Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 5191
  • Kankare, Pinja (2015)
    Tässä tutkielmassa pyrittiin selvittämään niitä tekijöitä, jotka inspiroivat ja motivoivat toimitusjohtajia kehittymään urallaan kohti johtajan asemaa sekä motivoitumaan roolissaan toimitusjohtajana. Tulen tarkastelemaan suomalaisten toimitusjohtajien kertomuksia työurastaan sekä heidän kuvailujaan urapolkunsa kannalta merkityksellisistä askeleista. Hyödynnän tutkielmassani itsemääräytymisteoriana (Deci & Ryan, 1985, 2002) tunnettua makroteoriaa ihmisen motivaatiosta, emootioista ja persoonallisuudesta. Tutkielmani aineisto koostui suomalaisten suuryritysten toimitusjohtajille tehdyistä teemahaastatteluista (N=20), jotka kerättiin osana johtamisen ja työpsykologian alan väitöstutkimusta (Kulla, 2011) kevään ja kesän 2009 aikana. Tästä aineistosta esiin nousseita rakenteita tarkasteltiin laadullisesta näkökulmasta käsin, temaattisen analyysin keinoin. Tutkimukseni kohteena olivat haastateltavien itsensä esittämät näkemykset ja kertomukset omista kokemuksistaan työuransa aikana. Näitä havaintoja pyrittiin heijastamaan itsemääräytymisteorian tarjoamiin näkökulmiin motivaatiosta ja arvioimaan valitun teoreettisen viitekehyksen käytettävyyttä tässä kontekstissa. Tutkimustulokset osoittivat, että toimitusjohtajat ovat autonomisia ja itseohjautuvasti toimivia henkilöitä. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että heitä motivoivat useat erilaiset tekijät, joilla ei ole yhteyttä palkkauksen tai muiden työstä saatavien kompensaatioiden kanssa. Miltei kaikki toimitusjohtajat toivat esille työn tarjoamien haasteiden ja oppimismahdollisuuksien merkityksen motivaatiolleen. Myös riskinotto, vaikeiden tavoitteiden saavuttaminen ja arvostuksen tunteminen nousivat heidän motivaationsa kannalta keskeisiksi seikoiksi. Itsemääräytymisteoria tarjosi keinoja toimitusjohtajien motivaatiorakenteen tarkempaan arviointiin ja osoitti, että toimitusjohtajat toimivat varsin sisäisistä motivaatiotekijöistä käsin ja osoittivat itsemääräytymisteorian mukaista motivaation sisäistymistä, vaikkakin myös vaihtoehtoisille tulkinnoille jäi tilaa. Voidaan myös sanoa, että toimitusjohtajat kokivat työnsä itselleen vahvasti merkitykselliseksi ja oman arvomaailmansa mukaiseksi sekä toimivat työssään varsin itsemääräytyneesti.
  • Hämäläinen, Eva-Julia (2015)
    Globalisaatio ja kansainvälisen muuttoliikkeen räjähdysmäinen kasvu ovat haastaneet perinteisen maailmankuvamme ja käsityksemme itsenäisistä valtioista. Maahanmuuttoa koskevassa poliittisessa filosofiassa on enenevässä määrin ryhdytty tarkastelemaan kriittisesti valtiosuvereniteettia. Samalla on kyseenalaistettu valtion oikeus rajakontrolliin, maahanmuuton estämiseen ja maahanmuuton kriteerien omaehtoiseen asettamiseen. Rajakontrollin katsotaan usein olevan ristiriidassa liberaalien arvojen ja ihmisoikeuksien kanssa. Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Christopher Heath Wellmanin valtion rajakontrollia puolustavaa argumenttia. Wellman pyrkii ratkaisemaan valtiosuvereniteetin, ihmisoikeuksien ja rajakontrollin välisen jännitteen yhdistämällä liberaalin ajatuksen yksilön moraalisesta arvosta antiliberaaliin ajatukseen kollektiivisesta oikeudesta itsemääräämiseen. Hänen argumenttinsa rakentuu kolmesta premissistä: 1) valtiolla on oikeus itsemääräämiseen, 2) itsemääräämisoikeuteen sisältyy yhdistymisvapaus ja 3) yhdistymisvapauteen kuuluu oikeus olla yhdistymättä. Näistä kolmesta premissistä Wellman päättelee, että valtioilla on halutessaan oikeus evätä maahanpääsy kaikilta maahan pyrkiviltä yksilöiltä. Wellmanin johtopäätös on radikaali ja jyrkkä. Sen mukaan valtioilla olisi oikeus sulkea ovensa myös kaikkein heikommassa asemassa olevilta pakolaisilta ja turvapaikanhakijoilta. Tutkielmassa käsitellään Wellmanin argumentin premissejä ja johtopäätöstä kriittisesti. Työ etenee Wellmanin argumentin mukaisesti tarkastellen ensin hänen käsitystään valtion itsemääräämisoikeudesta. Argumentti sitoo kollektiivisen itsemääräämisoikeuden poliittiseen legitimiteettiin ja ryhmän kykyyn suojella ihmisoikeuksia. Liberalismin sitoutuminen arvoindividualismiin ja yksilön oikeuksiin asettaa Wellmanin näkemykselle haasteita. Työssä esitetään, ettei Wellman pysty näitä haasteita täysin ratkaisemaan. Tämän jälkeen tarkastellaan argumentin toista ja kolmatta premissiä yhdistymisvapaudesta ja sen ulossulkevasta ulottuvuudesta. Luvussa tarkastellaan kriittisesti Wellmanin näkemystä yhdistymisvapaudesta ja valtiosta yhdistymisvapauden oikeudenhaltijana. Lisäksi esitetään kaksi Wellmanin jyrkän johtopäätöksen haastavaa esimerkkiä kilpailevista oikeuksista. Näistä ensimmäiseen Wellman pyrkii antamaan ratkaisuehdotuksen. Toinen esimerkki osoittaa, että argumentti asettaa poliittisen yhteisön vähemmistön enemmistön tyrannian alle. Viimeisessä varsinaisessa luvussa tutkielman näkökulma vaihdetaan Wellmanin argumentin sisäisestä tarkastelusta valtion alueellisten oikeuksien tarkasteluun. Näkökulmanvaihdos osoittaa, miksi Wellman tarvitsee argumenttiinsa sen eri osat ja lisäulottuvuudet. Luvussa esitetään, että yhdistymisvapaus ei ole vastaus maahanmuutto- ja rajakontrollikysymykseen. Tämän takia Wellman joutuu antamaan itsemääräämisoikeudelle lisäulottuvuuden. Luvun lopussa osoitetaan, että tämä lisäulottuvuus tuo näkemykseen kommunitaristisia haasteita, joista Wellman on pyrkinyt irrottautumaan. Lisäksi näkemys perustuu konsekventalistisiin huolenaiheisiin eikä Wellmanin kannattamaan deontologiseen käsitykseen valtion itsemääräämisoikeudesta. Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, ettei Wellmanin kollektiiviseen itsemääräämisoikeuteen ja yhdistymisvapauteen perustuva argumentti tarjoa oikeutusta valtion oikeudelle kontrolloida rajojaan. Argumentti kaipaa tuekseen perustelun itsemääräämisoikeuden lisäulottuvuuden hyväksymiselle.
