Browsing by Organization "Helsingfors universitet, Allmän statslära, Institutionen för"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 1314
  • Taskinen, Kristian (2002)
    Tutkielma käsittelee aasialaisten osakeoptioiden hinnoittelua. Aasialaisen option arvo määräytyy siihen liittyvän osakkeen keskimääräisen kurssikehityksen perusteella. Osakkeen kurssikehitystä kuvaavana prosessina toimii yleisesti optioiden hinnoittelussa käytetty geometrinen Brownin liike ja keskimääräinen kurssikehitys määräytyy tämän prosessin tuottamien keskenään korreloituneiden havaintojen aritmeettisena keskiarvona. Tämä aritmeettisen keskiarvon jakauma ei noudata mitään yleisesti tunnettua jakaumaa, mistä johtuen aasialaisten optioiden hinnoitteluun ei saada johdettua tunnetun Black–Scholes-kaavan tyyppistä analyyttista suljetun muodon ratkaisukaavaa, vaan joudutaan turvautumaan hinnan approksimaatioihin. Aasialaisten optioiden hinnan approksimointiin kehitetyistä menetelmistä tässä työssä esitellään Monte Carlo -simulointi sekä seuraavat hinnoitteluun kehitetyt algoritmit: Turnbull–Wakeman, Milevsky–Posner ja Curran. Menetelmien esittelyn lisäksi arvioidaan numeerisesti kunkin menetelmän käyttökelpoisuutta ja saatujen hintojen tarkkuutta erityyppisten aasialaisten optioiden tapauksissa. Aasialaisten optioiden hinnoitteluun soveltuvista simulointimenetelmistä työssä esitellään standardimenetelmä sekä kaksi sen tehostamiseen tähtäävää menetelmää: sovitettujen parien menetelmä ja apumuuttujamenetelmä. Standardimenetelmä tuottaa melko vaatimattomia tuloksia ja tehostusmenetelmistä sovitettujen parien menetelmä ei tuo juurikaan parannusta tarkkuuteen. Apumuuttujamenetelmä sen sijaan tuottaa hyviä tuloksia, kun apumuuttujana toimii vastaavat ominaisuudet omaava geometriseen keskiarvoon perustuva aasialainen optio. Esitellyistä algoritmeista Turnbull–Wakeman ja Milevsky–Posner soveltuvat aasialaisten optioiden hinnoitteluun vain tietyissä rajoitetuissa tilanteissa, kun taas Curranin menetelmä soveltuu kaikkiin tarkasteltuihin tilanteisiin erittäin hyvin. Keskeisimmät lähteet: BLACK, F. - SCHOLES, M. (1973): The Pricing of Options and Corporate Liabilities. Journal of Political Economy 81. BOYLE, P. - BROADIE, M. - GLASSERMAN, P. (1997): Monte Carlo methods for security pricing. Journal of Economic Dynamics and Control 21. COX, J. - ROSS, S. (1976): The Valuation of Options for Alternative Stochastic Processes. Journal of Financial Economics 3. CURRAN, M. (1994): Valuing Asian and Portfolio Options by Conditioning on the Geometric Mean Price. Management Science 40. MILEVSKY, M. A. - POSNER, S. E. (1998): Asian Options, the Sum of Lognormals, and the Reciprocal Gamma Distribution. Journal of Financial and Quantitative Analysis 33. TURNBULL, S. M. - WAKEMAN, L. M. (1991): A Quick Algorithm for Pricing European Average Options. Journal of Financial and Quantitative Analysis 26.
  • Ekholm, Sonja (2004)
    This study analyses the debate about European Union accession to the European Convention for the Protection of Human Rights and Fundamental Freedoms (ECHR). On the one hand, the aim is to give an overview of the debate about accession and the background to the arguments used in the debate, on the other hand, to analyse the specific claims about accession and what they reveal about political interests. The research question is how legal arguments have been used in the accession debate to achieve political aims. The theoretical framework of this study is the interaction between law and politics. The accession debate is approached from the point of view of juridification of politics. Juridification of politics is a complex phenomenon that is seen as an interference of law into politics. Accession by the European Union to the ECHR would have a strong symbolical meaning and would send a political signal to the citizens of Europe and to the outside world that the protection of human rights extends to the whole Union. Accession would strengthen the credibility of the European Union as a global actor in human rights affairs. It would give a strong political signal of coherence between the European Union and the “greater Europe”. Finally, accession would give legitimacy for the Union and its policies. The debate about accession is part of a more general debate about the future of the European Union and the role of human rights. Accession by the European Union to the ECHR is seen as a step in developing the Union into a federal state and weakening the position of member states. Therefore the difference in the views of member states on accession can best be explained with the idea of a moving policy pendulum between intergovernmentalism and supranationalism.
  • Larjomaa, Asta (2002)
    The topic of research in this thesis is Access Pricing in the Mobile Telecommunications sector. Before the 1980's telecommunication companies were highly regulated in most countries. Deregulation of local monopoly providers and the rapid expansion of the mobile telecommunication network have both contributed to the changes that make the telecommunication sector one of the fastest growing sectors in almost all countries. Network economics is a fairly new topic of research. The first paper mentioning network externalities was written in 1974 by Jeffery Rohlfs. The telecommunication sector is the perfect example of network externalities because the nature of these services involves communicating with a large number of people. The aim of this study is to analyse with economic models, first the operators before and after deregulation and the effects to consumer utility, firm profits and social welfare. Opening of competition between long-distance call providers started the development on a pricing model called access pricing. This model allowed compensation for local networks that terminated long-distance calls in their local networks. Access can be any service that one needs for providing an origination or termination that is out of the local network. The second aim of this study is to analyse with economic models, access pricing between operators and how it effect their pricing strategies, firm profit and consumer utilities. Is there need for a regulator or does the market mechanism produce a socially optimal output at the same time as operators maximise their profits? Shy's (2001) model of access pricing for long-distance call providers was applied to the mobile telecommunications sector. An extensive form game was used analyse the different access prices with different tariffs. A subgame perfect equilibrium was found by using backward induction. It is shown that an operator would not benefit on trying to over charge its competitor for access and that, consumer utility and operator profits were maximised and a socially optimal network size was reached by market mechanisms and no regulation of access prices is therefore needed.
