Browsing by Organization "Helsingfors universitet, Institutionen för ekonomi och politik: Nationalekonomi: Ekonometriska linjen i nationalekonomi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Lindblad, Annika (2010)
    This thesis considers the relationship between inflation and inflation uncertainty in Finland, Germany and Sweden in the past 35 years. The hypotheses by Friedman (1976) and Cukierman and Meltzer (1986) are considered. We also investigate whether the introduction of the common monetary policy on the euro area in 1999 has influenced inflation uncertainty in Finland and Germany. In addition, we examine whether the introduction of inflation targeting in 1993 by the Finnish and Swedish central banks have significantly affected inflation uncertainty. It is commonly accepted, that the main cost related to inflation arises from inflation uncertainty. Friedman (1976) suggested that higher inflation leads to higher inflation uncertainty, and therefore policies lowering inflation should also reduce uncertainty and thus the costs related to inflation. Cukierman and Meltzer (1986) proposed a reversed causality relationship, where higher inflation uncertainty leads to higher inflation. These hypotheses are discussed in the theoretical part. Inflation uncertainty is modelled with GARCH-in-mean (GARCH-M) specifications, where the conditional variance of inflation serves as a proxy for inflation uncertainty. The GARCH-M model also allows for determining the direct relationship between inflation and uncertainty. Asymmetric effects of uncertainty to positive and negative inflation shocks are determined with the GJR-GARCH-M model. The CGARCH-M specification, which differs between long term and short term uncertainty, is also utilised. Friedman's hypothesis is broadly accepted in the empirical part of the thesis, while support for the proposition by Cukierman and Meltzer cannot be found. Thus policies lowering and stabilising inflation, such as inflation targeting, should reduce inflation uncertainty. Although some evidence in favour of a decline in inflation uncertainty since inflation targeting was introduced by the Bank of Finland and the Riksbank can be found, the results depend on the preferred specification. In addition, inflation uncertainty seems to have increased rather than decreased in Finland and Germany in connection to the EMU, although the results are diverse and especially for Finland the size of the effect is almost negligible. However, despite the clear decline in average inflation during the past 35 years, no significant decline in inflation uncertainty has occurred in connection to the ECB.
  • Sihvonen, Markus (2010)
    In this thesis we study the information content of the market's volatility expectations derived from options or implied volatility. The key idea of the thesis is that if markets are efficient and the pricing model used is correct, implied volatility should be an unbiased forecast of future volatility and contain the information in alternative volatility forecasts. Similarly deviations from unbiasedness or informational efficiency give possible indications on market efficiency and the correctness of the pricing framework used. The thesis consists of a theoretical and empirical part. The theoretical part introduces options pricing theory and explains how implied volatility can be calculated from the prices of traded options as well as reviews related empirical findings. We focus on the classic Black-Scholes model, which assumes a strict parametric structure for the stock price, as well as on the VIX index which is a practical implementation of the more flexible model-free implied volatility concept. Both Black-Scholes implied volatilities calculated from call and put options with different strikes and the VIX index are then used in the empirical part. The empirical part focuses on the actual information content of implied volatility calculated from Standard & Poor's 500 index options. First we study the explanatory power and possible biasness of implied volatility using a common in-sample regression specification. Then we move on to consider the actual forecasting power of implied volatility and whether this can be improved with forecasts created with a GARCH model. During the empirical part we focus especially on the differences in results when using implied volatilities calculated differently. We find that Black-Scholes implied volatilities calculated from out-of-the-money calls are unbiased forecasts of future volatility and also have a higher information content than especially at-the-money implied volatilities that have been preferred in the previous literature. Moreover the information content of the VIX index is also high, though not clearly higher than that of the best Black-Scholes implied volatilities. Finally, using GARCH forecasts with implied volatility seems to reduce forecast errors in all cases, though the reduction is not significant with the best implied volatility series including the VIX index.