  • Toroskainen, Essi (2015)
    Tämä Pro gradu –työ tarkastelee julkista keskustelua työhyvinvoinnista Helsingin Sanomissa. Tutkimusaineisto koostuu Helsingin Sanomissa 24.9.1999-8.9.2014 välisenä aikana julkaistuista työhyvinvointiaiheisista teksteistä. Aineisto käsittää yhteensä 112 artikkelia. Tutkielman tavoitteena on selvittää työhyvinvoinnin saamia merkityksiä siitä käytävässä julkisessa keskustelussa. Työhyvinvointia käsitellään mediassa näyttävästi, ja keskusteluun osallistuvat tahot ovat moninaisia. Työhyvinvointia merkityksellistetään keskusteluissa kuitenkin vaihtelevin, jopa ristiriitaisin tavoin ja siihen liitetään erilaisia odotuksia, toiveita ja näkemyksiä. Tutkimuksessa analysoidaan kehys- ja diskurssianalyysin avulla sitä, minkälaisia merkityksiä työhyvinvointi saa Helsingin Sanomien tuottamassa julkisessa keskustelussa sekä minkälaista diskursiivista kuvaa työhyvinvoinnista keskustelu kokonaisuudessaan tuottaa. Tutkimuksen teoreettinen kontribuutio on yhtäältä työhyvinvoinnin tutkimuskentän syventämisessä ja erityisesti se kääntää katseen työhyvinvointiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa rakentuvana ilmiönä. Toisaalta se pureutuu merkitysten ja diskurssien rakentumiseen sekä määrittelyvallan ja toimijuuden problematiikkaan journalistisissa teksteissä. Metodisesti tutkimus yhdistää kvantitatiivista sisällön erittelyä sekä kehys- ja diskurssianalyyttista tutkimusta. Tutkimuksen tuloksena esitetään kaksi vallitsevaa työhyvinvoinnin diskurssia, jotka rakentuvat teksteissä ilmenevissä työhyvinvoinnin kehyksissä. Vallitsevina työhyvinvoinnin kehyksinä näyttäytyvät talouden- johtamisen- ja jaksamisen kehykset. Vallitsevina työhyvinvoinnin diskursseina esitetään arjen puurtajat –kokemusdiskurssi sekä suomalaisen työn pelastajat –talkoodiskurssi. Ne rakentavat kuvaa työhyvinvoinnista yhtäältä tuottavana sijoituksena ja taloudellisen riskin minimoimisena, jossa hyvinvoinnin lisääntyminen itsessään ei ole arvokasta ja kansalaiset ovat voimattomia hallitsemaan omaa hyvinvointiaan. Toisaalta työhyvinvointi näyttäytyy teksteissä yhtenä kansallisen tulevaisuusstrategian työkaluna, jossa työhyvinvointia koskevan asiantuntijuuden avulla kansalaiset valjastetaan hallitsemaan omaa hyvinvointiaan, ja sitä kautta turvaamaan hyvinvointivaltion tulevaisuuden. Johtopäätöksissä työhyvinvointikeskustelun todetaan olevan yhteydessä yhteiskunnassa käytävään laajempaan arvokeskusteluun ja arvojen muutokseen. Pahoinvointi työelämässä alistuu keskustelussa tärkeimpinä näyttäytyvien taloudellisten tavoitteiden alla luonnolliseksi ja hyväksyttäväksi osaksi kehitystä, jossa ihmisten hyvinvointi on tavoiteltavaa ainoastaan osana talouden ja tuottavuuden strategioita. Näkökulmat työhyvinvointiin ovat toisaalta menneeseen katsovia korostaen työntekijöiden asemaa yhteiskunnan vallanpitäjien armoilla, toisaalta ne luotaavat tulevaa avoimuuden ja yhteistyön kautta. Politiikan toimijoiden perääntyminen keskustelusta edellyttää journalismilta entistä aktiivisempaa otetta aidon dialogisuuden rakentamisessa erityisesti kansalaisyhteiskunnasta nousevien avausten sekä muiden keskusteluun osallistuvien tahojen välille.
  • Ahonen, Liisa (2015)
    Työssäni selvitin, miltä suomalainen kotisyntymä näyttäytyy kasvavien ja nykyisten ammattilaisten, kotikätilön ja opiskelijan näkökulmista. Kysyin, minkälaisia merkityksiä he antavat työlleen ja kodille syntymän paikkana. Pohdin myös miten käsitteellistää luonnollista syntymää sekä siihen liittyvää kotona tehtävää kätilötyötä osana suomalaista ja myöhäismodernia kontekstia. Empiirinen aineistoni koostui neljän kätilön ja neljän opiskelijan teemahaastatteluista. Tutkimukseni näkökulma on feministisesti orientoitunut ja naisspesifinen. Lähestyin raskautta ja kotisynnytystä naisvaltaisen ammattialan eli kätilötyön kautta. Analysoin laadullista aineistoani teoriasidonnaisen luentana. Pohdin haastattelupuhetta myös suhteessa materiaaliseen mm. Reigerin ja Dempseyn (2006) tekstin inspiroimana. Kiinnostus kotikätilötyöhön limittyi ammattilaisilla naisten tarpeisiin sekä työssä saatuihin näkymiin itsenäisemmän ja jatkuvuuksin rakennetun kätilötyön mahdollisuuksista. Kaikki opiskelijat olivat suunnitelleet kotisynnytystä ja opiskelijoilla oli vahva halu kehittyä fysiologisen syntymän ammattilaisiksi ja he olivat itseopiskelulla ja formaalin koulutuksen ulkopuolisella koulutuksilla jo opiskeluaikanaan luoneet voimakkaan viitekehyksen ei-interventionistisesta ja naisen tarpeista lähtevästä kätilötyöstä. Opinnoissa he neuvottelivat jatkuvasti tilaa tämänkaltaiselle kätilötyölle ja suuntasivat kotimaisten harjoitteluympäristöjen puutteen takia harjoitteluihin myös ulkomaille kätilöehtoisiin ympäristöihin. Kotikätilötyön lähtökohdaksi kuvattiin ajan kanssa mahdollistuva suhteen luominen synnyttävään naiseen ja tuttuus. Synnytyksessä kätilötyötä kuvattiin odottamisena ja tarkkailevana läsnäolona, jossa sosiaalisella ja terapeuttisen emotionaalisen työn kautta rakennettu turva tulkittiin materialisoituvan kehoon. Myös riskejä luettiin osana laajempaa hyvinvointia. Tulkitsin että keskeiset ristiriidat suhteessa sairaalakätilötyöhön olivat instituution kartesiolainen kehonkuva ja tuottava ja lineaarinen aika, joka ei tunnistanut työssäni kuvaamia sosiaalis-materiaalisia suhteita. Autonomisempi asema mahdollisti ajan hallintaa. Koti nähtiin myös symbolina kätilön roolille naisen kumppanina ja tiedon synnyttämisen paikkana, jota oli mahdollisuus levittää myös sairaalaan. Koti sai työn paikkana haastateltavien puheessa moninaisia puolia ja se oli sekä helppo, syvästi tyydyttävä että raskas. Toisaalta kätilöt kuvailivat siirtymäkohdassaan kotiin myös äärimmäisiä pelon tunteita ja moraalisen riskin uhkaa, joka liittyi kulkemisesta vastoin suomalaisen järjestelmän autoritaarista tietoa ja ammatillista koheesiota. Haastateltavat yhdistelivät pragmaattisesti erilaisia tietopohjia. Tulkitsin, että näyttöön perustuvan hoitotyön ihanne oli tärkeä resurssi myös puhdistettaessa kulttuurisesti vierasta kotisynnytystä tieteen kautta.