  • Dettmann, Heidi Johanna Philippa (2006)
    The purpose of this study is to provide a picture of how official language minorities are accommodated in three provinces in Canada (New Brunswick, Ontario and Quebec) as well as Canada as a whole. The nature of the study is exploratory and comparative. The comparative design of the study allows for comments on the differences and similarities between the cases on the selected issues i.e. public services, internal use, the legislature, legislation, the courts and judicial system, education and official declarations. The aim is not, however, to provide an empirical explanation with regard to the solutions used in the accommodation of minorities in the selected cases. There are, and always will be, linguistic minorities in all parts of the world. It is important to find solutions to the difficulties such minorities face or risk negative outcome like language loss or escalation of minority grievances into outright conflicts. Canada is somewhat of a pioneer when it comes to language policy. The existence of the francophone minority of Canada has in a significant way shaped the politics of the country e.g. it has been a significant contributing factor in the development of the Canadian federal model. This decentralized federal structure means that the constituent units have extensive autonomy to shape their own language policies. We can find different kinds of solutions to the "language challenge" within Canada. For this reason Canada is an interesting case for research on language issues. The theoretical framework of this study deals with different normative approaches to language rights, policy or rights options, issues relevant to language policy and models for the implementation of language rights through autonomy arrangements. A limitation of this essay is that the empirical material is composed of Canadian language legislation. Legislation and law reflect the social reality and goals of a society and can therefore lend insight into how language issues have been confronted in the provinces of interest as well as in Canada as a whole. Legislation does, however, not show the whole reality, it is not an exact reflection of society and hence the study must be read with this in mind. The study is of a qualitative nature and the number of cases is small, instead the selected cases have been analyzed in detail. The study shows that the different units have indeed tackled the "language challenge" in different ways. The federal government has used a policy of bilingualism in an attempt to unify the country. Also New Brunswick has opted for a bilingual language regime, with equality of status for the two official languages. Ontario on the other hand has no stated official language, but extends some services to the francophone minority population of the province. Quebec grants official language status only to its majority language, French. English language rights are granted as exceptions to the rule of French dominance.
  • Vauhkonen, Jukka (1999)
    In this thesis we analyse the functioning of credit markets in environments where adverse selection interferes with an efficient allocation of capital. Throughout the thesis we assume that borrowers have private information on the profitability of their investment projects and, consequently, on the probability of being able to repay the funds they have loaned. A special feature of our thesis is that lenders can reduce or totally eliminate the adverse selection problem by expending resources on the ex-ante screening of borrowers. Thus, by investing in ex-ante screening lenders can reduce the informational gap between them and borrowers before the financial contract is signed. In the first model we derive the optimal financial contracts between a monopoly lender and two types of borrowers in an environment where good borrowers' return distributions first-order stochastically dominate bad borrowers' return distributions and where the lender has access to a costly and perfect screening technology. When the lender can commit to stochastic screening; that is, when she can commit to inspect only a certain proportion of loan applicants, the unique optimal contract for bad borrowers combines features of equity and call option contracts. This results contradicts earlier studies, where in an otherwise identical environment but with a large number of small and identical lenders the optimal contract is the standard debt contract. In our second model we investigate how the loan interest rate competition between two banks, only one of which has access to a costly but imperfect ex-ante monitoring technology, affects the optimal level of monitoring and, more generally, the feasibility of monitoring. We compare the investments in monitoring between a monopoly bank and a banking duopoly. We show that the state of economy is a crucial determinant of the effects of competition on the investment in monitoring: for low values of the state of economy, an increase in competition has no effects on monitoring incentives; for intermediate values of the state economy, competition reduces incentives to monitor; and for sufficiently high values of the state of economy, an increase in competition even increases investments in the monitoring technology. Furthermore, the intensity of competition between the two banks is shown to be an increasing function of the state of economy.
  • Vauhkonen, Jukka (1999)
    Tässä työssä tarkastelen luottomarkkinoiden toimintaa tilanteessa, jossa luotonhakijoiden haitallinen valikoituminen vaikeuttaa pääomien tehokasta kohdentumista. Oletan, että luotonhakijoiden investointiprojektien tuottavuus ja sitä kautta luotonmaksukyky ovat luotonhakijoiden yksityistä tietoa. Luotonantajat voivat kuitenkin vähentää epäsymmetrisestä informaatiosta aiheutuvia ongelmia investoimalla kustannuksekkaaseen luotonhakijoiden etukäteisarviointiin. Etukäteisarvioinnilla luotonantajat voivat vähentää epäsymmetrisen informaation määrää ennen luottosopimuksen allekirjoittamista. Ensimmäisessä mallissani johdan optimaaliset rahoitussopimukset monopoliluotonantajan ja erilaisten luotonhakijaryhmien välillä tilanteessa, jossa hyvien luotonhakijoiden investointiprojektien luottojen todennäköisyysjakauma on huonojen luotonhakijoiden vastaavaa todennäköisyysjakaumaa parempi ensimmäisen asteen stokastisen dominanssin mielessä. Osoitan, että luotonantajan ja huonojen luotonhakijoiden välinen yksiselitteisesti optimaalinen rahoitussopimus on osakepääoman ja myyntioptiosopimuksen yhdistelmä silloin, kun luotonantaja pystyy uskottavasti sitoutumaan stokastiseen etukäteisarviointiin. Tämä tulos eroaa kirjallisuudessa esitetystä tuloksesta, että tavallinen velkasopimus on optimaalinen rahoitussopimus ympäristössä, jossa oletus monopoliluotonantajasta on korvattu täydellisten luottomarkkinoiden oletuksella. Toisessa mallissani arvioin, kuinka kahden pankin välinen antolainauskorkokilpailu vaikuttaa kustannuksekkaan ja epätäydellisen luotonhakijoiden etukäteisarvioinnin tasoon ympäristössä, jossa vain toisella pankilla on mahdollisuus arvioida luotonhakijat etukäteen. Vertaan optimaalisia investointeja etukäteisarviointiin monopoli- ja duopolimalleissa ja osoitan, että kilpailun lisääntyminen ei vaikuta kyseisiin investointeihin, kun yleinen taloudellinen tilanne on heikko. Kilpailu lisää investointeja etukäteisarviointiteknologiaan yleisen taloudellisen tilanteen ollessa tyydyttävä ja vähentää niitä, kun yleinen taloudellinen tilanne on hyvä. Lisäksi osoitan, että pankkikilpailun kireys on mallissani yleisen taloudellisen tilanteen kasvava funktio.
  • Gehör, Hanna (2008)
    Tutkielma käsittelee Irlannin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan eurooppalaistumista tarkastelemalla Irlannissa käytyä keskustelua maan osallistumisesta Euroopan unionin (EU) taisteluosastoihin vuosina 2004–2007. Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta on kiinnostus kylmän sodan jälkeiseen Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin muutokseen. Tutkimuksessa oletetaan, että uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, jossa EU:n rooli kansainvälisenä toimijana on kasvava, jäsenvaltiot tarkastelevat maailmaa enenevästi yhteisestä eurooppalaisesta horisontista käsin ja ”Euroopasta” on tullut tärkeä osa jäsenmaiden kansallisia identiteettejä. Tutkimuskohdetta tarkastellaan näkökulmasta, jossa eurooppalaistuminen ymmärretään sosiaalisen konstruktivismin ja identiteetin käsitteen kautta. Aiemman eurooppalaistumistutkimuksen perusteella eurooppalaistuminen määritellään kansallisen ja EU-tason väliseksi vuorovaikutusprosessiksi. Jäsenvaltiot muotoilevat aktiivisesti EU-politiikan sisältöä, mutta samalla vaikuttavat EU-tason poliittisen kapasiteetin syntymiseen, joka puolestaan vaikuttaa kansalliseen politiikkaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tämä on johtanut muutoksiin itseymmärryksessä kansallisilla tasoilla. Analyysi perustuu olettamukseen siitä, että näitä identiteetti- ja intressirakenteita voidaan tutkia diskurssien merkitysjärjestelminä. Tutkielmassa esitetään, että Irlannin kanta EU-taisteluosastoihin heijastaa enemmän strategista ja oman etuun perustuvaa ajattelua, kuin normien ja arvojen eurooppalaistumista. Irlanti korostaa puolueettomuuttaan ja sitoutumistaan Yhdistyneitten Kansakuntien (YK) asemaan pääasiallisena kansainvälisenä toimijana. Eurooppalaistumisprosessin todetaan kuitenkin johtaneen yhteiseen käsitykseen Euroopasta ”eettisenä toimijana”. Tämän seurauksena Irlanti suhtautuu myönteisesti EU:n turvallisuuspolitiikan kehittämiseen. Ei kuitenkaan ole odotettavissa, että Irlanti tulisi kannattamaan aloitteita, jotka tukisivat yhteisen puolustuksen kehittämistä. Tutkielmassa todetaan, että eurooppalaistumisen vaikutukset ovat monimutkaisia ja kansallisvaltioilla on yhä keskeinen asema kansallisten identiteettien ja intressien muodostumisessa.