  • Laakso, Päivi (2010)
    Euroopan unionin yhteinen identiteetti nousi Euroopassa yleisen keskustelun kohteeksi Yhdysvaltojen johtaman Irakin sodan ja sen jälkiseuraamusten aiheuttaman transatlanttisen kriisin myötä. Samaan aikaan Yhdysvaltojen vastaiset mielipiteet nousivat ennätyslukemiin Euroopassa. Joidenkin tutkijoiden mukaan voimakas ilmiö oli osoitus anti-amerikanismista. Anti-amerikanismi voidaan määritellä Peter Katzensteinin ja Robert Keohanen mukaan: ”psykologiseksi taipumukseksi nähdä Amerikka ja amerikkalainen yhteiskunta negatiivisessa valossa” (Katzenstein ja Keohane 2007, 12.) Anti-amerikanismin teorian tekee Euroopan unionin identiteetin kannalta mielenkiintoiseksi se, että sitä käsittelevissä tutkimuksissa on väitetty anti-amerikanismin toimineen yhtenä tekijänä unionin yhteisen identiteetin muodostumisessa, ja muutamissa tätä vaikutusta pidetään keskeisenä tekijänä unioninidentiteetin muodostumiselle (Esim. Arendt 1994, Markovitz 2007). Jos identiteetin määritellään Alexander Wendtin mukaan olevan kansainvälisten toimijoiden ominaisuus, joka vaikuttaa toimijan asennoitumiseen ja käyttäytymiseen (Wendt 1999, 224), on identiteettitutkimus Euroopan unionin kohdalla erityisen ajankohtaista nyt, kun unioni kampailee yhteisen ulkopolitiikan ja identiteetin muodostamisen kanssa. Aikaisempi tutkimus anti-amerikanismista ei ole osoittanut sen vaikuttaneen suoraan Euroopan unionin tai muiden Yhdysvaltojen kumppaneiden toimintaan. Peter Katzenstein ja Robert Keohane totesivat perusteellisen analyysinsä perusteella, että vaikutuksia on havaittavissa yllättävän vähän ilmiön voimakkuuteen nähden (Katzenstein ja Keohane 2007, 275). Heidän mukaansa suoria vaikutuksia ei ole havaittavissa, mutta sen sijaan epäsuorien vaikutusten mahdollisuus on olemassa (Katzenstein ja Keohane 2007, 301–305). Mielenkiintoisen anti-amerikanismista Euroopan unionin kannalta tekevät juuri ne mahdolliset epäsuorat vaikutustavat, joiden kautta anti-amerikanismi on voinut vaikuttaa unionin identiteettiin. Tutkimukseni tarkoitus onkin perehtyä konstruktivistista näkökulmasta anti-amerikanismin esiintymiseen Euroopassa ja tätä kautta pohtia näitä mahdollisia epäsuoria vaikutuksia unionin identiteetin kehittymiseen, täydentäen tältä osin aikaisempaa tutkimusta. Tutkimuksessani perehdyn anti-amerikanismin kehittymiseen Euroopassa ja pohdin anti-amerikanismin epäsuoria vaikutuksia Euroopan unionin identiteetin kehittymiseen. Tutkimukseni koostuu tekstianalyysistä ja teoreettisesta pohdinnasta. Vertaamalla ja pohtimalla anti-amerikanismin tutkimuksen ja Euroopan unionin identiteettitutkimuksen yhteneväisyyksiä pyrin hahmottelemaan kuvaa siitä, miten anti-amerikanismi on voinut vaikuttaa unionin identiteettiin. Tekstianalyysin tarkoitus on testata teoreettisen pohdintani mahdollisuuksia ja tarjota empiiristä pohjaa tutkimukselle ja menetelmäksi valitsin diskurssianalyysin, jonka avulla voin perehtyä perusteellisesti neljään Euroopan unionin korkeiden poliittisten johtajien tekstiin. Tekstianalyysin ja teoreettisen pohdinnan perusteella pidän mahdollisena ja jopa todennäköisenä, että anti-amerikanismi on vaikuttanut monien eri kanavien kautta Euroopan unionin identiteetin kehittymiseen. Tutkimukseni avaa joitakin uusia näkemyksiä unionin identiteetin tutkimukseen mutta syvällisempi perehtyminen näiden vaikutuskanavien toimintaan jää tulevien tutkimusten aiheeksi. Tutkimustulokseni täydentävät aiempaa anti-amerikanismin tutkimusta Euroopan unionin osalta ja täydentävät Katzensteinin ja Keohanen tutkimusta anti-amerikanismista. Tutkimukseni osallistuu Euroopan unionin identiteetistä käytyyn teoreettiseen keskusteluun avaamalla Yhdysvaltojen roolia identiteetin muokkaajana.