  • Tanner, Niina (2015)
    Abstrakti Kontrollin kokemuksen merkityksellisyys niin ihmisen fyysiselle kuin psyykkisellekin hyvinvoinnille on tullut selvästi esiin vuosien saatossa tehdyissä psykologisissa ja sosiologisissa tutkimuksissa (Skinner, 1996). Ongelmaksi kontrollin käsitteitä koskevalla tutkimuskentällä on kuitenkin muodostunut kontrolliin liittyvien käsitteiden moninaisuus ja epäyhtenäisyys, mikä näkyy esimerkiksi käsitteiden suoranaisena ristiriitaisuutena ja päällekkäisyytenä. (Mt.) Yksi keskeinen käsitteellistä sekaannusta aiheuttanut kontrollin käsite liittyy Julian Rotterin sosiaalisen oppimisen teoriansa yhteydessä esittelemään kontrolliodotuksen käsitteeseen. Kontrolliodotuksen käsitteellä Rotter (1966) viittaa yksilön uskomuksiin kontrollin sijainnista, toisin sanoen siihen, kokeeko yksilö että kontrolli riippuu sisäisistä vai ulkoisista tekijöistä. Epäselväksi on kuitenkin osoittautunut, johtaako usko sisäiseen kontrolliin ulkoisen kontrollin vähenemiseen (=unilokaalisuus), kuten Rotter (1966) on esittänyt vai muodostavatko sisäinen ja ulkoinen kontrolli erilliset dimensiot (=bilokaalisuus), kuten esimerkiksi Wong ja Sproule (1984) sekä Vesala (1991) ovat esittäneet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa kontrollin käsitteiden välisistä suhteista etenkin suhteessa kontrolliodotuksesta käytävään dimensionaalisuus-keskusteluun. Tarkemmin ottaen pyrkimyksenä oli selvittää sitä, millainen rooli sisäisellä ja ulkoisella kontrolliodotuksella on suhteessa henkilökohtaiseen kontrolliin ja pystyvyyden tunteeseen suomalaisessa pienyrittäjyyskontekstissa. Tutkimusaineistona toimi ”Muuttuva ja menestyvä monialainen maatila 2000-2013”-hankkeen yhteydessä maaseudun pienyrittäjiltä vuonna 2001 kerätty valtakunnallinen postikyselyaineisto (N = 1093). Aineiston analyysi suoritettiin monimuuttujamenetelmillä SPSS-ohjelmaa apuna käyttäen. Sekä regressioanalyysi että varianssianalyysi osoittivat, ettei bilokaalisuus, etenkään vuorovaikutuskontrollin muodossa mitattuna näyttänyt vähentävän pystyvyyden tunnetta tai henkilökohtaisen kontrollin kokemusta. Tutkimus antoi selvää näyttöä sosiaalisen kontekstin huomioon ottamisen tärkeydestä yrittäjyyskontekstissa sekä todisti, että bilokaalisuus-olettama on vakavasti otettava vaihtoehto unilokaalisuus-olettamalle. Avainsanat: kontrolliodotus, henkilökohtainen kontrolli, pystyvyyden tunne, pienyrittäjyys
  • Hohenthal, Michael (2015)
    In most countries there is today more than ever an ongoing discussion about public debt. The purpose of this paper is to highlight the effects of public debt on exercising fiscal policy and the consequences of public debt for the society. As a base this paper first deals with a situation where individuals of one generation live for two periods. A framework for that is developed. This framework is then extended to four multi-period versions. I first extend the framework to one with overlapping generations and inter-generational transfers of wealth. This extension is then modified to take into account transaction costs of the collection of taxes. Next I take into account the distortion effects of the taxation. Then I deal with the pricing of public debt and the final extension describes what is required for a fiscal policy to be considered sustainable. The basic framework shows that with public expenses being kept constant, periodic changes in taxes do not affect the wealth and the consumption of individuals. However, their savings will change in order to balance the variation in taxes. The extension with overlapping-generations implies that if the wealth transfer is positive, changes in public debt will have no effect on the consumption and the net wealth of the individual. If the transfer is zero, there will be an effect, just as in the case with transaction costs connected to the tax collection. It turns out that with distortionary taxation the optimal taxation policy is to keep the periodic tax burden constant. I then show that future budget surpluses are needed to finance public debt and that knowledge of the past affects the present budget surplus and the evaluation of the present public debt. Finally I prove that limiting the public debt to the present value of future increases of the real GNP is a sustainable fiscal path. With perfect capital and labour markets, public debt does not have an impact on the wealth of the society and its individuals. However, in reality the capital and the labour markets are not perfect and there are different transaction costs and negative effects of taxation. Under these circumstances, increased public debt clearly negatively impacts the net wealth. Public debt also creates fiscal requirements on the economic development of the society. The amount of public debt can equal the present value of all future budget surpluses, but cannot exceed the discounted future increases of the real GNP.
  • Sjöblom, Sofia (2015)
    För att öka elevers välmående i skolan och för att höja elevernas socioemotionella kompetens har program i social och emotionell färdighetsträning (SET) utarbetats. SET har visats inverka positivt på elevers sociala, personliga och akademiska utveckling genom att minska problembeteende, öka positiv socialanpassning, förstärka positiva attityder till sig själv, andra och skolan samt förbättra akademiska prestationer. För att veta ifall ett enskilt SET-program är ändamålsenligt att använda krävs det att effekten utvärderas. Syftet med denna pro gradu–avhandling var att utvärdera Barnavårdsföreningens program Vi i klassen (VIK), som här definierades som ett SET-program. Programmets effekt har inte tidigare undersökts. Den övergripande forskningsfrågan var: uppnår VIK-programmet de mål som ställts för programmet; har programmet en önskad effekt på elevernas välmående i klassen? Välmående i skolan byggs upp av både faktorer i omgivningen och elevernas personliga resurser. Välmående undersöktes i denna avhandling på både klassrums- och elevnivå. Klassen som omgivning mättes med variabeln klassrumsklimat och elvernas personliga resurser mättes med variablerna social kompetens och självkänsla. Undersökningen var en kvantitativ interventionsstudie; en enkätstudie med longitudinell undersökningsdesign. Materialet samlades in i fem svenskspråkiga lågstadieskolor i Nyland. I undersökningen deltog 163 elever från årskurs 5 och 6 samt nio lärare. Frågeformulären fylldes i både av test- och kontrollklasser före och efter VIK-programmet. Materialet analyserades i huvudsak med t-test för beroende grupper och variansanalys med upprepad mätning (ANOVA). Analyserna av frågorna med fasta svarsalternativ visade inte att VIK-programmet skulle ha vare sig en positiv eller en negativ effekt på elevernas egen bedömning av vare sig klassrumsklimatet eller sin sociala kompetens och självkänsla i jämförelse med kontrollgruppen. Enligt lärarnas bedömning hade elevernas sociala och emotionella uttrycksfullhet förbättrats av VIK. I elevernas öppna svar framkom att 61 % av eleverna som deltagit i VIK tyckte att något förändrats i klassen under programmets gång. Motsvarande procent i kontrollklasserna var 24 %. Detta tyder på att VIK har någonslags effekt på eleverna och klassen men att denna effekt inte syntes i frågorna med fasta svarsalternativ. Resultaten diskuterades i relation till SET-studier utförda av bland annat Durlak m.fl. (2011), Kimber m.fl. (2008), Payton m.fl. (2008) och Rivers m.fl. (2013).