  • Tikkanen, Iro (2003)
    Tämän pro gradu –työn tarkoituksena on tutkia missä määrin kaksi suomalaista sanomalehteä, Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat harjoittivat agenda-asettelua viiden suurimman puolueen vaaliagendojen osalta vuoden 2003 eduskuntavaalikampanjan aikana. Tutkitut puolueet olivat Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue, Suomen Keskusta, Kansallinen Kokoomus, Vihreä Liitto ja Vasemmistoliitto. Kvantitatiivisen sisältöanalyysin tutkimustekniikoita soveltaen pystyttiin määrittämään sekä puolueiden että lehdistön agendojen sisältämien aiheiden painotukset. Lähtökohtaisina puolueiden vaaliagendoina tarkasteltiin vaaliohjelmia. Voidakseen tutkia vaaliagendojen muutosta vaalikampanjan aikana, puolueiden virallisilla www-sivuilla julkaisemat uutiset muodostivat toisen, vaihtoehtoisen puolueiden vaaliagendan. Lehdistön puolueista medioima vaaliagenda koostui niistä lehtiartikkeleista, joissa puolueista kirjoitettiin yhteydessä johonkin tiettyyn aiheeseen puolueiden vaalikampanjoiden aikana. Tutkimuksen ensimmäiset tulokset osoittivat, että aiheiden painotuksissa oli muutoksia vaaliohjelmien ja vaalikampanjan aikana puolueiden www-sivuilla julkaisemien uutisten välillä. Seuraavaksi tarkoitus oli selvittää oliko lehdistön puolueille asettama agenda lähempänä puolueiden vaaliohjelmia, vaiko puolueiden vaalikampanjan aikana www-sivuillaan julkaisemia uutisia. Laskemalla Pearsonin ja Spearmanin rho –korrelaatiot analysoitiin missä määrin puolueiden vaaliagendat korreloivat lehdistön niille asettamien vaaliagendojen kanssa. Korrelaatiot kasvoivat vaaliohjelmien ja www-uutisten sekä lehdistön asettaman agendan välillä Sosiaalidemokraattisen puolueen, Keskustan ja Vihreän Liiton osalta. Korrelaatiot alenivat vaaliohjelmien ja www-uutisten sekä lehdistön puolueille asettamien agendojen välillä Kansallisen Kokoomuksen osalta. Tulokset olivat myös jokseenkin samat Vasemmistoliiton tapauksessa. Johtopäätöksenä tutkimustuloksista voitiin päätellä, että kolme edellistä puoluetta olivat olleet valmiimpia vaalikampanjan aikana lähentymään kohti lehdistön niille asettamaa agendaa. Näin lehdistön voitiin katsoa harjoittaneen jossain määrin agenda-asettelua näiden puolueiden vaaliagendojen osalta.
  • Tikkanen, Iro (2003)
    The purpose of this paper is to examine whether two Finnish newspapers, Helsingin Sanomat and Ilta-Sanomat had an agenda-setting function over the party agendas of the largest five parties during the 2003 Finnish general election campaign: the Social Democratic, the Centre and the National Coalition Party, as well as the Green League and the Left Alliance. By applying quantitative content analytical research techniques, issue emphasis for both the party issue agendas as well as the respective press agendas was being determined. The party election programmes were studied as the first and the official party agendas. The news bulletins published on the official party web-sites were analysed as the second and the so-called alternative party agendas, reflecting more the daily agenda-setting of the parties during the election campaign. The press agenda, on the other hand, consisted of the newspaper articles that mediated substantial issues in relation to the five parties within the most intensive period of the election campaigning. The first results showed, that there were changes in the rank order of issues from the first to the second party agendas. Yet, it became interesting to see, whether the first party agendas (election programmes) or the second party agendas (web news) had come closer to the agenda that the two newspapers had set for them. By calculating the Pearson’s and Spearman’s rank order correlations it was analysed, how closely the five party agendas correlated with the press agendas. The correlations increased from the election programmes to the web news and the press agenda for the Social Democratic and the Centre Party, as well as the Green League. The case was the opposite for the National Coalition Party whose correlations declined between the press agenda from the election programme to the web news. For the Left Alliance, the results were nearly likewise. This led to conclude that the three former parties had more willingly transformed their issue agendas to follow that of the press during the election campaign. Yet, to a certain extent, the press exercised agenda-setting function over their respective agendas.
  • Vuori, Camilla Carolina (2004)
    Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella Ahvenanmaahan liittyviä turvallisuuskysymyksiä kokonaisvaltaisesti. Lähestymistapa aiheeseen oli Buzanin ja Kööpenhaminan koulukunnan laaja turvallisuuskäsitys ja varsinaisena tarkastelun ajankohtana oli kylmän sodan jälkeinen aika. Työ on toteutettu löyhän tekstianalyysin avulla, jossa kuvataan ja selitetään Ahvenanmaan turvallisuuden eri puolia laajan turvallisuuskäsityksen kannalta. Tutkielmassa keskeisenä aineistona oli mm. turvallisuutta ja valtiota käsittelevää teoriakirjallisuutta. Teoriakirjallisuuden lisäksi aineistona on käytetty aiheeseen liittyvää primääriaineistoa (erilaiset dokumentit, lakitekstit, puheet ja esitelmät) ja laajalti aiheeseen liittyvää muuta sekundääriaineistoa ja artikkeleita. Keskeisenä osana aineistoa olivat myös Ahvenanmaan edustajien puheenvuorot eduskunnassa sekä ahvenanmaalaiset lehdet. Tutkimustuloksissa osoitetaan kuinka Ahvenanmaan turvallisuutta ja turvallisuuskeskustelua leimaa ristiriitaisuudet. Ahvenanmaan turvallisuutta kuvastaa samanaikaisesti sen historiallisuus ja ajankohtaisuus, erityneisyys ja kansainvälisyys sekä ajatukset rauhanmallista ja alueen strategisesta asemasta. Tämä Ahvenanmaan autonomia ja strateginen merkitys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa onkin alueen yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Ahvenanmaata tarkasteltaessa Buzanin sektorijaottelun mukaan, yhteiskunnallisesta keskustelusta löytyi buzanilaisia piirteitä. Maakunnan turvallisuuskeskusteluun vaikuttaa sisältyvän elementtejä niin sotilaallisen, talouden, ympäristön, poliittisen kuin yhteiskunnallisenkin sektorin kannalta ja maakunnan sisäinen mielipide sekä toimiminen eri yhteistyömuodoissa aihepiiriin liittyen kuvastavat laajaan turvallisuuteen liittyviä näkemyksiä.
