Browsing by Organization "Helsingfors universitet, Institutionen för ekonomi och politik: Allmän statslära: Forskning i administration och organisation"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Vuori, Veli-Pekka (2010)
    Avhandlingen syfte är att undersöka om den finska energiforskningspolitiken uformas enligt principerna för Democratic Network Governance. Avhandlingen grundar sig långt på den forskningen som bedrivs i Danmark i Center of Democratic Network Governance. Mera specifikt undersöker man hur styrningen av energiforskningspolitiken fungerar med hjälp av variablerna transparens, kontroll och styrning. Energiforskningspolitiken har inte tidigare undersökts ur denna synvinkel. Avhandlingen grundar sig på litteraturstudier och intervjuer med beslutsfattare och påverkare i den finska energiforskningspolitiken. Enligt resultaten fungerar styrningen av energiforskningspolitiken i Finland enligt principerna för demokratisk nätverksstyrning. Detta är inte på grund av ett medvetet val att göra systemet mera demokratiskt utan på grund av att öka på effektiviteten och konkurenskraften.
  • Ek, Laura (2010)
    Denna uppsats baserar sig runt den deliberativa medborgardiskussion som ordnades i Åbo år 2006 angående ett sjätte kärnkraftsverk. Medborgardiskussionen var ett strikt vetenskapligt test som analyserades sedan av Maija Setälä, Kimmo Grönlund och Kaisa Herne, som även var med om att ordna själva medborgardiskussionen. Detta test hade som mål att se hur diskussion och information formar beslutsfattandet. I den tidigare forskningen har könets roll inte specifikt tagits i beaktande, och det är denna bit som läggs till med denna uppsats. Enligt det teoretiska materialet, främst i genusforskningen, är könets roll avsvärd i största delen av all kommunikation. Det är därmed logiskt att se på könets roll även i en strikt kontrollerad medborgardiskussion, även om den deliberativa demokratiteorin anser sig klara av att tunna ut ojämlikheter som kan tänkas påverka i en gruppdiskussion. Frågan som adresseras i uppsatsen är om könet påverkar i en kontrollerad deliberativ medborgardiskussion. I denna uppsats studeras endast kön, även om det finns många andra faktorer som även kan påverka en medborgardiskussion. I uppsatsen hittas först den deliberativa demokratiteorins viktigaste punkter och sedan genusforskningens teori om könets roll. Därefter presenteras den tidigare forskningen samt avgränsningarna. Till sist presenteras de nya körningarna med kön som avgörande faktor. Körningarna gjordes i samband med denna uppsats i dataprogrammet SPSS, men materialet var samlat redan vid medborgardiskussionen i Åbo. Den teoretiska referensramen syftar på att kön skulle ha en stark anknytning till hur gruppdiskussioner går till då det finns både män och kvinnor som medlemmar. Kvinnor ses ha mindre möjligheter att till exempel uttrycka sig än männen. Körningarna som gjordes för denna uppsats visar dock motsatsen. Kvinnor och män visade få skillnader i åsiktsförändringen. Detta tyder på att en strikt kontrollerad deliberativ medborgardiskussion faktiskt skulle radera ut skillnaderna könen emellan.
  • Peränen, Niina (2010)
    Tutkimus tarkastelee kuntasektorilla työskentelevien luottamusmiesten kokemuksia paikallisesta sopimisesta ja paikallisen sopimisen vaikutuksista luottamusmiehen työhön. Pyrkimyksenä on selvittää millaista osaamista luottamusmiehet kuvaavat työssään tarvitsevan ja millaiset tekijät vaikuttavat luottamusmiehen työhön paikallisena edunvalvojana. Tutkimuksen viitekehyksessä kuvataan kunnallisen neuvottelujärjestelmän hallittua keskitettyä hajautumista ja työehdoista sopimisen osittaista siirtymistä paikalliselle tasolle sekä määritellään tutkimuksen kannalta keskeinen paikallisen sopimisen käsite. Lisäksi esitetään Ellströmin (1994) kompetenssimallia mukaillen käsitteellinen kehikko luottamusmiehen ammatillisen osaamisen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Paikallista sopimista koskevan aikaisemman tutkimuksen tarkastelun perusteella voidaan todeta paikallisen sopimisen lisänneen luottamusmiesten työmäärää ja työn vaativuutta ja luottamusmiesten osaamisen kehittäminen näyttäytyy tärkeänä tekijänä paikallisen sopimisjärjestelmän laajentamisen kannalta. Tutkimuksen empiirinen osuus sisältää keväällä 2009 toteutetun lomakekyselyn sekä syksyllä 2009 kerätyn haastatteluaineiston. Tutkimusaineisto on kerätty Julkisten ja hyvinvointialojen liiton kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä työskentelevien pääluottamusmiesten joukosta. Lomakekyselyn avulla selvitetään paikallisen sopimisen yleiskuvaa, jota täydennetään yhdeksän pääluottamusmiehen haastatteluilla. Tutkimusaineiston analyysi on toteutettu laadullisen aineistolähtöisen analyysin keinoin. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset osoittavat, että paikallinen sopiminen on tuonut luottamusmiehen työnkuvaan merkittäviä muutoksia. Vaikka paikallisen sopimisen suurimmat sopimisalueet ovat palkkaus- ja työaika-asiat, suurempi merkitys luottamusmiesten osaamisvaatimuksille on kuitenkin yhteistoimintajärjestelmän perusteella tehdyllä sopimistoiminnalla, jonka määrä on lisääntynyt huomattavasti 2000-luvun puolella. Erilaiset kuntaorganisaation kehittämistarpeet työllistävät luottamusmiestä runsaasti ja asettavat tehtävälle monipuolisia ammattitaitovaatimuksia. Tehtävänkuvan laajenemisen myötä luottamusmiehen tehtävän osaamisvaatimuksissa korostuvat tiedon- ja toimintaympäristön hallinta, neuvottelutaidot sekä erilaiset moniammatilliset taidot. Moniammatillisten taitojen korostuminen on myös lisännyt luottamusmiesten keskinäisten verkostojen merkitystä tiedonhankinnan keinona.