  • Väänänen, Lauri (2015)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkimuskohteena ovat vuoden 2011 eduskuntavaaliehdokkaiden kannanotot homo- ja lesbopareille myönnettävään perheen ulkoiseen adoptio-oikeuteen. Ehdokkaiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä tarkastellaan sukupolvi- ja puoluenäkökulmasta. Lisäksi ehdokkaiden kommenteista nostetaan esille niitä teemoja, jotka ilmenevät ehdokkaiden perustellessa mielipiteitään. Teemojen ohella selvitetään millaisia ihanteita perheestä ehdokkaiden mielipiteisiin sisältyy. Tutkielman viitekehys tulee kriittisestä perhetutkimuksesta. Aineistona tutkielmassa on käytetty Helsingin Sanomien vuoden 2011 eduskuntavaalikoneeseen vastanneiden ehdokkaiden kantoja ja niiden perusteluita kysymykseen: ”Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?”. Aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysillä. Lisäksi analyysimenetelmänä on hyödynnetty ristiintaulukointia. Tutkielma osoittaa, että puoluevalinnalla ja sukupolvella on merkitystä suhtautumisella homo- ja lesboparien oikeuteen perheen ulkoiseen adoptioon. Nuorimmat sukupolvet ovat suhtautumisessaan myönteisempiä kuin vanhemmat sukupolvet. Puolueiden kohdalla sukupolvien väliset erot eivät kuitenkaan kaikissa puolueissa ole selkeitä. Kommenteissa esille nousevia teemoja ovat: adoptio-oikeuden myöntäminen, lapsen asema adoptiossa, sekä homo- ja lesboparien kyky toimia vanhempina. Keskeiseksi tekijäksi kannanottojen muodostumisessa nousee suhtautuminen heteroseksuaaliseen ydinperheeseen. Ehdokkaiden perheihanteet noudattavat pitkälti kahtiajakoa heteroseksuaalisen ydinperheen ihanteen ja monimuotoisen perheen ihanteen välillä. Ensimmäinen ihanteista ilmenee muun muassa korostamalla lapsen tarvetta isään ja äitiin, sekä homo- tai lesboparin vanhemmuuden pitämisenä luonnottomana. Monimuotoisen perheen ihanne puolestaan näkyy korostamalla hyvän vanhemmuuden ominaisuuksina kykyä rakkauteen ja huolenpitoon, eikä sukupuolella katsota olevan merkitystä. Näiden kahden perheihanteen väliin jää monimuotoisuuden hyväksyvä perheen ihanne, jossa korostetaan myös vanhempien kykyä rakkauteen ja huolenpitoon, mutta nähdään ensisijaisesti lapselle parhaana perheenä heteroseksuaalinen ydinperhe.
  • Pitkänen, Kaisa (2015)
    In many societies individuals with immigrant backgrounds find themselves in weaker labour market positions compared to members of the majority population. Difficulties in labour market participation are widely discussed in society but positive examples are often left out of the picture. This thesis will take a look at young adults who have fared. Six young Finnish Somali adults, including three women and three men, aged 25–33 were interviewed for this study in regards to their experiences of career success in the context of the Finnish labour market. The theoretical framework of this thesis will lie on the sociology of work, or more specifically: the three different forms of capital i.e. human, social and cultural capital, which have a major role in an individual’s employment. The thesis attempts to respond to two interwoven questions: how do these young adults define career success and what roles have human, social and cultural capital played in their labour market success. The notion of career success took many forms in the accounts of the six young Finnish Somali adults under study. For all of the interviewees, career success was about anchoring oneself to working life and attaining a satisfying position in the labour market. It was about overcoming obstacles, attaining personal goals and a feeling of belonging. Main factors that supported achieving success in the labour market included: support provided by parents, a positive stance towards education, a Finnish diploma, encouragement and help from colleagues, a good employer, a personal Finnish mentor, valuing own difference, self-awareness, determination, flexibility and a positive attitude. Although this study provides perspectives into the realities of a specific group of young adults, the findings of this research can be seen to point to some possible answers on how to work towards equality for young ethnic minority members in the Finnish labour market at large. The key to expand the labour market opportunities of young ethnic minority members in Finland is to invest in their human, social and cultural capital.
  • Sergejeff, Katja (2015)
    Syrjäytyminen ja köyhyys näyttävät muodostuneen pysyväksi ilmiöksi Suomessa. Köyhyyden ja syrjäytymi-sen vastainen taistelu onkin yksi sosiaalipolitiikan suurimpia haasteita. Tutkielman tarkoitus on tarjota näkö-kulma köyhyyden ja hyvinvoinnin tutkimukseen tutkien yksilön selviytymiskokemuksia ja avun saannin ko-kemuksia. Tutkielman ensimmäinen tutkimuskysymys on selvittää, miten aineiston kirjoittajien kokemus selviytymisestä ja siihen liittyvistä tulevaisuudenodotuksista on muuttunut seurantajakson aikana. Toisek-seen tutkielmassa tarkastellaan, millaisia kokemuksia ja tuntemuksia avun saannista aineistossa kuvataan. Tutkielman aineiston muodostavat 13 kirjoittajalta saadut omaelämäkerralliset kirjoitukset. Ensimmäisen kirjoitukset on tehty vuonna 2006 ja samat henkilöt ovat kirjoittaneet uudelleen vuonna 2012. Aineistoa on analysoitu käyttäen osaksi narratiivista menetelmää ja osaksi sisällönanalyysia. Narratiivisessa analyysissa kirjoitukset jakautuivat kolmeksi tarinatyypiksi, joista kussakin selviytyminen hahmottuu eri tavoilla. Ta-rinatyypit ovat nimeltään kertomus vaikeuksien voittamisesta, kertomus luopumisesta ja kertomus näköalat-tomuudesta. Tutkielman keskeiset tulokset liittyivät selviytymiskokemuksen ja tulevaisuuden odotusten muutoksiin ta-rinatyypeittäin. Kertomuksessa vaikeuksien voittamisesta tarinoita yhdistää kertojien kokemus elämäntilan-teensa paranemisesta tavalla tai toisella. Kertomuksessa vaikeuksien voittamisesta myös tulevaisuuteen suhtaudutaan toiveikkaammin kuin muissa tarinatyypeissä. Kertomuksessa luopumisesta, kerronnassa nou-see esiin kokemus elämäntilanteen ja selviytymismahdollisuuksien huononemisesta. Kertomuksessa näkö-alattomuudesta kirjoittaja ei kuvaa elämäntilanteensa paranemista tai huononemista. Kertomuksessa näkö-alattomuudesta tulevaosuudenodotuksiin ei viitata juurikaan, ja jos niistä puhutaan, on sävy pessimistinen. Myös kokemukset avun saannista vaihtelivat tarinatyypeittäin. Kertomuksessa vaikeuksien voittamisesta viitattiin epäviralliseen apuun kaikista eniten, samoin tässä tarinatyypissä esiintyi eniten puhetta läheisistä. Läheiset saivat myös positiivisen merkityksen tarinoissa. Kahdessa muussa tarinatyypissä kuvailtiin use-ammin ilman apua jäämistä. Myös yksinäisyyden kuvaukset saivat näissä tarinoissa suuren roolin. Sosiaali-turva ja yleisemmin virallinen apu herätti kritiikkiä kaikissa tarinoissa, eikä sen kerrota olennaisesti lievittä-neen köyhyyttä yhdessäkään tarinassa. Poikkeuksena kritiikissä on eläkkeelle pääseminen, joka hahmottuu kertomuksessa vaikeuksien voittamisesta käänteenä parempaan. Tämä kuitenkaan ei johdu köyhyyden lievittymisestä, vaan tulojen varmistumisesta ilman jatkuvaa tarveharkintaisiin etuuksiin turvautumista. Tutkielman olennaisin johtopäätös onkin havainto köyhyyden, avunsaannin ja selviytymiskokemusten yh-teydestä aineistossa. Ne kirjoittajat, jotka kertoivat saaneensa apua, suhtautuivat positiivisemmin tulevai-suuteen, ja kokivat myös selviytyneensä paremmin. Heillä oli tarinoiden valossa myös vahvemmat sosiaali-set verkostot. Keskeinen johtopäätös on myös epävirallisen avun aseman hahmottuminen perusturvan aukkojen ja matalan tason paikkaajana.