  • Lindgren-Äimänen, Katja (2000)
    Tutkimuksen lähtökohtana on monikansallisten lääkeyhtiöiden ja Etelä-Afrikan hallituksen välille syntynyt kiista HIV / AIDS-lääkkeiden hinnoista. Viiden suuren tutkimuspainotteisen lääkeyhtiön hinnanalennustarjous ja tarjoukset maksuttomista HIV-lääke-eristä ovat puhuttaneet Etelä-Afrikan Durbanissa heinäkuussa 2000 pidetyssä 13. Kansainvälisessä AIDS-konferenssissa. Yhtä lailla konferenssissa on ollut esillä Afrikan vaikeutunut AIDS-epidemian tilanne. Tutkimuksessa haetaan vastausta kysymyksiin, vaikuttavatko monikansallisten lääkeyhtiöiden ja afrikkalaisen valtion väliset suhteet kansainvälisessä järjestelmässä, ja erityisesti globaaleilla markkinoilla, AIDS-epidemian haltuunottoon ja taltuttamiseen – ja millä tavalla? Millaisia rajoituksia valtiot ovat asettaneet monikansallisten yhtiöiden toimille tai onko valtioilla keinoja säädellä yhtiöiden toimintaa? Voidaanko edelleen perustellusti väittää, että monikansalliset yhtiöt olisivat irronneet valtion ohjauksesta? Tutkimuksessa ongelmaa lähestytään monikansallisen yhtiön toimijuuden kautta tarkastelemalla monikansallisten yhtiöiden ja valtion välistä suhdetta globalisaation muovaamassa kansainvälisessä järjestelmässä. Tarkastelussa huomioidaan lääketeollisuuden erityispiirteet sekä tavanomaista säädellympänä että valvotumpana toimialana. AIDS-epidemiaa tarkastellaan niin sanotun laajan turvallisuuden käsitteen ja erityisesti sen yhteiskunnallisen, yhteisöllisen ja poliittisen turvallisuuden ulottuvuuden turvallisuusuhkana. Käsitteiden sisältö konkretisoituu Etelä-Afrikan AIDS-epidemian käsittelyn yhteydessä. Tutkimusraportin alkuosa painottuu tutkimuskohteen rajaamiseen määrittelemällä viitekehyksen; uusliberalismin, sekä käsitteet monikansallinen yhtiö ja taloudellinen globalisaatio. Lääketeollisuutta ja lääkeyhtiöiden isäntämaata, Etelä-Afrikkaa, ja sen AIDS-tilannetta käsittelevien lukujen jälkeen siirrytään kuvaamaan toimijoiden välille syntynyttä kiistaa. Tapahtumien konstruoimisessa on hyödynnetty pääosin internetistä saatua uutisaineistoa, johon on sen sekundääriluonteen vuoksi suhtauduttu analyysissä tavanomaista huolellisemmin ja kriittisemmin. Tutkimuksessa havaittiin, että monikansallisten yhtiöiden ja valtion väliseen suhteeseen vaikuttavat syvällisesti yhtiön isäntävaltion sisäpoliittinen tilanne ja toisaalta yhtiön kotimaan sisä- ja ulkopoliittiset tavoitteet. Toimijoiden suhdetta kiistatilanteessa ei voi tarkastella pelkästään teknisenä tapahtumana, sillä suhteeseen vaikuttavat myös muut kansainvälisen järjestelmän toimijat; kansainväliset valtiolliset ja ei-valtiolliset järjestöt, kilpailijat ja yksittäiset kansalaiset. Väite monikansallisten yhtiöiden irtoamisesta valtioiden kontrollista on tämän analyysin mukaan perusteeton, vaikka voidaankin todeta yhtiöiden kehittyneen selkeästi itsenäisiksi ja päämäärätietoisiksi toimijoiksi. Etelä-Afrikan vaikeutuneeseen AIDS-epidemiatilanteeseen vaikuttaa ensisijaisesti maan hallitus, joka ei edelleenkään argumentoi AIDS:sista turvallisuusuhkana. Sen sijaan hallitus käyttää AIDS-epidemiaa välineenä maansa taloudellisen aseman parantamiseen kohdistamalla kansainvälisen huomion terveydenhuoltonsa infrastruktuurin kehittymättömyyteen ja vetoamalla velkojensa anteeksiantoon yhdessä muiden eteläisen Afrikan maiden kanssa. Kieltäytymällä edellä mainittuihin seikkoihin vedoten maksuttomistakin lääke-eristä Etelä-Afrikan hallitus osoittaa pyrkivänsä välttämään taloudellista riippuvuutta monikansallisista yhtiöistä ja niiden kotimaista. Siten havaittiin, että AIDS-epidemia ja sen ratkaiseminen on Afrikassa muotoutumassa Pohjoisen ja Etelän väliseksi kiistakysymykseksi.