  • Karumo, Sara (2010)
    Tutkimus tarkastelee Suomen ja Iso-Britannian hallitusten julkisuusdiplomatian tavoitteita ja vertailee maiden hallitusten julkisuusdiplomatiaa tukevia ohjelmia. Tarkoitus on löytää vastauksia siihen, millä tavoin hallitukset pyrkivät toteuttamaan julkisuusdiplomatiaa ja millaisia painotuksia Suomen ja Iso-Britannian hallituksilla on julkisuusdiplomatian toteutuksessaan. Julkisuusdiplomatialla tarkoitetaan diplomatiaa, joka kohdistuu muiden maiden kansalaisiin ja toimijoihin ilman virallista statusta, erotuksena perinteiseen diplomatiaan, jonka osapuolina ovat hallitusten viralliset edustajat. Julkisuusdiplomatian käsite liittyy pehmeään valtaan, jolla viitataan valtaan muokata käsityksiä ja mielipiteitä. Julkisuusdiplomatian merkitys valtioille on korostunut viime vuosina, erityisesti syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen ja se koetaan yhä enenevässä määrin tärkeäksi osaksi valtioiden kansainvälisten suhteiden hoitoa. Julkisuusdiplomatian roolin voimistuminen voidaan nähdä toisaalta osana diplomatian kehitystä, toisaalta osana julkishallinnon murrosta kohti esimerkiksi markkinaohjautuvuutta. Tämän tutkimuksen analyysin pohjan muodostaa Mark Leonardin teoria, joka jakaa julkisuusdiplomatian kolmeen eri ulottuvuuteen: päivittäiseen uutisten hallintaan, strategiseen viestintään, sisältäen maakuvan vahvistamisen ja maabrändin rakentamisen, ja pysyvien suhteiden muodostukseen. Näillä kullakin ulottuvuudella on kolme toiminta-aluetta: poliittis-sotilaallinen, taloudellinen ja yhteiskunnallis-kulttuurinen. Tutkimuksen metodina on vertaileva hallinnon tutkimus ja vertailuun on valittu kolme julkisuusdiplomatian ohjelmaa kummastakin maasta. Ohjelmat on valittu siten, että hallitukset itse määrittelevät ne osaksi julkisuusdiplomatiaansa. Suomen osalta mukana ovat Foreign Correspondents’ Programme, maakuvan vahvistaminen mukaan lukien maabrändi, sekä kulttuurivienti. Iso-Britannian ohjelmat ovat British Council, BBC World Service sekä urheilu- ja muut kansainväliset suurtapahtumat. Näitä ohjelmia tarkastellaan Mark Leonardin teoriaa vasten. Tutkimuksessa ilmenee, että Suomen ja Iso-Britannian julkisuusdiplomatian painotukset ovat hyvin samankaltaiset keskittyen erityisesti yhteiskunnallis-kulttuuriselle alueelle strategiseen viestintään. Molempien maiden julkisuusdiplomatian tavoitteet peilaavat myös vahvasti Leonardin teoriaa. Iso-Britannian ohjelmat kattavat kuitenkin useampia ulottuvuuksia ja toiminta-alueita kuin Suomen ohjelmat. Maat ovat myös selkeästi eri vaiheessa julkisuusdiplomatian toteutuksessa: Iso-Britannia on toteutus- ja arviointivaiheessa Suomen ollessa suunnitteluvaiheessa. Suomen osalta huomionarvoista on myös maabrändin rakentamisen saama laaja huomio ja panostus.