  • Sams, Anni (2015)
    Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan yhteisöllisen muistin politisoitumista Miamissa vuonna 1973 perustetun Kuubalaisen taiteen ja kulttuurin museon tapauksessa. Museon perustivat Kuubasta vuoden 1959 vallankumouksen jälkeen paenneet kuubalaissiirtolaiset. Heidän tavoitteenaan oli ylläpitää kuubalaista kulttuuria ja kansanperinnettä kunnes kuubalaiset maanpakolaiset voisivat palata kotimaahansa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miksi vuonna 1988 museolla järjestetty huutokauppa aiheutti yhteisön sisäisten suhteiden kärjistymistä ja miksi museon toiminta lopulta hiipui kokonaan. Tutkimusmetodi on antropologinen osallistuva havainnointi, etnografinen kenttätyö ja arkistotutkimus. Tutkimusaineisto on pääosin kerätty noin kahden kuukauden aikana kenttätyössä Miamissa vuonna 2006. Arkistoaineisto koostuu Kuubalaisen taiteen ja kulttuurin museon arkistoista kerätystä 49 dokumentista, jotka sijaitsevat Miamin yliopiston Kuubalaisissa kokoelmissa (The Cuban Heritage Collection). Haastatteluaineisto koostuu viidestä haastattelusta, joista kolme haastateltavaa olivat olleet keskeisiä toimijoita museossa. Lisäksi aineistona on osallistuvan havainnoinnin keinoin kerättyä materiaalia, kenttämuistiinpanoja sekä Kuubalaisista kokoelmista kerätyt 71 museota koskevaa mediatekstiä. Tutkielmassa osoitetaan, että vastamuistin prosessien ja virallisen historian välinen jännite joutuu neuvottelun kohteeksi museotoiminnassa, jossa kollektiivinen muisti tulee julkiseksi. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, kuinka muistin poliittisuus ilmenee kuubalaisyhteisön yrityksessä institutionalisoida muistia ja näin osallistua kuubalaisuuden rakentumisen prosesseihin. Miamin kuubalaisyhteisön ja erityisesti ensimmäisen, kultaisen maanpaon sukupolven tiivis institutionaalinen rakenne ja kulttuurinen ja poliittinen yhtenäisyys ovat mahdollistaneet valtiolliselle kuubalaisuudelle rinnakkaisen, Miamin paikallisen julkisuuden rakentamisen. Tämä kuubalaisuuden määrittely nojaa erityiseen aikaprojektioon, jossa autenttiseksi Kuubaksi tunnistetaan vallankumousta edeltävä Kuuba, ja jossa sosialistinen Kuuba nähdään tätä kuubalaisuutta vääristävänä kontekstina. Kuubalaisten nostalginen nationalismi voidaan ymmärtää Victoria Boymin restoratiivisen nostalgian käsitteen kautta niin, että menneisyyden neuvottelu museotoiminnassa pyrkii tuottamaan uudelleen käsitystä kodista ja kuromaan kiinni temporaalista etäisyyttä ihanteelliseen menneisyyden Kuubaan tilanteessa, jossa yhteisö on pakon edessä maantieteellisesti etäällä kotimaasta. Tutkielmassa todetaan, että Kuubalaisen taiteen ja kulttuurin museo voidaan nähdä Johannes Fabianin ja John R. Eidsonin mukaan vastamuistia tuottavana sosiaalisena toimintana, jossa tehdään yhteisöllisestä muistista julkista. Museossa osallistuttiin yhteisöllisen muistin tuottamiseen ja keskusteluun autenttisesta kuubalaisuudesta vastakkaisena Kuuban valtion historiankäsitykselle. Tutkielmassa päädytään siihen, että Miamin kuubalaisyhteisössä vallitsevan maanpaon ideologian kautta yhteisöllisen muistin julkista esittämistä kontrolloidaan niin, että museon tuottama historiallisuus ei riittävästi edustanut sitä ympäröivää kuubalaisyhteisöä, eikä täten saanut yhteisön tukea taakseen. Tätä voidaan pitää yhtenä syynä siihen, että museon toiminta lakkasi, vaikka Miamissa kuubalaisyhteisö odottaa edelleen kotiinpaluun mahdollisuutta.
  • Erämaja, Elias (2015)
    Migration has been increasing steadily during the past decades and it has become an important phenomenon around the globe. It affects both the developed and the developing world and most of the migration still happens from a poorer country to a richer one (South-North migration). Migration can have both positive and negative effects for the source country’s economy. On one hand, the so-called “brain drain”, where the much-needed talent flows away, can be considered as a bad phenomenon. On the other hand, this negative effect can be mitigated i.e. by the resulting intra-family remittances that contribute to the economy of the source country. Nowadays, the amount of remittances is over three times the amount of the Official Development Aid (ODA). The possibility for migration could also potentially build an incentive for the source country’s individuals to gain education. The purpose of this thesis is to explain these effects in the context of the Least Developed Countries. In this thesis, a model is being built, which explains both the education investments and the remittance decision-making in among the families in the LDCs. The starting point is a two-sided altruistic OLG-model between the parent and the child. It explains the parent’s incentive to invest in her child’s education and also her child’s incentive for remitting money to his parent. The model is first derived in a closed country after which it is compared to a model that is open for migration. It is assumed that both the educated and non-educated worker’s can migrate. When the wage ratio between the educated and non-educated workers’ is smaller in the country of destination than in the source country, the educational attainment level doesn’t increase. Another important issue is the fact that the poor families are liquidity constrained. These assumptions, together with the symmetric information of the true ability of the migrants, are found to decrease the educational attainment level in the source country. Hence, migration seems to benefit the economies of the LDCs only from remittances. If the model assumes asymmetric information between the employer of the destination country and the migrant worker, it is possible to derive a result where the educational attainment level of the source country increases. This is because the workers with lower productivity can benefit from the higher output of the high-productivity workers. The effect is, however, temporary and if the workers are able to signal their true ability with low enough costs, the effect is also relatively small. Asymmetric information might, however, explain the discrimination that the higher than average ability migrants face and thus also explain the high proportion of entrepreneurs among the migrants compared to the destination country’s population. This thesis doesn’t take into account the effects of remittances to the economic growth. The results of the model, however, suggest that at least the LDCs may suffer from the migration due to the decreased attainment level of education and thus the resulting lower per capita output. Migration can hence deepen the poverty trap that the poor countries already face. If, however, the received remittances are used in education or other investments that helps the economy grow, the migration can still be positive also for the poor countries. The remittances may at least help to reduce the poverty of the LDCs in absolute terms.
  • Lauerma, Mikko (2015)
    This study analyses the impact of the change in the Nord Pool electricity price area structure in Sweden that took place on November 1st 2011. The reasoning for the change was imperfect operation of the Nord Pool Spot market due to limitations on the internal electricity transmission lines in Sweden that forced the Swedish national power grid operator to artificially limit electricity exports to the Danish DK2 price area. The main focus of this study is on measuring the change in electricity prices in the DK2 area as a result of this structural change. Electricity price models in existing literature can be divided into two main categories, univariate and multivariate models. Univariate models aim to model the behaviour of electricity prices as stochastic processes without using other factors as inputs. Multivariate models include other explanatory factors, such as fuel prices, weather and renewable power production volumes. For this study, a multivariate model allows controlling for the impact of other factors on the electricity prices in order to determine the share of the impact resulting from the structural change. The impact of the structural change is measured using a linear regression model with the electricity price as a dependent variable and the structural change modelled as a dummy variable. Both the absolute area prices and the price area differences between the area price and Nord Pool system price are used as dependent variables. Other explanatory variables include electricity consumption, fuel and emission prices, hydrobalance, nuclear and wind power production, prices in the adjoining German EEX market and temperatures. In addition, a linear trend variable is tested for inclusion in the model. The models are estimated on hourly and daily data, with the estimations based on daily average data yielding higher R-squared values due to lower price volatility. The models with the absolute prices as the dependent variable did not find statistically significant coefficients for the dummy variable representing the structural change, but the models with the electricity price area differences as the dependent variable did. Estimates of the decrease in the Danish DK2 area prices range from -4,5 €/MWh to -6 €/MWh depending on the model specification used. Estimating the change using the electricity price area differences for the Malmö area in Southern Sweden as the dependent variable. These models using the same explanatory variables as for the DK2 prices show an increase of 1,8 €/MWh to 3,3 €/MWh for the Malmö area prices differences, which is a similar result to those found in previous studies. Based on the analysis, the change in the Swedish area price structure has decreased the electricity prices in the DK2 area compared to what would have been observed if the old area price structure had remained.