  • Heinonen, Tero (2008)
    Tämän pro gradu -työn tutkimusongelmana on, miten aineettomat resurssit vaikuttavat talouskasvuun. Ongelmaa on lähestytty aluksi aineettomien resurssien sisällön pohdinnalla. Useita kirjallisuudessa esiintyviä määritelmiä hyväksi käyttäen on rajattu aineettomien resurssien sisältö seuraaviin neljään osa-alueeseen: informaatio- ja viestintätekniikka (ICT), tutkimus ja kehitys (T&K), inhimillinen pääoma ja organisointi. Näiden osa-alueiden sisältöä ja keskinäisiä rajoja on eritelty. Jokainen osa-alue vaikuttaa talouskasvuun huomattavasti, kun sitä tarkastellaan muista erillään. Tämä on tässä pro gradu -tutkielmassa havaittu inhimillisellä pääomalla ja T&K:lla laajennetulla Solowin mallilla sekä kasvutilinpitoon nojautuvilla tarkasteluilla. Virallista tilastointia täydentävä T&K-satelliittitilinpito kertoo T&K:n positiivisesta kasvuvaikutuksesta. Työkäytäntöihin, työn organisointitapoihin ja organisaatiorakenneteisiin paneutumalla on puolestaan havaittu organisoinnin merkitys. Esimerkkinä ICT:n vahvasta kasvuvaikutuksesta on referoitu EUKLEMS-laskelmia. Näiden tarkasteluiden lisäksi on suoritettu oma kasvulaskenta koulutuksen kasvukontribuutiosta Suomessa vuosina 1990–2004 ja eritelty sen suhdetta inhimilliseen pääomaan, osaamiseen ja työpanoksen laatuun. Yksittäisten osa-alueiden kasvuvaikutusten tarkastelun lisäksi on myös tuotu esille aineettomien resurssien neljän osa-alueen välinen keskinäinen komplementaarisuus, ts. se, että ne tukevat toisiaan. Siitä seuraa se, että vain yksittäisen osa-alueen huomioivien tarkastelujen tuloksia tulee tulkita varovasti. Esimerkiksi pelkän informaatiotekniikan kasvuvaikutusten katsominen ei ota huomioon sen vaatimaa työntekijöiden osaamisen tason nostoa ja organisaatiomuutoksia. Lisäksi on analysoitu aineettomien resurssien tulkitsemista aineettomaksi pääomaksi. Tällaisen spesifikaation on todettu olevan kestämättömällä pohjalla. Pääomat ovat jonkin tahon tiukassa omistuksessa, niillä on tietty kirjanpidollinen arvo myös konkurssin sattuessa ja niille on markkinat eli niitä voi ostaa tai myydä. Nämä ehdot eivät useinkaan täyty aineettomien resurssien kohdalla. Siksi panostuksia niihin käsitellään kirjanpidossa kuluina eikä investointeina. Silti tässä pro gradussa ei väitetä, että aineettomilla resursseilla ei olisi merkittävää roolia talouskasvussa, päinvastoin. Tärkeimmät lähteet: Andriessen (2004), Black ja Lynch (2004), Breshanan et al. (2002), Brynjolfsson et al. (2002), Corrado et al. (2005), Jorgenson ja Griliches (1967), Jorgenson ja Stiroh (2000), Keller ja Pouvaara (2005), Mankiw et al. (1992), Nonneman ja Vanhoudt (1996), van Ark et al. (toim.) (2007) ja Young (1999).
  • Koikkalainen, Anna (2005)
    Tutkimuksessa tarkastellaan uusista EU-maista suurimman eli Puolan suhdetta Euroopan unioniin. Tutkimuskysymyksenä on, miten ja millaisin perustein puolalaisuus (eli puolalainen kollektiivinen kansallinen identiteetti) Puolan näkökulmasta tarkasteltuna asemoidaan diskursiivisesti suhteessa Euroopan unioniin. Kansallinen identiteetti nähdään tutkielmassa siis konstruktiona, joka rakentuu relationaalisesti. Tutkielman lähtökohtana on oletus, että puolalaisuuden EU-suhteen tutkimisen avulla voidaan lisätä ymmärrystä siitä perustasta, jonka pohjalta kansakunta edustajiensa välityksellä unionissa toimii. Tutkimuskysymykseen vastataan sanomalehtiaineiston avulla. Primaariaineisto koostuu kahden puolalaisen päivälehden, valtavirtaisen Gazeta Wyborczan sekä katolis-nationalistisen Nasz Dziennikin artikkeleista joulukuulta 2002, jolloin Puolan EU-jäsenyysneuvottelut huipentuivat. Puolalaisuuden suhdetta Euroopan unioniin tarkastellaan tutkielmassa diskurssianalyysin avulla, sen analyyttiseen traditioon kiinnittyen. Teoreettisesti tutkimus ponnistaa yhtäältä identiteettiä, toisaalta kansakuntaa konstruktivistisina ilmiöinä lähestyvästä teoreettisesta keskustelusta. Tutkielman viitekehykseen on omaksuttu vaikutteita mm. Ernest Gellneriltä, Eric Hobsbawmilta, Stuart Hallilta, Pasi Saukkoselta, Vilho Harlelta, Ted Hopfilta ja Anna Triandafyllidoulta. Kansallisen identifioitumisen prosessissa keskeisenä nähdään identiteetin tilallinen ulottuvuus eli eron ja samuuden rakentaminen. Tällöin olennaista on suhde ulkoisiin ja sisäisiin, negatiivisiin ja positiivisiin merkityksellisiin Toisiin. Tutkielmassa luodaan katsaus aiempaan tutkimukseen puolalaisen identiteetin rakentamisesta mm. Ilya Prizelin, Andrzej Walickin ja Norman Daviesin tuotantoa hyödyntäen. Puolalaisesta identiteettitutkimuksesta ja -keskustelusta erotetaan kaksi päälinjaa: kansakunnan poliittista määrittelyä korostava liberaali puolalaisuusnäkemys ja etnistä yhtenäisyyttä painottava etninen puolalaisuusnäkemys. Tutkimuksessa havaitaan, että kahden päivälehden diskursseissa rakentuu EU-suhteen kautta kolme erilaista puolalaisten ryhmää. Gazeta Wyborczassa dominoi europuolalaisuuden diskurssi, jossa unioni näyttäytyy yhteensopivana puolalaisuuden kanssa. Nasz Dziennik puolestaan rakentaa eurorealistisen puolalaisuuden diskurssin avulla unionista puolalaisuuden itsenäisyyttä ja olemusta uhkaavan ulkoisen Toisen, jopa vihollisen. Molempien lehtien hegemoniset diskurssit paikantavat toisensa puolalaisuuden sisäisiksi Toisiksi: europuolalaisille eurorealistit näyttäytyvät antieurooppalaisina demagogeina, eurorealistit taas leimaavat europuolalaiset Kansasta vieraantuneeksi eliitiksi. Lehtien identiteettikamppailun kiistellyimmäksi kohteeksi nousee aitopuolalaisten ryhmä ja ryhmän suhde EU:hun. Kumpikin lehti mystifioi aitopuolalaiset ikiaikaisen, alkukantaisen puolalaisuuden edustajiksi. Puolalaisuuden määrittelyssä Gazeta Wyborcza kytkeytyy paljolti liberaaliin, Nasz Dziennik etniseen näkemykseen. Puolalaisuuden EU-suhteesta erottuvat hierarkiat nostavat aineistosta esiin moniulotteisia ulkoisen toiseuden asetelmia. Yhtäältä kummassakin tutkitussa lehdessä paikannetaan puolalaisuutta moraalisesti EU:ta korkeammalle tasolle. Toisaalta europuolalaisuuden diskurssissa unioni näyttäytyy myös puolalaisuutta ylempänä: korkeampana sivilisationaalisena tasona ja puolalaisuutta lempeän paternalistisesti oikealle tielle opastajana. Aiemmassa tutkimuksessa hahmoteltu positiivista toiseutta kuvaava käsitteistö havaitaan riittämättömäksi, jolloin tutkielmassa jäsennetään europuolalaisuuden ja unionin suhdetta viiteryhmätoiseuden käsitteen avulla.