  • Näveri, Tero (2010)
    Näkökulmaltaan metodologispainotteisessa tutkielmassa selvitetään funktionaaliseen tulonjakoon eli työn ja pääoman väliseen tulonjakoon vaikuttavia tekijöitä toimialatasolla joustavamuotoisen translog-kustannusfunktion ja SUR-estimoinnin avulla. Tutkielman tavoitteena on arvioida kyseisen funktion ja SUR-estimoinnin soveltuvuutta toimialoittaiseen funktionaalisen tulonjaon analysointiin. Tätä varten on mallinnettu ja estimoitu toimialoittain panoskysynnät, jotka ovat translog-kustannusfunktion tapauksessa kustannusosuuksia, kaikkiaan 50 toimialalle. Analyysissa on kuitenkin rajoituttu markkinatuotannon toimialoihin, joita on yhteensä lähes 40. Tarkasteluissa on tuotantopanoksista mukana työvoiman ja pääoman lisäksi välituotteet. Tutkielman taustalla on funktionaalisen tulonjaon muutos pääoman hyväksi 90-luvulla Suomessa sekä koko kansantalouden tasolla että useilla toimialoilla. Funktionaalisen tulonjaon toimialoittaista kehitystä tarkastellaan tutkielman teoriaosassa Kyyrän (2002) laajan raportin pohjalta. Aineistona on käytetty Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon vuosittaisiin tietoihin perustuvaa laajaa toimialakohtaista aikasarja-aineistoa vuosilta 1975–1999. Estimoitavia malleja on kaikkiaan kolme, joista on pyritty valitsemaan yleisesti ottaen paras. Niissä kustannusosuuksia selitetään panoshinnoilla, teknisellä kehityksellä sekä tuotannolla. Estimoitaessa voidaan soveltaa lineaaristen regressioyhtälöryhmien teoriaa. SUR-estimointimenetelmää käytettäessä ajatellaan, että panosten kustannusosuuksiin vaikuttaa sellaisia havaitsemattomia tekijöitä, jotka korreloivat tuotantopanosten välillä. Mallinvalinnassa selviää ensinnäkin, että tavanomainen Cobb-Douglas-funktio ei ole riittävä toimialoittaisten kustannusosuuksien mallintamiseen. Toisaalta panoshintojen lisäksi myös tekninen kehitys on otettava mukaan selittäväksi muuttujaksi. Valtaosalla toimialoista myös tuotannolla on vaikutusta ainakin jonkin panoksen kustannusosuuteen. Lopulta päädytään sellaiseen kahden mallin yhdistelmään, jossa valtaosalle toimialoista on valittu epähomoteettinen malli. Tuloksia on lisäksi tarkasteltu vielä erikseen kolmella toimialalla. Tulosten perusteella voidaan todeta mm., että tekninen kehitys on ollut valtaosalla toimialoista työvoimaa säästävää ja toisaalta yleisesti välituotteita käyttävää. Lisäksi on tarkasteltu tuotantopanosten välisiä substituutiojoustoja. Teknisellä kehityksellä oli erityisen merkittävä vaikutus työvoiman ja pääoman väliseen korvattavuuteen. Sen sijaan tuotantoteknologian epähomoteettisuudella ei yleisesti ottaen näyttänyt olevan olennaista vaikutusta panossubstituutioon. Kaikissa panospareissa merkittävää substituoitavuutta panosten välillä esiintyi vain lähinnä joillakin palvelutoimialoilla. Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että translog-kustannusfunktio sopii yhdessä SUR-estimoinnin kanssa erinomaisesti toimialoittaisten panoskysyntöjen mallintamiseen ja estimointiin sekä funktionaalisen tulonjaon muutosten syiden tutkimiseen.