  • Lehtonen, Riikka (2015)
    Tässä pro gradu -tutkimuksessa perehdytään Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) päätöslauselmaan 1325 kansainvälisenä ihmisoikeusnormina ja sen paikallistumiseen. Tutkimuksessa eritellään myös päätöslauselman 1325 sisältämiä potentiaaleja käytännön asiantuntijatyössä. Päätöslauselmaa 1325 voidaan käsitellä kansainvälisenä ihmisoikeusnormina, sillä YK on vuodesta 2000 lähtien kehoittanut jäsenmaitaan toimimaan 'Naiset, rauha ja turvallisuus' -teeman eteenpäin viemiseksi. Päätöslauselman keskiössä on ajatus, että naisten ja tyttöjen asema aseellisissa konflikteissa ja selkkauksissa tulee turvata, mutta huomiota tulee kiinnittää myös naisten toimijuuteen eikä vain uhriasemaan. Päätöslauselmaan 1325 kirjattuja periaatteita noudatetaan sekä YK:n, EU:n että NATOn kriisinhallintatehtävillä. Missioihin on myös viime vuosina ryhdytty perustamaan omia, tasa-arvokysymyksiin perehtyviä tahoja - gender-asiantuntijoita. Gender-asiantuntijat toimivat missioilla läheisesti paikallisten valtiollisten toimijoiden kanssa, mutta pyrkivät samalla kiinnittämään huomiota myös mission sisäisiin tasa-arvokysymyksiin. Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella päätöslauselman 1325 merkittävyyttä gender-asiantuntijan käytännön työssä ja eritellä, mitä keinoja gender-asiantuntija käyttää pyrkiessään paikallistamaan päätöslauselmassa 1325 asetettuja periaatteita sekä valtiollisten toimijoiden että oman organisaation kanssa toimiessaan. Tutkimuksessa gender-asiantuntijan käyttämiä vaikutuskeinoja peilataan Thomas Rissen käsityksiin kansainvälisten ihmisoikeusnormien paikallistumiskeinoista. Tätä pro gradu -tutkimusta varten haastateltiin viittä Suomen Kriisinhallintakeskuksen missioille lähettämää gender-asiantuntijaa. Gender-asiantuntijoista kolme oli naisia ja kaksi miehiä. Haastattelujen avulla kartoitettiin kokemuksia päätöslauselman 1325 sisältämistä vahvuuksista ja heikkouksista käytännön työssä pyrkien vastaamaan kysymykseen: mitä keinoja gender-asiantuntija käyttää pyrkiessään edistämään päätöslauselmassa 1325 kirjattuja periaatteita? Päätöslauselmaa 1325 tarkastellaan siis tässä tutkimuksessa kansainvälisenä ihmisoikeusnormina. Analyysissa gender-asiantuntijoiden kokemuksia peilattiin Thomas Rissen näkemyksiin kansainvälisten ihmisoikeusnormien paikallistumisesta. Rissen mukaan kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja on mahdollista sitouttaa paikalliseen kontekstiin kolmen eri tavan; määräyksen, institutionalisoinnin ja kommunikoinnin keinoin. Analyysissa tarkasteltiin gender-asiantuntijoiden käyttämiä keinoja kahdella eri tasolla: valtiollisten toimijoiden kanssa toimittaessa ja oman organisaation tasa-arvotyössä. Tutkimuksen perusteella ilmeni, että jokainen Thomas Rissen erittelemistä kolmesta elementistä on myös keino, jota gender-asiantuntija käyttää työssään pyrkiessään edistämään päätöslauselmaan 1325 kirjattuja tavoitteita. 1325-normin käsittely määräyksenä, sen institutionalisointi sekä normin vahvistaminen kommunikaation ja dialogin keinoin korostuivat sekä valtiollisten tahojen kanssa toimittaessa että oman kriisinhallintaorganisaation sisäisessä tasa-arvotyössä. Gender-asiantuntijoiden käytännön kokemusten perusteella voidaankin todeta, että vaikka päätöslauselmaa 1325 on usein pidetty jäykkänä, strategioihin lisättynä politiikkanormina, päätöslauselma 1325 voi toimia tehokkaana viitekehyksenä naisten aseman parantamiseen tähtäävissä toimissa. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella huomiota tulisikin kiinnittää siihen, miten gender-asiantuntijat ja kriisinhallintaoperaatiot osaavat hyödyntää päätöslauselman 1325 täyttä potentiaalia.
  • Salo, Aija (2015)
    Tutkielma kuuluu työelämän tutkimuksen alaan. Se käsittelee seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen työyhteisössä liitettyjä normeja sekä keinoja edistää sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työyhteisössä ottaen huomioon myös sukupuolen moninaisuuden. Tutkielman kontekstina ovat seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuutta koskevan yhteiskunnallisen keskustelun aktivoituminen 2000-luvulla sekä työelämää säätelevän lainsäädännön muutokset, jotka asettavat työnantajille muodollisia velvoitteita edistää yhdenvertaisuutta. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineistona on viisi haastattelua. Haastateltavat ovat seksuaalivähemmistöön kuuluvia naisia, joista kukin työskenteli haastatteluhetkellä tai sitä aiemmin suorittavassa työssä. Haastateltavien koulutustaso on matala. Haastateltavien valinta koulutustaustan ja työtehtävien laadun perusteella perustuu pyrkimykseen tehdä työelämän tutkimuksessa näkyväksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksia ei-akateemisissa ammateissa. Tutkielmassa hyödynnetään myös kirjoittajan pitämän Sukupuolen moninaisuus näkyväksi työelämässä – konkreettisia keinoja etsimässä -työpajan tuloksia. Tutkielma kuvaa sitä, miten seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen liittyvät normit ilmenevät työyhteisön sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä millä tavoin sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät normit ovat yhteydessä toisiinsa. Sukupuoliodotukset ovat usein seksualisoituja, ja seksuaalisuuden sääntelyyn liittyy sukupuolinormeja. Seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät normit ja sosiaaliset rakenteet ovat kytköksissä työntekijöiden hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen sukupuolinormien tavoin. Avoimuuteen ja salaamiseen usein liittyvä stressi ja paine tuovat seksuaalivähemmistöjen työhyvinvointiin ja koettuun työilmapiiriin oman ulottuvuutensa. Seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin liittyvien kokemusten vaikutukset työssä jaksamiseen ja terveyteen ovat melko tutkimaton alue Suomessa. Aineisto osoittaa, että työyhteisön arjessa sukupuolta tuotetaan ja sukupuolten kulttuurisia rajoja määritellään monissa sellaisissa käytännöissä, joita ei perinteisesti ole säädelty virallisesti ja joiden normatiivista merkitystä ei ole aina havaittu työorganisaatioissa. Tällaisia käytäntöjä ovat esimerkiksi työntekijöiden väliset sosiaaliset suhteet ja työyhteisön epäviralliset puhetavat. Jotta työelämänbsukupuolittuneita ja heteronormatiivisia rakenteita voidaan purkaa ja työelämän yhdenvertaisuutta edistää, on kiinnitettävä huomiota myös näihin epävirallisiin ja joskus vaikeasti hahmotettaviin kulttuurisiin käytänteisiin, ei ainoastaan työelämän viralliseen säätelyyn. Johtopäätöksissä eritellään konkreettisia keinoja hetero- ja sukupuolinormien purkamiseksi työyhteisöissä sekä pohditaan 1.1.2015 voimaan tulleiden yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien muutosten merkitystä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiselle tulevaisuuden työelämässä. Tasa-arvolaki kieltää muun muassa sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ja velvoittaa työnantajat, viranomaiset ja koulutuksen järjestäjät ennaltaehkäisemään tällaista syrjintää. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän muilla kuin sukupuoleen liittyvillä perusteilla ja velvoittaa työnantajat, viranomaiset ja koulutuksen järjestäjät edistämään yhdenvertaisuutta muun muassa seksuaaliseen suuntautumiseen liittyen.