  • Rantanen, Mari (1999)
    Euroopan unionin laajentumista itään on totuttu pitämään Euroopan unionin osalta poliittisena päätöksenä. On Euroopan unionin etu, että sen lähialueiden poliittiset ja taloudelliset olot ovat vakaat. Talouden näkökohtia on käytetty lähes yksinomaan puolustelemaan laajentumisen toteutuksen pitkää ja epämääräistä aikataulua. Keski- ja Itä-Euroopan maat olisivat nettohyötyjiä oikeutettuina huomattaviin tulonsiirtoihin Euroopan unionin maatalous- ja rakennerahasto-ohjelmien puitteissa. Laajentumisen toteuttamista luonnehtii vaiheittaisuus. Toistakymmentä Keski- ja Itä-Euroopan maata on tarkoitus hyväksyä jäseniksi yksitellen tai usean maan ryhmissä ennalta määräämättömällä aikavälillä. Työn tarkoituksena on tutkia, onko talouden näkökulmasta määriteltävissä Euroopan unionille optimaalista ajoitusta vaiheittaisen laajentuminen toteuttamiseksi. Philippe Martinin ja Gianmarco Ottavianon artikkeliin "The Geography of Multispeed Europe" perustuen tarkastellaan alueellisen integraation vaiheittaisen laajentumisen vaikutuksia yritysten maantieteelliselle sijainnille. Tarkastelun lähtökohta on epätäydellisessä kilpailussa, jota edustaa monopolistisen kilpailun sektori, joka valmistaa eriytyneitä tuotteita ja jonka tuotannossa vallitsevat kasvavat skaalatuotot. Alueellisen integraation laajentumisen vaiheittainen eteneminen mallinnetaan Philippe Martinin artikkeliin "A Sequential Approach to Regional Integration: The European Union and Central and Eastern Europe" pohjautuen. Alueellisen integraation laajentumisen etenemistä kuvataan tyylitellyllä pelillä. Osoitetaan, että alueellisen integraation paras, "first best", strategia saattaa johtaa laajentumisen epäonnistumiseen. Tietyillä ehdoilla pienet integraation ulkopuoliset maat kieltäytyvät integraation jäsenyydestä ja vapaamatkustavat alueellisen integraation suhteessa suurella koolla ja vähäisenä protektionismilla. Molempien mallien pääasiallinen tulos on, että pitkä siirtymävaihe vaarantaa laajentumisen onnistumisen.
  • Pursiainen, Heikki (2000)
    Deskriptiivisen indeksiteorian lähtökohtana on perinteisesti ollut hintojen ja määrien ajallisten muutosten tai paikallisten erojen vertailu siten, että hinta- ja määrävertailut ovat keskenään sopusoinnussa. Tutkielman tarkoituksena on yleistää indeksiteorian kehikkoa tilanteeseen, jossa tarkasteltavana on kahden komponentin, esimerkiksi hinnan ja määrän lisäksi jokin kolmas tekijä. Näkökulma on aksiomaattinen. Tutkielmassa näytetään, että toisin kun optimistisesti on väitetty, aksiomaattisen lähestymistavan avulla tuskin pystytään rajaamaan kaikkia selvästi hyödyttömiä funktioita indeksikaavojen joukon ulkopuolelle. Aksiomatiikkaa olisikin syytä pitää käsitteellisenä apuvälineenä, joka, kuten sanottua, tekee ylipäänsä mahdolliseksi puhua indeksikaavoista selkeästi määriteltynä joukkona funktioita, ei niinkään välineenä huonojen ja hyvien indeksikaavojen erotteluun. Tämä erottelu on tehtävä jollakin muulla tavalla. Määritellään kolmen faktorin indeksiongelma ja osoitetaan, että aksiomaattinen indeksiteoria on mahdollista yleistää koskemaan tätä. Esitellään menetelmä, jonka avulla on mahdollista johtaa tavanomaisista indeksikaavoista uusia, kolmen faktorin indeksikaavoja, sekä tutkitaan mitkä näiden indeksikaavojen ominaisuuksista periytyvät johdetuille indekseille. Ajanvaihtotestin läpäiseminen periytyy alkuperäisiltä indeksikaavoilta johdetuille kolmen faktorin indeksikaavoille, toisin kuin faktorien vaihtotesti. Laspeyres- ja Paasche-indeksien vastakappaleominaisuus, joka on Fisher-indeksin hyvien ominaisuuksien perusta, ei periydy Laspeyres- ja Paasche-indekseistä johdetulle indekseille. Fisher-tyyppinen lähestymistapa on kuitenkin mahdollinen myös kolmen faktorin indeksikaavojen konstruoinnissa. Laspeyres- tai Paasche-indeksistä voidaan johtaa ajan- ja faktorien vaihtotestin läpäisevä indeksi, mutta indeksikaava, jota voidaan pitää kolmen faktorin Fisher-indeksinä ei ole yhtä yksinkertainen kuin alkuperäinen Fisher-indeksi. Se on geometrinen keskiarvo paitsi Laspeyres- ja Paasche-indeksistä, myös kahdesta muusta indeksikaavasta. Faktorien vaihtotesti ei siis yleisesti ottaen periydy kahden faktorin indeksikaavoista johdetuille indeksikaavoille. Määrätyntyyppisille log-muutokseen perustuville indekseille ominaisuus kuitenkin periytyy, esimerkiksi Törnqvist-indeksille, Sato-Vartia ja Montgomery-Vartia -indeksille. Aggregoitumista käsittelevässä luvussa näytetään, että Vartian konsistentin aggregoitumisen määritelmä on ristiriitainen. Esitetään uusi, korjattu määritelmä. Vastaavan määritelmän soveltaminen kaikille kolmen faktorin indeksikaavoille ei suoraan onnistu. Kahden faktorin kaavoista johdetuille kolmen faktorien indeksikaavoille määrittely onnistuu, ja johdettu indeksikaava on konsistentisti aggregoituva täsmälleen silloin kun alkuperäinen indeksikaava on konsistentisti aggregoituva. Vielä näytetään, minkätyyppisillä ehdoilla kolmen faktorin indeksikaavojen soveltaminen parantaa indeksilaskennan tarkkuutta. Keskeisimpinä lähteinä tutkielmassa ovat teokset Vartia (1976): Relative Changes and Index Numbers ja Stuvel (1989): The Index Number Problem and Its Solution.
