota kyseisen ehdon olemassa olosta. Pankkikirjallisuudessa ei ole mainintoja kyseisestä ehdosta, eikä sitä ole tutkittu aikaisemmin. Pankkirahoituksen saatavuutta on tutkittu Suo- messa ja muualla maailmassa, mutta tutkimukset ovat keskittyneet tarjontapuolen ongelmiin. Tässä tutkimuksessa keskitytään yritysluottojen laatuun, jolla on vaikutusta yritysluottojen kysyntään, vaikka muut luoton kustannukset olisivat kiinnostavalla tasolla yritysten näkökulmasta. Irtisanomisehtoa tarkastellaan yksinkertaisen arpajaismallin kautta, sen aiheuttaessa myös luotonhakijalle riskin luottosopimuksen jatkuvuudes- ta. Ehdon vaikutuksia pohditaan myös pankkikirjallisuudessa esiintyvien moraalikadon ja haitallisen valikoitumisen ongelmien kautta. Irtisano- misehdon tutkimiseksi ehdotetaan ehdollista maksuhalukkuustutkimusta ja siitä tehdään kokeilu pienelle osittaisotannalla valitulle yritysjoukol- le. Teorian ja haastattelutulosten perusteella voidaan todeta, että irtisanomisehto aiheuttaa yrityksille riskin, mikäli ne rahoittavat toimintaansa pankkirahoituksella. Noin 50 % yrityksistä rahoittaa toimintaansa ulkoisella rahoituksella ja rahoituksen kysyntä keskittyy pääosin käyttöpää- oman rahoittamiseen. Negatiiviset mielikuvat pankkirahoitusta kohtaan, jota irtisanomisehto myös lisää, vähentävät yritysten luottokysyntää pidempiaikaisia investointeja kohtaan. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että irtisanomisehdolla on vaikutusta rahoitusmarkkinoille. Tutkimusta olisi hyvä jatkaa laajem- malle joukolle yrityksiä, jolloin voitaisiin todeta irtisanomisehdon todellinen merkitys. Tutkimukseen tulisi ottaa mukaan kaikki yritysmuodot sekä yrittäjiksi aikovat, mikä antaisi laajemman kuvan irtisanomisehdon vaikutuksesta. Asiakkaille tehdyllä laadullisilla tutkimuksen perusteella viranomaiset voisivat tehdä johtopäätöksiä suomalaisen pankkisektorin tilasta.
  • Holm, Johanna (2015)
    Tutkielman lähtökohtana on tarkastella yhteiskunnassamme pinnalla olevaa ilmiötä, hyvinvointia ja sen rakentumista. Tarkastelu keskittyy verkkoympäristöön ja siellä toimivaan Hidasta elämää -sivustoon. Sivustoa tarkastellaan kahdesta näkökulmasta: yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin rakentumisen ulottuvuuksista. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat kirjallisuus yhteisöllisyyden myöhäismodernista luonteesta ja verkkoyhteisöistä sekä kirjallisuus yksilön subjektiivisen hyvinvoinnin tutkimuksesta. Subjektiivista hyvinvointia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin kuuden ulottuvuuden kautta, jotka kuvaavat hyvinvoinnin eri puolia. Ulottuvuudet ovat (1) itsensä hyväksyminen, (2) positiivinen suhde muihin, (3) autonomia, (4) ympäristön hallinta, (5) tarkoitus elämässä ja (6) henkilökohtainen kasvu. Hidasta elämää -verkkosivuston kantavana teemana on hitaan elämän eetos. Lopuksi tämä ulottuvuus asemoidaan vielä verkkoympäristön nopeatahtiseen luonteeseen, ja tarkastellaan, miten hidas elämä toteutuu nopean ympäristön raameissa. Tutkielma on laadullista tutkimusta, ja se tehtiin netnografian, eli verkossa tehtävän etnografian keinoin. Netnografia perustuu osallistuvaan havainnointiin verkossa, ja sen avulla on mahdollista saavuttaa syvällinen ymmärrys tutkittavasta yhteisöstä, joka puolestaan kertoo laajemmin jotain yhteiskunnallisesta ilmiöstä tai kulttuurista. Olennaista on tutkijan tekemä kenttätyö, eli se aika, kun hän viettää tutkimuksen kohteena olevalla sivustolla havainnoiden kokonaisvaltaisesti yhteisön kulttuuria, keräten aineistoa ja tarvittaessa myös osallistuen yhteisön toimintaan. Tässä tutkielmassa Hidasta elämää -sivustolla vietettiin yhteensä 45 päivää kahdessa eri kenttätyöjaksossa. Näiden jaksojen aikana kerättiin tutkielman aineisto, eli kunakin päivänä sivustolla näkyvä materiaali. Tutkielman keskeisinä tuloksina huomataan, että sivuston yhteisön ja yhteisöllisyyden rakentumisessa voidaan erottaa kolme eri funktiota: (a) kokemusten, ajatusten ja informaation välittäminen, (b) kaupallisuus ja (c) vuorovaikutteisuus. Hyvinvoinnin rakentumisessa puolestaan havaitaan, että hyvinvoinnin kuusi ulottuvuutta ovat löydettävissä Hidasta elämää -sivustolta, ja painotus on ulottuvuuksissa (5) tarkoitus elämässä ja (6) henkilökohtainen kasvu. Vähiten havaitaan ulottuvuutta (2) positiivinen suhde muihin. Johtopäätöksissä esitetään, että Hidasta elämää -verkkosivustossa on havaittavissa melko vahvasti myöhäismodernille ja verkkoyhteisöille ominaisia piirteitä. Sivusto rakentuu henkilökohtaisille intresseille, ja sitä voi käyttää itsensä, minä-projektin rakentamisen apuna. Kaupallisuus on vahvasti läsnä. Hyvinvointi rakentuu sivustolla yksilölähtöisesti ja niin ikään minä-projektin rakentamisen välineenä, mutta sen tarkoitus on usein loppujen lopuksi myös yhteisöllinen hyvinvointi. Hyvinvointi esittäytyy pääasiallisesti liikkeessä olevana, saavuttamattomissa olevana tavoitteena. Sivustolla on nähtävissä myös henkisyys ja usko johonkin korkeampaan, ihmistä suurempaan voimaan. Hitaan kulttuurin teeman toteutuminen nopean verkkoympäristön sisällä osoittautuu epätasaiseksi. Verkkoympäristö on lähtökohtaisesti muuttuva, nopeatahtinen ja liikkeessä. Myös Hidasta elämää -sivusto on teemastaan huolimatta mukana tässä liikkeessä, osin omin sisällöin ja valinnoin, osin väistämättä sen vuoksi, että se elää nimenomaan verkon raamittamassa ympäristössä.