  • Peth, Alexandra (2015)
    Tässä tutkimuksessa selvitettiin miten kulttuurin arvo ja arvottaminen ovat muuttuneet luovan talouden viitekehyksessä. Tarkoituksena oli ensin tarkastella muutosta teoreettisesti ja sitten verrata teoriasta nousseita kategorisointeja empiiriseen aineistoon, joka muodostui opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksistä luovasta taloudesta. Miten kulttuuria arvotetaan ja miksi sitä pidetään arvokkaana? Millaisia arvodiskursseja kulttuuriin liitetään? Aiheen valintaan vaikutti se, että kulttuurin tarkasteleminen luovan talouden kautta vaikutti ajankohtaiselta ja tärkeältä, koska selvityksillä on vaikutusta päätöksentekoon. Onko kulttuuri sulautumassa osaksi taloutta vai onko sillä oikeutuksensa yhtenä yhteiskunnan erillisenä sfäärinä? Tutkimuksessa kysyttiin, miten kulttuurin arvodiskurssit asettuvat suhteessa kirjallisuuteen ja miten arvot näyttäytyvät opetus- ja kulttuuriministeriön teettämissä selvityksissä luovan talouden viitekehyksessä. Aihetta lähestyttiin nimenomaan luovan talouden kautta ja arvojen diskursseja etsien. Lähtöoletuksena oli, että kulttuuri on mahdollisesti kaupallistunut luovan talouden aikakaudella. Tutkimuksessa metodina käytettiin kriittistä diskurssianalyysiä, jonka eri alametodeista valittiin muoto, joka sopii hyvin historiallisten kokonaisuuksien tutkimiseen. Myös kategorisointia sovellettiin tutkimuksessa. Teoria muodostui kolmesta osasta: historiaosiosta sekä Williamsin kulttuurimaterialismista ja McGuiganin ”coolista” kapitalismista. Nämä olivat myös keskeisiä lähteitä. Teorian pohjalta tehtiin kategorisoimalla synteesi, jota lopuksi verrattiin diskurssianalyysistä nousseihin diskursseihin. Tutkimukseni tuloksena syntyi kaksi erilaista ”ajan hengen” kokonaisuutta, joita vertaillessa näkyi sekä samankaltaisuuksia että eroavaisuuksia empirian ja teorian välillä. Sekä teoriasta että opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksistä nousi esiin kulttuurin kaupallistumisen suunta ja sen arvottaminen kaupallisuuden kautta. Teoriassa ilmiöstä oli puhuttu jo pidemmän aikaa ja aineisto osoitti, että ajattelukehikko pätee tietyin ehdoin myös empiriassa. Toisaalta tutkimuksesta kävi myös ilmi, että opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysten perusteella, että vallalla on hyvin kaksijakoinen suhtautuminen kulttuuriin ja sen arvoon. Osittain kulttuurin odotetaan oikeuttavan itsensä tuottamalla kaupallista arvoa ja toisaalta kulttuurilla koetaan olevan ihmisille tärkeä yhteiskunnallinen ja henkinen rooli, jonka takia kaikille pitää taata pääsy kulttuurin piiriin. Lisäksi tutkimuksen lopussa vertailtiin teoreettisia ja empiirisiä näkökulmia.
  • Bergström, Maija (2015)
    Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin uutta asuinaluetta Kalasatamaa ja sitä koskevia mielikuvia. Tarkastelun kohteena ovat alueen kaavojen vuorovaikutusraportit ja niissä näyttäytyvät argumentaatiokeinot. Lisäksi tutkitaan minkälaisia assosiaatioita ja visualisointeja kaupunkilaiset alueesta tuottavat ja tarkastellaan näitä yhdessä päätöksentekoprosessissa ilmenneiden mielikuvien kanssa sosiaalisten representaatioiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten paikkaa konstruoidaan puheessa ja visuaalisesti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on sosiaalisten representaatioiden teoria, jonka rinnalla käytetään diskursiivisen ja retorisen sosiaalipsykologian tekstinanalyyttisia menetelmiä. Aineisto koostuu asiakirjoista (vuorovaikutusraporteista) sekä lomakeaineistosta, jolla on kerätty mielikuvakarttoja Kalasatamasta sekä siihen ja kahteen muuhun virikesanaan (‘Suvilahti’, ‘Korkea rakentaminen Helsingissä’) liittyviä assosiaatioita. Tutkimus osoittaa että Kalasataman representaatio on vasta muodostumassa. Suvilahdelle on jo muodostunut selkeä representaatio joka ankkuroituu vahvasti kulttuuriin. Väliaikaiskäytön ja kulttuuritapahtumien kautta aluelle on muodostunut oma identiteetti. Tämä assosiaatio ei kuitenkaan ulotu laajemmin Kalasataman alueeseen. Vuorovaikutusraporteissa niin Kalasataman kuin Suvilahdenkin kautta käydään laajempaa keskustelua Helsingin kaupunkikehityksestä. Tätä keskustelua jäsentää dikotominen kantateema uusi/moderni – vanha/historiallinen jossa suojelun ja säilyttämisen tarve sekä toisaalta kehittämisen ja tehostamisen tarve kohtaavat synnyttäen osaltaan ristiriitoja. Nämä ristiriidat näyttäytyvät myös korkeaa rakentamista koskevissa assosiaatioissa, jotka olivat hyvin ambivalentit, ja joissa näkyivät jakautuneet mielipiteet siitä, minne korkea rakentaminen sopii. Visuaalinen materiaali, jota alueesta tuotetaan on yksisuuntaista: sitä tuottavat asiantuntijatahot. Tutkimuksessa tilanne oli käännetty toisin päin ja tarkastelun kohteena olivatkin kaupunkilaisten tuottamat visualisoinnit, mielikuvakartat kehittyvästä alueesta. Mielikuvakartoista oli nähtävissä kiinnostavia piirteitä siitä, miten kaupunkilaiset kokevat ja jäsentävät rakentuvaa tilaa ja paikkoja. Kartat tarjoavat myös uuden näkökulman asukasosallisuuteen tapana tutkia ihmisten kokemuksia ja mielikuvia tavalla, joka ei vaadi kykyä jäsentää ajatuksia kirjallisesti. Paikka rakentuu suhteessa muihin alueisiin. Näkökulma paikasta ensisijaisesti materiaalisena, visuaalisesti kuvattavan muutoksen tuloksena välittyy myös asiakirjatekstien analyysistä. Asiakirjoissa oli huomattavan vähän viitteitä alueen tarjoamiin mahdollisuuksiin ihmisten toiminnalle ja sen mahdollisista vaikutuksista ihmisten toimintaan ja käyttäytymiseen. Kuitenkin kokemus uudesta alueesta syntyy ensisijaisesti sen käytön seurauksena. Uusien, rakentuvien alueiden representaatiot ovat vähän tutkittu aihe. Jotta mielikuvien kehittymistä voisi todella tarkastella, läpileikkausaineisto ei riitä, vaan olisi tarpeen käyttää pitkittäistä vertailua. Näin voitaisiin parhaiten tarkastella rinnakkain mielikuvien ja fyysisen alueen rakentumista.