  • Nylund, Irina (2008)
    Tutkielmassa selvitetään, mikä Aktia Säästöpankin keskijohtoa motivoi ja minkälainen heidän johtamiskäyttäytymisensä on. Lisäksi tutkitaan löytyykö johtamiskäyttäytymisen ja motivaation väliltä jotakin yhteyttä. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustuu kahteen teoriaan. Johtamiskäyttäytymisen kuvaileminen tukeutuu Pirneksen (2003) johtamiskäyttäytymisen malliin, jota on Aktiassa käytetty esimiesarvioinnin apuna. Mallissa johtamiskäyttäytyminen jaetaan neljään pääulottuvuuteen: johtamisen eettinen perusta, tehtävien hoitaminen, ihmissuhteiden hoitaminen ja henkinen jousto. Aktian esimiearvioinnit muodostavat osan tutkielman empiirisestä aineistosta. Työmotivaation määrittelyssä ja mittaamisessa käytetään apuna Barbuton ja Schollin (1998) motivaatioteoriaa ja siihen liittyvää motivaatiokyselyä. Teoria ja kysely ovat suhteellisen uusia, eikä niitä ole vielä sovellettu kotimaisessa tutkimuksessa. Barbuto ja Scholl jaottelevat ihmisiä motivoivat tekijät viiteen motivaation lähteeseen. Nämä ovat sisäinen motivaatioprosessi, välineellinen motivaatio, ulkoiseen minäkuvaan perustuva motivaatio, sisäiseen minäkuvaan perustuva motivaatio ja tavoitteiden sisäistäminen motivaationa. Erityisesti sisäinen motivaatio, ulkoinen motivaatio ja tavoitteiden sisäistäminen ovat olleet paljonkin esillä aikaisemmassa tutkimuksessa ja niitä voikin pitää perinteisinä, yleisesti hyväksyttyinä motivaation lähteinä. Ulkoiseen ja sisäiseen minäkuvaan perustuvat motivaation lähteet taas edustavat työmotivaation tutkimuksessa uutta näkökulmaa motivaation lähteisiin. Aktian keskijohdolle lähetettiin Barbuton ja Schollin teoriaan perustuva motivaatiokysely, ja vastaukset yhdistettiin johtajien esimiesarviointeihin. Tuloksia analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Ensin motivaation lähteitä ja johtamiskäyttäytymistä tarkasteltiin erikseen ja lopulta selvitettiin löytyykö motivaation ja johtamisen väliltä yhteyksiä. Sisäiseen minäkuvaan perustuva motivaatio nousi vahvimmin esiin johtajien motivaation lähteistä, se vastaa lähes neljäsosaa johtajien kokonaismotivaatiosta. Johtajia motivoi siis omien tavoitteiden asettaminen ja pyrkimys saavuttaa nämä tavoitteet. Toiseksi eniten johtajia motivoi tavoitteiden sisäistäminen. Tämä osoittaa johtajien pitävän tärkeänä sitä, että organisaation edustamat arvot ovat hyväksyttävä ja tavoiteltavia ja edustavat heidän arvomaailmaansa. Johtamiskäyttäytymisen osalta johtajien vahvuus näyttäisi olevan eettisyys: alaiset pitävät heitä oikeudenmukaisina ja luotettavina. Seuraavaksi vahvin ulottuvuus oli tehtävien hoitaminen, joka kuvaa johtajien tahtoa ja toimeenpanokykyä. Kun johtajimiskäyttäytymisen ja motivaation yhteyttä tarkasteltiin, näkyi tehtävien hoitamisen ja sisäiseen minäkuvaan perustuvan motivaation välillä selkeä positiivinen korrelaatio, samoin kuin johtamisen eettisen perustan ja sisäisen motivaatioprosessin välillä. Johtamiskäyttäytymisen tason havaittiin korreloivan positiivisesti sisäistä motivaatiota ilmentävien motivaatioiden lähteiden kanssa.
  • Mellin, Nina (2006)
    Tutkielmassa tarkastellaan alkoholin käytön aiheuttamia haittoja ja niihin liittyviä yhteiskunnallisia kustannuksia. Tavoitteena on lisätä päälähteenä käytetyn Mellinin, Vihmon ja Österbergin laatiman alkoholin yhteiskunnallisten kustannusten laskelman käyttömahdollisuuksia syventämällä ymmärrystä laskentaan liittyvistä teoreettisista lähtökohdista. Haittakustannusten syntyyn liittyvää talousteoriaa käydään läpi niin kuluttajan valintaongelman, kustannusten laskemisen kuin julkisen vallan interventionkin näkökulmasta. Konkreettisena päämääränä on analysoida kustannusten syy-seuraussuhteita, käytettyjä menetelmiä sekä kustannuserien taloustieteellisiä perusteita. Alkoholihaittojen syntyminen on seurausta yksittäisten kuluttajien tekemistä valintapäätöksistä. Vaikka monet haitoista kohdistuvat ulkopuolisiin, osa kuluttajista kärsii haitoista myös itse. Kuluttajan valintaongelmaa lähestytään ensinnäkin perinteisten mallien näkökulmasta, joissa tutkitaan aikapreferenssin vaikutusta kuluttajan valintapäätöksen epäonnistumiseen. Perinteisten näkemysten lisäksi tutustutaan myös vastakkaista näkökulmaa edustavaa Beckerin ja Murphyn rationaalisen addiktion teoriaan, jonka mukaan alkoholiriippuvuus voi edustaa kuluttajan optimaalista valintaa. Kuluttajan valinnan lopputuloksen huomataan riippuvan muun muassa alkoholin erityisistä ominaisuuksista, kuluttajan aikapreferenssistä, valinnan johdonmukaisuudesta, informaatiorajoitteista sekä ulkopuolisista olosuhteista. Alkoholihaittoja tarkastellaan käymällä läpi alkoholin käytön seurauksia koskevia tutkimustuloksia Suomesta. Tutkielmassa esiteltävän Mellinin, Vihmon ja Österbergin laatiman yhteiskunnallisten kustannusten laskelman tuloksia analysoidaan suhteessa aikaisemmin esitettyihin teoreettisiin näkökulmiin. Laskelman osoittamista alkoholin käytön välillisistä kustannuksista erotellaan tällä perusteella muun muassa ulkoisvaikutuksiin, kontrollointikustannuksiin ja tulonsiirtoihin liittyvät erät. Näkemykset alkoholihaittojen syntyprosessista vaikuttavat myös niiden rajoittamiseen tähtäävien alkoholipoliittisten toimenpiteiden valintaan. Poguen ja Sgontzin mallin avulla tarkastellaan ulkoisvaikutusten internalisoimista alkoholiveron avulla tapauksessa, jossa kuluttajat ovat jakautuneet väärinkäyttäjiin ja ei-väärinkäyttäjiin. O'Donoghuen ja Rabinin mallissa tutkitaan paternalisista alkoholipolitiikkaa, jota tarvitaan itsekontrolliongelmista kärsivien kuluttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi. Valitun alkoholipolitiikan rajaama näkökulma edellyttää päätöksentekijöiltä tietyn tyyppisten alkoholin haittakustannusten, esimerkiksi budjettivaikutusten tai pelkkien ulkoisvaikutusten tarkastelua.
