Browsing by Subject "yhdenmukaistaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Kärkkäinen, Marjut (2008)
    Työn tutkimuksen kohteena on Euroopan patenttijärjestelmä, jonka kehittämisestä on tullut olennainen tekijä, jotta Euroopan talous pysyy mukana taloudellisessa kilpailussa Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa. Työssä tarkastellaan ensin patenttialan aikaisempaa tutkimusta, patentteihin liittyviä keskeisiä käsitteitä ja Euroopan patenttijärjestelmän kehitystä. Työssä tuodaan esiin Euroopan patenttijärjestelmän kehittämisen vaikeutta, jonka taustalla on Euroopan kielellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus. Tutkimuksessa keskitytään ennen kaikkea reunavaltioiden ongelmiin. Esimerkkinä käytetään Suomessa esitettyjä kehittämisprosessiin liittyviä kannanottoja vuosina 1998–2007. Työssä tarkastellaan Suomen etujen huomioimista ja perifeerisen aseman vaikutusta Euroopan patenttijärjestelmän kehittämisessä. Tutkimusaineistona käytetään suomalaisten patenttitahojen kokouspöytäkirjoja, muistioita, matkaraportteja ja muita samantyyppisiä asiakirjoja, joista Suomen kannanotot käyvät ilmi. Kannanotot luokitellaan viiteen keskeiseen aihealueeseen, jotka on valittu Euroopan komission vuonna 1997 antaman vihreän kirjan ja vuonna 1999 esittämän valkoisen kirjan nostamien ongelma-alueiden mukaisesti. Vihreän kirjan avulla Euroopan komissio asetti eurooppalaisille patenttitoimijoille kysymyksiä ja valkoisessa kirjassa vastaukset koottiin yhteen. Tutkimuksessa verrataan Suomen kannanottojen vastaavuutta Euroopan patenttitoimijoilta kerättyihin vastauksiin. Tutkimuksessa käytetyt aihealueet ovat: yhteisöpatentin tarve ja toteuttaminen, patenttiasiakirjojen kääntäminen, tuomioistuinmenettely, ohjelmistokeksintöjen patentoitavuus ja patenttiasiamiesjärjestelmän kehittäminen. Koska tutkimusaineisto koostuu suurimmaksi osaksi luottamuksellisista asiakirjoista, aineistoa ei ole voitu käsitellä yksityiskohtaisesti, vaan asiakirjojen kannanotot tuodaan esille yleisellä tasolla. Tutkimusaineiston analyysi osoittaa, että pääasiassa Suomen kannanotot joko noudattavat tai alkoivat pidemmällä aikavälillä noudattaa eurooppalaisten patenttitoimijoiden valkoiseen kirjaan koottua yleistä linjaa. Suomalaiset patenttitoimijat olivat siis samaa mieltä Euroopan muiden patenttitoimijoiden kanssa patenttijärjestelmän kehittämisen suuntaviivoista. Poikkeuksen muodostaa yhteisöpatentin tarve, johon Suomessa ei uskottu eikä uskota tänäkään päivänä. Tutkielman päätelmissä todetaan Euroopan komission epäonnistuneen Euroopan patenttijärjestelmän kehittämisprosessin edistämisessä. Sitä vastoin Suomen etujen huomioon ottamisen katsotaan sujuneen kohtuullisen hyvin. Suomen periferia-asemasta ei katsota aiheutuneen patentoinnille Suomessa kovinkaan suurta haittaa, vaan on mahdollista, että reunavaltiona oleminen on jopa lisännyt keksinnöllisyyttä. Euroopan patenttijärjestelmän kehittäminen on edennyt tutkitulla kymmenvuotiskaudella patenttiasiakirjojen käännöskysymyksessä, joka lisää eurooppalaisen patenttijärjestelmän tehokkuutta tulevaisuudessa. Englannin kielen käytön lisääntyminen Euroopassa vähentää Yhdysvaltojen ja Japanin yksikielisyyden avulla saavuttamaa kilpailuetua.
  • Haavela, Kirsi (2012)
    Tutkielma käsittelee valtakunnallista sikiöseulontakäytäntöä ja sen yhdenmukaistamisprosessia. Suomessa toteutetaan sikiöseulontoja kaikissa kunnissa, mutta käytännöt ovat vaihdelleet alueittain runsaasti viime vuosiin saakka. Valtioneuvoston joulukuussa 2006 antaman asetuksen myötä seu-lontakäytäntöjä ryhdyttiin yhdenmukaistamaan koko maassa. Tutkielmani keskiössä ovat si-kiöseulontakäytäntöjen tavoitteet, perustelut ja periaatteet sekä niiden taustalla olevat arvot. Tar-kastelen myös sitä, mistä nämä arvot ovat peräisin ja kuka niitä määrittelee. Tutkielma avaa suo-malaista terveydenhuollon ja perimän hallinnan historiaa sekä sikiöseulontoja tämän päivän tervey-denhuoltojärjestelmän kontekstissa. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat teknistyvä raskaus ja elämän politiikka. Näiden sisällä käsittelemiäni teemoja ovat medikalisaatio, teknologinen imperatii-vi, terveyskansalaisuus, riskin käsite sekä valinta ja ahdistus. Tutkielman aineisto koostuu kolmesta terveyspoliittisesta raportista ja kolmesta raskaana oleville sekä ammattilaisille tarkoitetusta oppaasta. Tutkielman menetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi. Aineisto on käyty systemaattisesti läpi, missä apuna on käytetty apuna ATLAS.ti -ohjelmaa. Me-netelmälliseen viitekehykseen kuuluvat myös genealogian kritiikki ja foucault’lainen hallinnan analy-tiikka. Analyysiosuudessa avaan niitä tavoitteita, perusteluja ja periaatteita, joita sikiöseulontakäytännöt Suomessa noudattavat. Lisäksi tarkastelen seulontoihin kätkeytyviä sisäisiä jännitteitä. Sikiöseulon-takäytäntöjen tavoitteita ja perusteluja ovat imeväiskuolleisuuden ja sairastavuuden vähentäminen, valinnanmahdollisuuksien ja lisääntymisautonomian lisääminen sekä tiedon jakaminen ja oikeus tie-toon. Sikiöseulontoja ohjaavia periaatteita ovat vapaaehtoisuus ja tietoinen päätös, tasa-arvoisuus, yhdenmukaisuus ja laadukkuus, vaikuttavuus ja kustannuskysymykset sekä kohtaava vuorovaikutus ja psykososiaalinen tuki. Sikiöseulonnat pitävät sisällään jännitteitä. Näitä ovat muun muassa seulontojen epätarkkuus ja elämän epävarmuus, kysymys vammaisuudesta sekä vanhempien yksinjääminen päätöksentekotilanteissa. Sikiöseulontojen yhdenmukaistaminen kuvastaa terveydenhuollon tasa-arvon ja ennaltaehkäisyn ideaaleja. Sikiöseulontoja eniten määrittäväksi yhteiskunnalliseksi arvoksi nousee vanhempien va-paus valita. Tämä valinnanvapauden korostaminen heijastelee yhä yksilöllistyvämmän yhteiskunnan arvoilmapiiriä. Seulontoja tarjoava terveydenhuoltojärjestelmä jättäytyy tekniseen ja puolueettomaan asemaan, kun taas raskaana olevat ja heidän perheensä joutuvat seulontojen myötä vaikeiden eettisten päätösten eteen.