  • Ylimäki, Ville (2015)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan strategian jalkauttamista ja siihen liittyviä haasteita organisaation muutostilanteessa. Tutkimuksessa muutostilanne viittaa omistajanvaihdokseen kohdeyrityksessä heinäkuussa 2013. Tutkimuksen kohteena olevassa yrityksessä liikevaihto ja markkinaosuus olivat laskeneet useita vuosia. Tämä heikko taloudellinen kehitys oli osaltaan vaikuttanut omistajanvaihdokseen. Tutkimus toteutettiin tammikuun 2014 ja joulukuun 2014 välisenä aikana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää haastattelujen avulla organisaation strategiaprosessin kulkua, ja eri toimijoiden roolia strategiaprosessissa ja strategian muodostamisessa. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten strategian jalkautta-minen osaksi organisaation toimintaa onnistuu. Näiden kysymysten lisäksi tutkimuksessa selvitetään myös yrityksen kilpailuedun lähteitä ja sitä, onko yrityksen johdolla ja henkilöstöllä jaettua ymmärrystä kilpailuedun kannalta merkityk-sellisistä tekijöistä. Kilpailuedun osalta tarkastelu pohjautuu Michael Porterin kehittämään teoriaan. Tutkimuksessa esite-tään myös kuvaus kohdeyrityksen strategiasta suhteessa toimialan muiden kilpailijoiden perusstrategioihin. Tapaustutkimuksena toteutettavan tutkimuksen kohteena on vähittäiskaupan alalla toimiva ruokakaupan yritys, joka toimii ketjuliiketoimintamallilla. Tutkimuksessa haastateltiin yrityksen omistajien lisäksi muita yrityksen työntekijöitä. Teemahaastattelujen ohella tutkimuksen kannalta tärkeän aineiston muodostavat vuonna 2014 yrityksessä toteutettu henkilöstötutkimus sekä yrityksen strategiaa kuvaava toimintasuunnitelma. Tutkimusmenetelmänä työssä käytetään teo-riaohjaavaa laadullista sisällönanalyysiä. Aineiston analyysin perusteella tutkimuksessa päädytään tulokseen, että strategiaprosessin kannalta organisaatiossa on hyvin selkeät roolit eri toimijoiden välillä. Käytännössä strategian suunnittelusta vastaa pelkästään yrityksen omista-jat, ja henkilöstölle on tässä prosessissa tarjolla lähinnä strategian toteuttajan rooli. Strategian jalkauttaminen tapahtuu organisaatiossa pääsääntöisesti muutaman strukturoidun jalkauttamista tukevan tapahtuman kautta. Tutkimuksen tulok-sena voidaan esittää arvio, että yrityksen kilpailuetua tuottavana perusstrategiana on differointi. Tutkimuksen perusteella yrityksen valitsema strategia eroaa lähtökohdiltaan selkeästi toimialan isoimpien kilpailijoiden vastaavista perusstrate-gioista. Valittu strategia erottaa yrityksen myös ketjun sisäisistä kilpailijoista onnistuneesti. Haastattelujen ja muun ai-neiston pohjalta voidaan esittää tuloksena, että yrityksen johdolla ja henkilöstöllä on hyvin yhtenäinen käsitys organi-saation kilpailuedun kannalta olennaisista tekijöistä. Voidaan todeta, että organisaatiossa on jaettua ymmärrystä organi-saation toiminnan kannalta olennaisista tekijöistä. Johtopäätöksenä todetaan, että kohdeyrityksessä on havaittavissa sekä strategian jalkautumista tukevia että tätä tavoitet-ta heikentäviä mekanismeja. Organisaatiossa on käytössä erilaisia jalkauttamisen onnistumista tukevia menetelmiä, jotka toistuvat säännöllisesti. Mahdollisimman onnistuneen jalkauttamisen varmistamiseksi organisaatiossa tulee kiinnittää huomiota strukturoitujen toiminta- ja viestintämallien kehittämiseksi eri osastoille. Sisäisen viestinnän osalta organisaa-tiossa voidaan havaita tiettyä pirstaleisuutta ja monikanavaisuuden aiheuttamaa epäselvyyttä, joiden osalta löytyy vielä kehittämisen kohteita. Organisaation strategiaprosessissa kannattaa jatkossa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota strategian suunnittelijoiden ja toteuttajien roolien välisen kuilun kaventamiseen. Kilpailuedun osalta johtopäätöksenä esitetään, että valitun perusstrategian jatkuva kriittinen arviointi on erittäin olennaista nykyisessä haastavassa talousti-lanteessa, jossa kotitalouksien ostovoima on heikentynyt. Heikko taloudellinen kehitys asettaa differointiin perustuvalle strategialla ison haasteen.
  • Kilpi, Lyydia (2015)
    The study explores how mineral resources are rendered governable through the EITI, a global multi-stakeholder governance mechanism focusing on transparency. The study focuses on Mozambique, a country with growing mining and petroleum sectors and low rankings on governance indices. Stakeholders’ views on extractive sector governance in Mozambique are analysed through the theoretical framework of governmentality. A governmentality approach focuses on how we govern and are governed, and the nexus between thought and governing. The data for this study consists of 20 interviews conducted in Maputo, Mozambique with government officials, civil society actors, representatives of extractive companies and development partners. The interview data was analysed by conducting a qualitative content analysis. The EITI is a governance mechanism within which governments, civil society actors and companies collaborate to publish and communicate information about the oil, gas and mining sectors. The role the EITI assigns to non-state and private actors and the value it places on liberal ideals show that the EITI reflects a neoliberal understanding of governance. Mozambique has implemented the EITI since 2009. This study demonstrates that in Mozambique, despite EITI implementation, the adoption of neoliberal governance is not complete. Actors deploy neoliberal and other techniques of governance selectively to further their agendas. The state remains a central hub for mineral resource governance, and different actors attempt to influence governance through the state apparatus. Transnational influences, such as development aid, steer the state towards adopting neoliberal governance. Civil society continues to have limited influence over mineral resource governance despite participation in the EITI. However, the adoption of neoliberal forms of governance may open up opportunities for civil society to influence governance.
  • Rekola, Oskari (2015)
    Evolving technology, improvements in production co-ordination and new communication tools enable companies to offshore parts of their value chain to foreign locations with lower factor costs. Literature seems to highlight two effects of offshoring: the productivity effect, which stems from the gains from trade, and the terms-of-trade effect, which is linked with the vanishing effect of distance on wages. To examine the role of wages in both the offshoring and receiving parties, I choose two approaches, the static Heckscher-Ohlin model and the static and dynamic Ricardian model. With the dynamic version of the Ricardian model, I will consider the long-run effects. I will be using the dynamic Ricardian model to consider the long-run effects. In the HO-model there are two inputs, skilled and unskilled labour, and two countries: North, which has a technical advantage with skilled labour, and South, which has a technical advantage with unskilled labour. With offshoring, the activity without advantage can be transferred abroad. With sufficiently high differences in factor endowments, the countries specialize and the wages for both skilled and unskilled labour are higher in the country with comparative advantage in skilled labour. If both countries continue diversifying instead of specialising, the unskilled labour wages in the North eventually fall below those in the South. The Ricardian model examines the short and long-run effects of decentralized production (offshoring). Technology levels are fixed in the short-run version but endogenous in the long-run version of the Ricardian model. In the short run, a sufficiently large and unexpected increase in offshoring is harmful to the wealthy country (North) and beneficial to the poor country (South). However, in the long run, the adverse effects in the wealthy country could be overcome through reallocating resources into research. The negative short run terms-of-trade effect is weaker in the long run. Whether the long-run total effect is positive or negative to the rich country depends on the efficiency of the reallocation of labour from production into research, relative to the pace at which production is decentralized. Moreover, we see that in the long run, the poor country is worse off due to its focus on offshore production and services instead of research. Its benefit then depends only on the global efficiency effect though increased trade volumes.