  • Haveri, Petteri (2008)
    Vesivoima on merkittävässä asemassa Suomen ja muiden Pohjoismaiden sähköntuotannossa. Tässä työssä tutkitaan, miten vesiresurssit jakautuvat täydellisen kilpailun vallitessa ja monopolitilanteessa. Kysymystä tarkastellaan suunnittelijan ja tuottajan näkökulmasta. Työssä esitellään vaihtoehtoisia malleja, joilla vesiresurssien käyttöä voi mallintaa ja suunnitella. Ensimmäisissä luvuissa esitellään lyhyesti sähkön tuotanto- ja kulutusrakennetta Suomessa sekä Pohjoismaissa. Lisäksi luodaan katsaus sähkönsiirtojärjestelmään ja siihen, miten vesivoimala toimii. Seuraavissa luvuissa analysoidaan suunnittelijan ratkaisua sekä vesivarojen käyttöä täydellisen kilpailun vallitessa ja monopolitilanteessa. Suunnittelijan ratkaisua tutkitaan kahden mallin avulla. Ensin yksinkertaisen kahden periodin mallin avulla, ja sitten sähköntuotantokustannusten minimointiin perustuvan mallin avulla. Täydellisen kilpailun hinnanottajan käyttäytymistä tarkastellaan ensin kahden periodin mallilla, jonka jälkeen esitellään realistisempi multiperiodimalli. Monopoliluvussa käydään läpi yksityisen ja julkisen monopolin käyttäytyminen kahden periodin mallilla. Lopuksi esitellään uusi malli, jolla vesivoiman tuottajien markkinavoimaa voi pienentää, ja tarkastellaan wind fall -verotukseen liittyviä perusteluja ja ongelmia oikeustieteellisestä ja taloustieteellisestä näkökulmasta. Ratkaisuja tutkitaan tehokkuuden, hinnanmuodostuksen, hyvinvoinnin jakautumisen ja markkinavoiman kannalta. Teoreettisia tuloksia arvioidaan ja kommentoidaan vertaamalla niitä pohjoismaisia markkinoita koskeviin tutkimustuloksiin ja analyyseihin.
  • Haveri, Petteri (2008)
    Hydropower is one of the most important sources of electricity in Finland and in the Nordic countries. It is studied in this work how the water resources are allocated under perfect competition and in a monopoly. The question is considered from the viewpoints of a planner and a producer. A number of alternative models to model and plan the use of water resources are presented. The first chapters present shortly how the electricity is generated and consumed in Finland and in the Nordic countries. Furthermore it is given an overview on the transmission and distribution systems of electricity. The reader gets also an idea how a hydro power plant is operated. In the following chapters the planner’s solution is presented and how the water resources get allocated under perfect competition and in monopoly. The planner’s solution is studied with the help of two models. The first model is a simple two-period model and the second model a costs minimizing model. The solution under perfect competition is first analyzed with a two-period model and then with a more realistic multi-period model. In the chapter of monopoly the behaviour of private and public monopolies are analyzed with the help of two-period model. At the end a novel model is presented. With this model the opportunities to abuse market power are eliminated. Also the problems and justifications of wind fall taxation are considered from a juridical and an economic viewpoint. The following aspects of the different market structures are considered: price formation, market power, efficiency and welfare distribution. The theoretical results are compared with studies and analysis about the Nordic power markets.
  • Kapanen, Heini (2002)
    Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten alueiden tarpeet kanavoituivat päätöksentekoprosessissa rakennerahastovaroin tuetuiksi hankkeiksi. Tutkimuksen kohteena olivat Suomen tavoite 2-ohjelmat ja niiden pohjalta rahoitetut hankkeet vuosina 1995-1999 eli Suomen EU-jäsenyyden ensimmäisenä ohjelmakautena. Tavoite 2-alueet ovat taantuvia teollisuusalueita, joiden suurimpana ongelmana on yksipuolistunut teollisuusrakenne ja työttömyys. Vuosina 1995-1999 tavoite 2 -ohjelmia oli Suomessa kahdeksan maakunnan alueella. Tutkimuksessa tarkasteltiin kansallista ja alueiden tavoite 2 -ohjelmia ja aluekehitysohjelmia ajalta 1995-1999, Fimos-tietokannan, TEKESin ja KTM:n hankelistauksia sekä tavoiteohjelmien arviointiraportteja. Tavoite 2 -ohjelmista vastanneet henkilöt vastasivat kyselytutkimukseen ohjelmatyön valmisteluprosessista, alueiden painotuksista ja kansalaisten osallistumisesta ohjelmien valmisteluun. Kahta toteutunutta hanketta (Haminan bastioni ja Lahden satama) tutkittiin haastattelemalla rahoitukseen liittyneet keskeiset toimijat. Haastatteluja analysoitiin Hoppen (1993) poliittisen arvioinnin mallia mukaellen. Kansallinen lainsäädäntö ja EU:n periaatteet normittavat alueiden tarpeita. Tarpeet nousevat rahoitetuiksi hankkeiksi kahden prosessin yhteisvaikutuksena: Tarpeet muokkaavat strategiaohjelmia ja hankkeiden valintakriteereitä. Toisaalta tarpeiden pohjalta syntyy hankeanomuksia. Rahoitettuja hankkeita syntyy, jos strategiaohjelmien tavoitteet, hankkeen toteuttajan tarpeet ja hanketta rahoittavan viranomaisen tärkeinä pitämät kriteerit sopivat yhteen. Prosessissa vaikuttaa erityisesti se, kanavoituuko alueen todellinen tarve strategiaohjelmaksi. Alueella voi olla myös puute- eli tarvetiloja, jotka eivät pääse rahoitettaviksi hankkeiksi eivätkä edes hankeanomuksiksi. Tavoite 2 -ohjelmat olivat keskenään samankaltaisia ja yhteensopivia EU-tasolta saatujen yleisten tavoitteiden kanssa. Päätavoitteena oli työllistäminen. Alueiden vahvoja aloja tuettiin, jolloin elinkeinorakenteen monipuolistaminen jäi vähälle huomiolle. Strategian valmisteluprosessin luonne vaikuttaa strategiaan, joka puolestaan ohjaa hankekriteerien kautta hankerahoitusta. Yritysten strategioita ei huomioitu ohjelmatyössä, vaikka hankkeet kohdistuivat yleensä yrityksiin. Poliittisilla luottamushenkilöillä oli vähäinen vaikutusvalta ohjelmien valmisteluprosessiin. Olennaista oli hankkeista päättävien viranomaisten tulkinta ohjelmien ja EU:n periaatteiden toteutumisesta alueellaan. Tavoiteohjelmilla saatettiin toteuttaa ministeriöiden sektorikohtaisia tavoitteita, ei aina alueiden tarpeista lähteviä ongelmia. Ennestään aktiiviset hakijat olivat ensisijaisia rahoituksen saajia. Tarpeet muuttuvat tavoitteiksi ohjelmien valmisteluprosessissa, rahoitettavien hankkeiden valinnassa, hankkeita toteutettaessa ja ohjelmaa arvioitaessa. Alueen tarpeiden nostaminen agendalle riippuu kansallisesta ohjelmatyön osaamisesta. Ohjelmallisuus realisoituu alueiden tavoitteiden mukaisesti, kun hankkeet syntyvät alueelta omaehtoisesti eivätkä ole vain asiantuntijatahojen kokoamia hankkeita. Hankkeiden eteenpäin vieminen vaatii intressien yhteensovittamista EU:n tavoiteasettelun, kansallisen aluepolitiikan päämäärien ja alueellisten tarpeiden kesken sekä vertikaalisesti että näiden tasojen sisällä horisontaalisesti. Tapaustutkimushankkeiden tarpeista sopiminen perustui praktiselle mallille, jossa alueiden omat tarpeet yhdistettiin kansallisen tason tavoitteiden kanssa. Tarpeista sopiminen tapahtui kansallisen ja alueen, paikallistason päätöksentekoprossessin sekoittumisena.